Tänään on Aleksis Kiven päivä. Kansalliskirjailija Aleksis Kiven päivää vietetään hänen syntymäpäivänään 10. lokakuuta, joka on myös liputuspäivä. Se on samalla myös suomalaisen kirjallisuuden päivä ja Helsingin yliopiston Eteläsuomalaisen osakunnan vuosipäivä. 1960-luvulle saakka se oli lisäksi Suomen kouluissa yleisesti vapaapäivä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
Kukas se murskasikaan Seitsemän Veljestä -teoksen arvostelussaan? No hurripa tietysti... August Ahlqvist
Kriitikko ja Aleksis Kiven vainooja
Ahlqvist toimi myös kirjallisuuskriitikkona. Hänellä oli suomen kielen uudistajana paljon merkitystä kirjallisuuspiireissä, mikä käy ilmi Aleksis Kiven tapauksesta. Ensimmäisestä Aleksis Kiven merkittävästä julkaisusta, Seitsemästä veljeksestä lähtien Kivi oli Ahlqvistin ankaran kritiikin kohteena. Seitsemän veljeksen arvostelussaan Finlands Allmänna Tidningenissä hän teilasi kirjan täysin, pitäen sitä myöhemmin jopa ”häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa”. Tämä pelästytti Suomalaisen kirjallisuuden seuran ja Seitsemän veljeksen painatussuunnitelma jäädytettiin kolmeksi vuodeksi.
Veijo Meri kuvaa Ahlqvistin suhdetta Kiveen "sairaaksi", sillä hän kirjoitti Kivestä tämän jo kuoltua vielä muun muassa pilkkarunon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/August_Ahlqvist
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, ja sitä pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista. Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novellikirjasto-sarjassa neljän vihon painoksena. Romaanijulkaisu ilmestyi vasta vuonna 1873. Teosta pidetään suomalaisen kirjallisuuden ja realistisen kansankuvauksen tienraivaajana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsemän_veljestä_(romaani)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksis_Kivi
Kukas se murskasikaan Seitsemän Veljestä -teoksen arvostelussaan? No hurripa tietysti... August Ahlqvist
Kriitikko ja Aleksis Kiven vainooja
Ahlqvist toimi myös kirjallisuuskriitikkona. Hänellä oli suomen kielen uudistajana paljon merkitystä kirjallisuuspiireissä, mikä käy ilmi Aleksis Kiven tapauksesta. Ensimmäisestä Aleksis Kiven merkittävästä julkaisusta, Seitsemästä veljeksestä lähtien Kivi oli Ahlqvistin ankaran kritiikin kohteena. Seitsemän veljeksen arvostelussaan Finlands Allmänna Tidningenissä hän teilasi kirjan täysin, pitäen sitä myöhemmin jopa ”häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa”. Tämä pelästytti Suomalaisen kirjallisuuden seuran ja Seitsemän veljeksen painatussuunnitelma jäädytettiin kolmeksi vuodeksi.
Veijo Meri kuvaa Ahlqvistin suhdetta Kiveen "sairaaksi", sillä hän kirjoitti Kivestä tämän jo kuoltua vielä muun muassa pilkkarunon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/August_Ahlqvist
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, ja sitä pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden suurimmista merkkiteoksista. Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Novellikirjasto-sarjassa neljän vihon painoksena. Romaanijulkaisu ilmestyi vasta vuonna 1873. Teosta pidetään suomalaisen kirjallisuuden ja realistisen kansankuvauksen tienraivaajana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsemän_veljestä_(romaani)
Vastaukset 8
Vanhimmat
...niin hurja tuntuu olleen Seitsemän veljeksen voima ja vimma, että yksi teilaus ei riittänyt. Maagiset kolme kertaa Kivi romaanin kirjoitti ja maagiset kolme kertaa Ahlqvist yltyvällä raivolla teoksen kielsi ja leimasi sen ”häpeäpilkuksi suomalaisessa kirjallisuudessa”. Myös jo sairaan Kiven viimeistä, vuonna 1871 ilmestynyttä näytelmää Margareta hän arvosteli julmasti ja armottomasti. – Mutta mikään ei tuntunut riittävän: vielä vuonna 1874, Kiven maattua jo toista vuotta haudassa, Ahlqvist julkaisi runokokoelmassaan Säkeniä II räikeän halveksuvan pilkkarunon Kivestä nimellä ”Eräs runoilija haudastaan”:
”Runoilijaks” ma ristittiin,
Sanottiin Shakespeariksi,
Verraksi Väinön väitettiin:
Muut’ en mä ollut kuitenkaan
Kuin taitamaton tahruri
Ja hullu viinan juoja vaan.
Tämä kannataa lukea:
Seitsemän veljeksen ensimmäinen arvostelu 20. ja 21.5.1870
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/images/pdf/kivi_ja_ahlqvist_perttula.pdf
"luultiin herra Kiven ”Seitsemässä Veljeksessä” tavatun jotakin alkusuomalaista, aito tschuudilaista, joka oli yhdellä iskulla nostava suomalaisen kirjallisuuden kunnian kukkuloille"
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/images/pdf/kivi_ja_ahlqvist_perttula.pdf
"Huomiota kiinnittävät Ahlqvistin pilkalliset viittaukset ”mongoolilais-turaanilaiseen” henkeen. Taustalla näkyvät Euroopassa noihin aikoihin esiin nousseet rotuteoriat. Ranskalainen rotuteoreetikko Gobineau oli esittänyt jo 1853–55 ilmestyneessä teoksessaan, että arjalainen rotu on jaloin ihmisrotu, ja että sen etevimpiä edustajia ovat germaanit. Suomalaiset puolestaan kuuluivat hänen mukaansa Euroopan vähempiarvoisiin kansoihin. Jo ennen Gobineau’ta oli puolestaan suomalainen kielentutkija Matias Aleksanteri Castrén (1813–1852) pahaksi onneksi esittänyt Siperian tutkimusmatkojensa tuloksena (sittemmin virheelliseksi osoitetun) väitteen, että suomensukuisten kansojen alkukoti oli Aasiassa Altai-vuoristossa, että suomalaiset eivät siis olleet yksinäinen kansansirpale, vaan että he kuuluivat laajalle levinneeseen turaanilaiseen rotuun.
Nämä teoriat tarjosivat nyt Suomen ruotsinmielisille ja -kielisille aseen heidän käydessään kamppailuun ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria yhä vahvemmin uhkaavaa fennomaniaa vastaan. Svekomaanit julistivat, että ilman ruotsalaisen kulttuurin vaikutusta alempaa mongolista rotua edustavat suomalaiset olisivat samalla tasolla kuin heidän alkeelliset heimolaisensa Siperiassa. – Tätä näyttivät pelkäävän myös jotkut fennomaanit, etenkin August Ahlqvist."
Hullu skitso oli toi Kivi. Paskaa kirjallisuutta.
http://www.youtube.com/watch?v=gcOr_qQ4Fo8
Ahlqvistin jälkeläiset jatkavat Augustin jalanjäljissä:
"14.4.2010 23:37
Svenska YLE uutisoi tänään Åbo Akademin tutkijasta nimeltä Fredrika Nyqvist, omaa sukua AHLQVIST.
Hän on väitellyt tohtoriksi sosiaalipolitiikassa siitä, että suomea puhuvat ovat sairaampia ja lyhytikäisempia kuin ruotsia puhuvat, jotka ovat terveempiä ja elävät kauemmin. Syyksi Nyqvist kertoo "yhteisöllisyyden". Sanaa "yhteisöllisyys" hän käyttää synonyyminä sanalle "ruotsinkielinen". Toisen henkilöryhmän kieli olisi siis "parempaa" kuin toisen. Nyqvistin tekstissä ruotsin kieli tekee ruotsalaiset terveiksi ja iäkkäiksi, eli siis "paremmiksi". Suomenkieliset ovat "huonompia", koska heillä ei ole sitä ruotsinkielisten "yhteisöllisyyttä" eli ruotsin kieltä. Nyqvist ei osoita muuta eroa henkilöryhmien välillä kuin kielen. Kieli tuo hänen tutkimuksensa mukaan "sosiaalisen pääoman", joka johtaa yhteisöllisyyteen, terveyteen ja pitkään ikään. Suomen kieli taas ei Nyqvistin mukaan tuo näitä etuja, vaan sairaamman ja lyhyemmän elämän.Eikö tämäole kauheaa rasismia??Tänä päivänä Suomessa, Åbo Akademissa. Nyqvist on luonut akateemisen uransa todistelemalla, että ruotsia puhuvat ovat parempia kuin suomea puhuvat. Käännöstä: "Eroja suomen- ja ruotsinkielisten terveydessä.Teema väitökselle sosiaalinen pääoma, tutkinut terveyseroja suomen- ja ruotsinkielisten välillä Suomessa, miten ne liittyvät sosiaaliseen pääomaan. Sitähän sanotaan, että suomenruotsalaiset voivat paremmin ja elävät kauemmin kiitos sosiaalisen pääoman. nyt Nyqvist tutkii materiaalia, joka on kerätty tuhannen pohjanmaalaisen 65-75-vuotiaan keskuudessa. Myös siinä on kyse sosiaalisen pääoman vertailusta suomen- ja ruotsinkielisten välillä..." Näin siis tämä Nyqvist jatkaa RKP:n Freudenthalin perinteitä. Väitöskirjan ja jatkotutkimusten punainen lanka on, että ruotsin kieli on parempaa, suomi huonompaa."
Ainakin parempaa kuin peppipitkätossu ja Lesbo Janssonin Muumitarinat.
Aleksis Kiven toinen patsas pitäisi pystyttää espalle sveko-Runebergin patsaan paikalle. Runebergin paikka olisi olisi närpiössä.
Tekstin lopussa alkaa selvitä syytkin, että miksi moinen röykytys.
"Miksi?
Kysymys on yhä jäljellä. Mikä lopulta selittää Ahlqvistin pyrkimykset yksinkertaisesti kieltää ja tuhota Kivi kirjailijana?"
Elokuvan on ohjannut Jari Halonen. Upea elokuva fennomanian syntyajoilta.