Anu Koivunen.
"Anu Koivunen toimii lehtorina Tukholman yliopistossa ja puolustaa Ruotsin kielen nykyistä asemaa. Itse hän ei vielä kouluiässä arvannut päätyvänsä Ruotsiin työhön, eikä olisi sen opiskelua osannut aloittaa. Ruotsi on tärkeä osa suomalaista yleissivistystä, sillä muuttoliike maiden välillä on edelleen vilkasta. Koululaiset myös kykenevät omaksumaan enemmänkin kieliä – ei ruotsin tarvitse olla muilta kieliltä pois."
Anu kysyi A-talkissa legendaarisen kysymyksen:
"Oletteko koskaan tavanneet ihmistä, joka sanoisi osaavansa liian montaa kieltä?"
Tällä lauseella Anu saa viikon pakkoruotsihuoran tittelin.
"Anu Koivunen toimii lehtorina Tukholman yliopistossa ja puolustaa Ruotsin kielen nykyistä asemaa. Itse hän ei vielä kouluiässä arvannut päätyvänsä Ruotsiin työhön, eikä olisi sen opiskelua osannut aloittaa. Ruotsi on tärkeä osa suomalaista yleissivistystä, sillä muuttoliike maiden välillä on edelleen vilkasta. Koululaiset myös kykenevät omaksumaan enemmänkin kieliä – ei ruotsin tarvitse olla muilta kieliltä pois."
Anu kysyi A-talkissa legendaarisen kysymyksen:
"Oletteko koskaan tavanneet ihmistä, joka sanoisi osaavansa liian montaa kieltä?"
Tällä lauseella Anu saa viikon pakkoruotsihuoran tittelin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eiköhän RKP lahjoittanut Anulle jonkin apurahan tms. sinne Tukholmaan näistä hienoista kommenteista.
Se typerä ämmä väitti valinnaisuutta vastustaessaan, että kielet valittaisiin pois. Eihän kukaan ole esittänyt kielten opiskelua valinnaiseksi, vaan pakkoruotsia valinnaiseksi vieraissa kielissä.
Anu on kiireinen määritellessään suomalaisten identitettiä Kordelinin rahaston antamilla rahoilla:
"tutkimus
yhteystiedot
Suomi sisältä ja ulkoa (2008–2011)
Tutkimus- ja julkaisuhankkeen tavoitteena on päivittää kansallisuuden ja kansakuntaisuuden tutkimusta Suomessa 2000-luvulla ja selvittää, mitä "suomalainen kulttuuri" tarkoittaa ja merkitsee tänään. Hankkeen lähtökohtana on monikulttuurisuuden ja ylirajaisuuden (transnationaalisuus) merkitysten eritteleminen suomalaisen kulttuurin tutkimuksen ja ns. kansallisten tieteiden kannalta. Aihetta käsittelevä monitieteinen teos julkaistaan alkusyksystä 2011.
Keskeiset tutkimuskysymykset
Miten Suomesta ja suomalaisuudesta – menneisyyksistä, nykyisyyksistä, tulevaisuuksista – puhutaan tällä hetkellä; millä tavoin Suomea ja suomalaisuutta kerrotaan, esitetään, eletään, ajatellaan ja käsitteellistetään eri konteksteissa ja käytännöissä?
Miten kansallisuutta tutkitaan konstruktionistisen käänteen jälkeen?
Millaisia näkökulmia monikulttuurisuuden tutkimus avaa "suomalaisen kulttuurin kaanoniin" ja marginaaleihin?
Organisaatio
hankkeen johtaja: dosentti Anu Koivunen
tutkimusryhmä: FT Marja Jalava, dosentti Anu Koivunen, dosentti Tuomas M. S. Lehtonen, dosentti Olli Löytty, professori Juha Sihvola, dosentti Hanna Snellman, professori Hanna Suutela
ohjausryhmä: dosentti Anu Koivunen, pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen, projektipäällikkö Ilona Pikkanen
Rahoittajat
Kordelinin säätiö
Sijoituspaikka: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Lisätietoja:
Anu Koivunen, p. 46 8 674 7614, anu.koivune..."
Häpäisevät Kordelinin muistoa tuollaisella paskalla.
Suomi on Demokratian irvi kuva
Kirjoittanut: Vieras 10.10.2010 - 20:21
Anu koivunen tukholman yliopistosta tulee suomeen valehtelemaan päin naamaa Suomen kansalle, kuinka Suomen kieli on in trendit ruotsissa ja kuinka Suomalaiset ovat suosittuja näkyvät joka puolella. Totuus ruotsista ruotsi diskriminoi Suomalaisia kieltänyt Suomen kielen puhumisen työpaikoilla ja yleisesti .Asun Tukholmassa täällä ei koskaan kuule Suomen kieltä ei missään ,vaikka ruotsissa on 800000 Somalaista ja taustaista.Ruotsi kieltää Suomalaisilta kieli ja vähemmistö oikeudet 93 v Suomalaiselta sotaveteraanilta pääsyä Suomenkieliseen vanhaikotiin .Meitä Suomalaisia ei koskaan kutsuta ruotsin tve-hen ruatsalaiset eivät edes tiedä että Suomalaia on ylipäätöön on Ruotsissa. Anu Koivunen ja SVENSKA NU Armeijan Riitta Jakobsson Tukholmasta lähti väärään maahan puolustamaan pakko ruotsia Suomessa ,minkä takia ei lähde ruotsissa Suomalaisten oikeuksia ajamaan.Ihan selvästi RKP lahjontaa ylimielinen Kova Anna Maija Henriksson Ovat Demokratian Irvikuva ,samalla kerron tässä Suomen kansalle ruotsissa ei kerta kaikkiaan ole ollut näitä Romanian Kerjäläisiä ollenkaan ei yhtenäkään kesänä Yle media ei kerro.Alexander Stubb ja ruotsin Carl Bildt Parihevoset Suomen ulkoministereinä , Suomi on jo ruotsin alla.Vielä Anu Koivusesta ja Riitta Jakobsson surullista että nyky Suomessa on Suomalaisia jotka ovat maansa kansansa itsensä pettureita Ruotsalaiset eikä muut tekisi näin.
.
valitettavasti
.
Anu Koivunen toimii elokuvatieteen lehtorina Tukholman yliopistossa. Eipä ole Anun vahvin ala LOGIIKKA. Ehkä Suomen "keinotekoinen kaksikielisyys" ei toimi kuin "elokuvissa".
Koivusen ainoa "argumentti" TV-keskustelussa oli se, että hänen mielestään luonnontieteisiin suuntautuneet pojatkin valitsivat kolmannen kielen lukiossa 70- ja 80-luvuilla, miksei enää. Hän katsoo, että ongelma on suomalaisissa pojissa.
Saman ikäkauden kasvattina ja omaa jälkikasvua seuranneena voin kertoa:
1) 70- ja 80-luvuilla kielten oppimisen kriteerit olivat matalammat - ei tavoiteltu puhetaitoa ja käytönnön kielitaitoa, tavoitteena oli läpäistä lähinnä tekstin ymmärtämistä mittaava koe.
2) Nykylukiolaisen taakka on paljon suurempi kuin kolme vuosikymmentä sitten. Luin itse laajimman mahdollisen matikan, fysiikan ja kemian ja jatkoin näitä yliopistolla - nyt minä ja ystäväni emme pysty edes auttamaan omia lukiolaisiamme, koska heidän oppimääränsä menee niin paljon oman tietämyksemme yli. He lukevat absoluuttisesti enemmän kuin me - itse asiassa jo peruskoulussa tulee paljon sellaista, jota itse luin luonnontieteissä vasta lukiossa tai en lukenut ollenkaan.
Ongelma on se, ettei meillä ole opetuksen hallinnossa ja keskusteluissa niitä, joilla olisi omakohtainen näkemys oppilaiden työmäärän, suoritusvaatimusten ja muun elämästä. Tämän päivän nuorten arkikin on jotain aivan muuta kuin meidän, jotka lähinnä notkuimme ja katsoimme tv:tä ja soittelimme iloksemme. Nykynuorilla on paljon vakavia harrastuksia, monella on työpaikka ja arjen huvitukset ovat lähellä tietotyötä, mikä rasittaa sekin. Kaiken lisäksi nuorten kansainvälisyys on nyt ihan toista luokkaa kuin ennen. Englanti on tosi hyötykäytössä.
Kokonaisnäkemyksen puute saa ihmiset ihmettelemään, miksei nyt eletä niin kuin kolmekymmentä vuotta sitten.
Taustapeili: Mika Pantzar "KYLLÄ, kannatan pakkoruotsia kaiken tämän jälkeenkin" (kohdassa 21.40)
Tutkimusprofessori, KTT, dosentti
http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/index.phtml?s=104
"Pekka Seppänen: Ei pakkoruotsia - Pekka Seppänen: Kyllä pakkovenäjää"
julkaistu ke 6.10.2010 klo 18:09, päivitetty pe klo 09:31
http://yle.fi/radiosuomi/taustapeili/2010/10/quotpekka_seppanen_ei_pakkoruotsia_-_pekka_seppanen_kylla_pakkovenajaaquot_2038561.html
...
KOHDASTA 19.15 alkaen Pekka Seppäsen toimittamana ruotsin kielen sijasta Itä-Suomen kouluihin venäjää.
Pekka Seppänen: Ei pakkoruotsia - Pekka Seppänen: Kyllä pakkovenäjää
Pekka Seppänen haluaa mielipiteitä koulujen kielten opetuksesta. Hän lämpenee pääministeri Mari Kiviniemen ehdotukselle sallia venäjän kielen opiskelu ruotsin sijaan Itä-Suomen kouluissa.
- Kyllä, Kiviniemen ja muiden heitot ovat kannatettavia. Se toisi monimuotoisuutta kielipohjaan, hän itse sanoo.
Sirkka sanoo, että ruotsin kieltä pitää opettaa niin kauan kuin se on toinen kansallinen kieli:
- Kysymys on siitä, tekeekö tämä pakkoruotsimalli hallaa käytännön kielitaidon hankkimiselle. Se lyö vastaan monelle.
Mika ei pidä pakkoruotsia kuitenkaan ydinkysymyksenä, vaan ongelman ydin löytyy hänen mukaansa muualta:
- Erilaiset etuoikeudet, joita moni suomalainen kokee suomenruotsalaisten saavan, esim. koulutuspaikoissa. Nämä etuoikeudet ottavat minua enemmän päähän kuin toisen kansallisen kielen opiskelu.
Pauli arvelee, että määritys ei ehkä ole enää ajan tasalla:
- Jos uskomme, että ruotsi on arvokas ja tärkeä, niin miksi emme luota, että ihmiset valitsisivat sen vapaaehtoisesti. Eikö kansa ole riittävän älykästä tekemään tätä valintaa.
Koulujen opetus voitaisiin Pekan mielestä muuttaa ilman perustuslakimuutosta. Hän arvelee, että ay-liike vastustaa muutoksia, jotka veisivät leivän opettajien suusta.
Keskustelun lomassa Pauli ja Pekka keksivät otsikoita keskustelulle, ja otsikot ovat nyt käytössä.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/tutkija_suomi_torsaa_vahapatoisiin_kirppukieliin_2035358.html
Näitä on paljon Pohjanlahden toisella puolella. Puhuvat veljeydestä? Jos ruotsalaiset kerta rakastavat niin paljon suomalaisia ja baltteja niin miksi eivät tulleet joukolla auttamaan näitä toisen maailmansodan aikana? Ekan ottelun aikana oli kiva tulla lahden yli lahtamaan vuonna 1918 mutta kun Nekkulalla oli kovat piipussa niin vai muutama uskaltautui tosipaikkaan.
Ruotsalaiset jopa vuonna 1946 tekivät päätöksen että etsitään kaikki tänne Suomesta tulleet sotilaat ja muut valtiolliset henkilöt ja karkotetaan ne pois. Hyvä etteivät sentään Neuvostotyyllisiä toimia ruvenneet kaikkiin baltteihin, suomalaisiin ja saksalaisiin kohdistamaan jotka maassa silloin olivat.
On aivan turha puhua mistään veljeydestä.
Svenska finlands folkting- nimisen järjestön eli ruotsinkielisen Suomen kansankäräjien puheenjohtajan Henriksonin edustavan SUOMENRUOTSALAISIA KANSANKÄRÄJIA, vaikka viimemainittua ei ole olemassa missään muotoa eikä missään maassa.
Meillä on laissa Svenska Finlands folkting- niminen järjestö josta myös laissa käytetään nimitysta folktinget.
Laissa nimeä ei ole suomennettu lainkaan. Siispä nimitys SUOMENRUOTSALAISET KANSANKÄRÄJÄT ON VALHEELLINEN JA HARHAANJOHTAVA.
Laissa mainittu on suomennettuna RUOTSALAISEN (RUOTSINKIELISEN) SUOMEN KANSANKÄRÄJÄT.
Wikipediassa valehdellaan myös.
Folktinget
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Svenska Finlands folkting tai Folktinget eli Suomenruotsalaiset kansankäräjät on järjestö, jonka tehtävänä on edustaa suomenruotsalaista kansanryhmää ja valvoa sen etua. Järjestön asema perustuu vuonna 2003 annettuun lakiin.[1] Järjestö osallistuu lainsäädäntötyöhön ja antaa eri viranomaisille lausuntoja ruotsinkielisiä koskevissa asioissa. Järjestössä on edustettuna kaikki eduskunnassa edustettuna olevat puolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa. Järjestön nykyinen puheenjohtaja on Anna-Maja Henriksson (r.), ensimmäinen varapuheenjohtaja Steven Frostdahl (sd.) ja toinen varapuheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.).