Elääkö sielusi jo taivaselämää ?

Ainakin minua lohduttaa useasti tämä lunastetun pelastusvarmuutta sivuava jae:

2. Tim. 2:13
jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena;
sillä itseänsä kieltää hän ei saata.

Oudolla tarkoitan sitä, että maailma ei voi pätkääkään käsittää tuosta.
Vain hengellinen ihminen eli uudestisyntynyt ymmärtää ja yhtyy siihen.
Myös lihallisen tai lainkiihkoisen on vaikea käsittää noita totuuksia.
Lain alla koetaan riittämättömyyttä, mutta armossa vaeltava on vapaa.

1. Kor. 2:13
ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.


jari-pek-ka:

Kyllä minä olen varma pelastuksestani. Jumala on jo rakastanut.

Armo ei ole sellainen Jumalan hyvän tahdon lisä, jonka Hän laittaa minun omien ponnistelujeni jatkeeksi, että täyttäisin sitten Jumalan mitan, vaan se on totinen armo.
Minä en täytä koskaan Jumalan mittaa, en vaikka mitä tekisin.

Minä olen niin kuin uimataidoton ihminen keskellä kylmää valtamerta.

Se, että ymmärtää sen, että on pelastettu vain ja yksin armosta, on hyvin vapauttavaa. Kilvoituskin on saanut aivan toisenlaisen merkityksen. Uskon alkuaikoina kilvoitus oli sitä, että koetin parannella itseäni ja kelvata Herralle, mutta huomasin että siitä ei tule mitään.

Nyt kilvoitus on sitä, että halajan saada tuntea Jeesusta enemmän.
Kilvoittelen, että Pyhä Henki saisi yhä enemmän ja enemmän sijaa minussa.

Kilvoittelen, että Pyhä Henki saisi yhä enemmän ja enemmän sijaa minussa.

Kilvoittelen, että saisin yhä ememmän ja enemmän tehdä niitä töitä, jotka Pyhä Henki on edeltäpäin minulle valmistanut. Kilvoittelen, että kuulisin enemmän ja enemmän Pyhän Hengen ääntä.

AnttiVKantola kirjoitti:

Oudolla tarkoitan sitä, että maailma ei voi pätkääkään käsittää tuosta.
Vain hengellinen ihminen eli uudestisyntynyt ymmärtää ja yhtyy siihen.
Myös lihallisen tai lainkiihkoisen on vaikea käsittää noita totuuksia.
Lain alla koetaan riittämättömyyttä, mutta armossa vaeltava on vapaa.

1. Kor. 2:13
ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.


jari-pek-ka:

Kyllä minä olen varma pelastuksestani. Jumala on jo rakastanut.

Armo ei ole sellainen Jumalan hyvän tahdon lisä, jonka Hän laittaa minun omien ponnistelujeni jatkeeksi, että täyttäisin sitten Jumalan mitan, vaan se on totinen armo.
Minä en täytä koskaan Jumalan mittaa, en vaikka mitä tekisin.

Minä olen niin kuin uimataidoton ihminen keskellä kylmää valtamerta.

Se, että ymmärtää sen, että on pelastettu vain ja yksin armosta, on hyvin vapauttavaa. Kilvoituskin on saanut aivan toisenlaisen merkityksen. Uskon alkuaikoina kilvoitus oli sitä, että koetin parannella itseäni ja kelvata Herralle, mutta huomasin että siitä ei tule mitään.

Nyt kilvoitus on sitä, että halajan saada tuntea Jeesusta enemmän.
Kilvoittelen, että Pyhä Henki saisi yhä enemmän ja enemmän sijaa minussa.

Kilvoittelen, että Pyhä Henki saisi yhä enemmän ja enemmän sijaa minussa.

Kilvoittelen, että saisin yhä ememmän ja enemmän tehdä niitä töitä, jotka Pyhä Henki on edeltäpäin minulle valmistanut. Kilvoittelen, että kuulisin enemmän ja enemmän Pyhän Hengen ääntä.

Lue lisää

Mutta itse ainakin sain ymmärryksen, kun kyselin Jumalalta, että miksi tämä uskonelämä on niin raskasta ja se on yhtä puurtamista ja epäonnistumista. Kristillisyydessä kaikki on Jumalan lahjaa. Ne teotkin on Jumalan lahjaa ja ainoastaan niillä teoilla on arvoa Jumalan silmissä. Niillä omilla teoilla ei ole mitään arvoa Jumalan silmissä. Me emme voi antaa mitään Jumalalle, emme muuta kuin syntisen sydämemme ja tyhjät kädet. Näin kun teemme, niin Jumala puolestaan lahjoittaa meille aivan kaiken, mitä me tarvitsemme.

AnttiVKantola kirjoitti:

Oudolla tarkoitan sitä, että maailma ei voi pätkääkään käsittää tuosta.
Vain hengellinen ihminen eli uudestisyntynyt ymmärtää ja yhtyy siihen.
Myös lihallisen tai lainkiihkoisen on vaikea käsittää noita totuuksia.
Lain alla koetaan riittämättömyyttä, mutta armossa vaeltava on vapaa.

1. Kor. 2:13
ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.


jari-pek-ka:

Kyllä minä olen varma pelastuksestani. Jumala on jo rakastanut.

Armo ei ole sellainen Jumalan hyvän tahdon lisä, jonka Hän laittaa minun omien ponnistelujeni jatkeeksi, että täyttäisin sitten Jumalan mitan, vaan se on totinen armo.
Minä en täytä koskaan Jumalan mittaa, en vaikka mitä tekisin.

Minä olen niin kuin uimataidoton ihminen keskellä kylmää valtamerta.

Se, että ymmärtää sen, että on pelastettu vain ja yksin armosta, on hyvin vapauttavaa. Kilvoituskin on saanut aivan toisenlaisen merkityksen. Uskon alkuaikoina kilvoitus oli sitä, että koetin parannella itseäni ja kelvata Herralle, mutta huomasin että siitä ei tule mitään.

Nyt kilvoitus on sitä, että halajan saada tuntea Jeesusta enemmän.
Kilvoittelen, että Pyhä Henki saisi yhä enemmän ja enemmän sijaa minussa.

Kilvoittelen, että Pyhä Henki saisi yhä enemmän ja enemmän sijaa minussa.

Kilvoittelen, että saisin yhä ememmän ja enemmän tehdä niitä töitä, jotka Pyhä Henki on edeltäpäin minulle valmistanut. Kilvoittelen, että kuulisin enemmän ja enemmän Pyhän Hengen ääntä.

Lue lisää

Turhaan siellä kipuilette oppiviidakoissanne.
Jumaluuden tuntemiseen ei tarvita muuta kuin, että hyväksytte täysin ja ehdoitta Jumalan tarjoaman pelastuksen.
Turhaan siis kipuilette. Jos Jumalan armo ja pelastusvarmuus(lahja Jumalalta) on sydämellänne, olette uusia luomuksia, ja taivasolentoja jo nyt. TÄNÄÄN!

jari-pek-ka kirjoitti:

Mutta itse ainakin sain ymmärryksen, kun kyselin Jumalalta, että miksi tämä uskonelämä on niin raskasta ja se on yhtä puurtamista ja epäonnistumista. Kristillisyydessä kaikki on Jumalan lahjaa. Ne teotkin on Jumalan lahjaa ja ainoastaan niillä teoilla on arvoa Jumalan silmissä. Niillä omilla teoilla ei ole mitään arvoa Jumalan silmissä. Me emme voi antaa mitään Jumalalle, emme muuta kuin syntisen sydämemme ja tyhjät kädet. Näin kun teemme, niin Jumala puolestaan lahjoittaa meille aivan kaiken, mitä me tarvitsemme.

Lue lisää

Ainakin minä koen samalla tavalla, enkä kovin nopeasti opi virheistäkään.
Kun tulee vaikeuksia, sitä kokeilee jos vaikka mitä muuta ensin ja sitten
vasta umpikujassa hätääntyneenä huokaisee Herran puoleen: "Auta!".

Jotkut ovat kulkevinaan johdatuksesta johdatukseen ja kai sitten kulkevatkin.
Mutta meikäläinen näkee johdatuksen vasta jälkeenpäin.

jari-pek-ka
Mutta itse ainakin sain ymmärryksen, kun kyselin Jumalalta, että miksi tämä uskonelämä on niin raskasta ja se on yhtä puurtamista ja epäonnistumista.
Niillä omilla teoilla ei ole mitään arvoa Jumalan silmissä. Me emme voi antaa mitään Jumalalle, emme muuta kuin syntisen sydämemme ja tyhjät kädet. Näin kun teemme, niin Jumala puolestaan lahjoittaa meille aivan kaiken, mitä me tarvitsemme.

AnttiVKantola kirjoitti:

Ainakin minä koen samalla tavalla, enkä kovin nopeasti opi virheistäkään.
Kun tulee vaikeuksia, sitä kokeilee jos vaikka mitä muuta ensin ja sitten
vasta umpikujassa hätääntyneenä huokaisee Herran puoleen: "Auta!".

Jotkut ovat kulkevinaan johdatuksesta johdatukseen ja kai sitten kulkevatkin.
Mutta meikäläinen näkee johdatuksen vasta jälkeenpäin.

jari-pek-ka
Mutta itse ainakin sain ymmärryksen, kun kyselin Jumalalta, että miksi tämä uskonelämä on niin raskasta ja se on yhtä puurtamista ja epäonnistumista.
Niillä omilla teoilla ei ole mitään arvoa Jumalan silmissä. Me emme voi antaa mitään Jumalalle, emme muuta kuin syntisen sydämemme ja tyhjät kädet. Näin kun teemme, niin Jumala puolestaan lahjoittaa meille aivan kaiken, mitä me tarvitsemme.

Lue lisää

johdatusksen näkee monesti vasta jälkeenpäin. Yksi veli kertoi, että hän osti jostain huutokaupasta vuosia sitten moottoripyörän tavaratelineen. Hän kyllä itsekkin harrastaa moottoripyöräilyä. Sellainen vanha BMV.
Itsekkin hän sitä ihmetteli, että miksi tuli tuo häkki ostettua, kun se ei edes sovi hänen pyöräänsä. Vuosikaudet se lojui jossain navetan ylisillä. Sitten joskus hän oli jossain ajeltuaan tavannut, en nyt muista oliko Virolaisia tai Venäläisiä motoristeja. No yhdeltä puuttui sellainen tavarahäkki. Hän oli etsiskellyt sellaista, mutta ei ollut löytänyt. No, tää veli sanoi, että mulla on kyllä kotona jonkinlainen häkki, mutta ei ole tietoa minkä merkkisestä se on tai sopiiko ollenkaan.
No, kuitenkin he ajelivat veljen kotiin ja koettivat häkkiä ja se sopi täydellisesti.
Jutun poinnti on se, että tässä veli sai kontaktin näihin miehiin ja sai todistaa Jeesuksesta näille miehille. Jumala näki jo vuosia ennempää ja eteeenpäin ja oli tehnyt valmisteluja etukäteen.
Niin että ei sitä aina itse ihan kaikkea ymmärräkkään. Jos sitä nyt ihmettelee, että miksi sitä tulee mieleen yhtä ja toista? Miksi nyt piti lähteä sinne ja tänne? Miksi minä säilytän tuota yhtä juttua tuolla varastossa, vaikka en sitä tarvi ja kuitenkaa en voi sitä heittää poiskaan. Niin, Jumala voi ja valmistaakin etukäteen asioita. Jumala johdattaa meidän tietämättäkin meitä, jotta kohtaisimme jonkun ihmisen.
Oikeastaan Jumalan lapsen elämässä kaikki ei ole aivan sattumaa.

Antti on alkanut taas pelleilemään entiseen tyyliin.. valitettavasti --

Pitää sitten hiukan laajentaa, kun et käsittänyt. Otan esiin alexin viestistä
TOISENKIN pääkohdan.

Alex kirjoitti:
voi jotkut (en minä) saada sen käsityksen että uskot, että joku ihminen voisi olla
"valmis" kuolemattomuuteen jo nyt, mikä on täysin väärin.
- -
Se voi olla vaikeaa ymmärtää - sillä iankaikkisen elämän vaatimukset ovat niin suuret ja Jumalan armo sen mukainen.

Antti vastaa nyt:
Ei niin, vaan väärin on se, että täytyisi elää täydellisessä epävarmuudessa ja
taivaassa tuomioistuimen edessä sitten arpa lankeaisi joko kadotukseen tai
valtakuntaan. Ei niin! Vaan Jumalan valtakunnassa sisällä olevia Jumalan lapsia
olemme jo nyt - valmiita - ja siksi saamme olla varmat. Elämme jo nyt varmoina
tulevasta elämästä taivaskodissa ja niin voimme rauhassa keskittyä ajan haasteisiin.

Ei meidän tarvitse "valmistautua kuolemattomuuteen", vaan jakaa omastamme,
antaa sitä mitä olemme lahjaksi saaneet.

"iankaikkisen elämän vaatimukset" ?
"ovat niin suuret" ?

Olemme vapaat ajattelemasta semmoisia. Keskitymme vaellukseemme tässä ja nyt. Muistaen että armo arkisessa elämässämme täällä kasvattaa taivasta varten.

Gnostilaiset halveksivat tehtäviä maailmassa; he olivat taivaanrannanmaalareita.
Toimettomina kun kaikki oli mukamas syntiä, he odottivat, odottivat sitä
hetkeä, kun heidät otetaan ylös ja sitten ovat valmiita. Se on väärä ajatus.
Täällä hoidetaan seurakunta ja ihmiset ja juuri se työskentely osoittaa, että
ollaan valmiita. Että sydän on taivaassa ja kädet mullassa.

Eikä ole "suuria vaatimuksia", vaan vapaan rakkauden velvoite.

Room. 13:8
Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne.
Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset.

Room.1:14
Olen velassa sekä kreikkalaisille että barbaareille, sekä viisaille että tyhmille,
15 ja siksi haluaisin päästä julistamaan evankeliumia myös teille Roomassa asuville.
16 Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.

Tuo on taivaselämää maan päällä, tuo että rakastaa pakanat Jeesukselle!
Minä olen siinä työssä maailman huonoin, mutta hyvä kun edes tajuan asian.

antti

12 min viestisi jälkeen olisit voinut lukea tämän vastaukseni tuosta ylempää:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9388003/46246830

Mutta jaksan minä tässäkin jotain vastailla - ei näihin asioihin voi kyllästyä.
Sielu-sanasta et onnistu riitaa kylvämään, sillä onhan selvää kaikille, että ihmisellä
tarkoitetaan sielua ja sielulla ihmistä. Useimmissa sanankohdissa "sielulla"
tarkoitetaan yksinkertaisesti ihmistä. Ja useissa sanankohdissa "sielullisella ihmisellä"
tarkoitetaan ihmistä, joka ei ole uskovainen, ainakaan tosiuskovainen, vaan lihallinen ainoastaan. Hengellisellä niissä kohdissa tarkoitetaan uskovaista;
hänessä tai hänellä on henki. Jolloin sielu kuvastaisi maallisen ihmisen sisintä.
Tätä sinäkin varmaan loppujen lopuksi tarkoitit?

Sivumennen sanoen - joskus voisi käsitellä myös tätä harvinaisempaa lausuntoa
KOKO IHMISESTÄ:

1. Tess. 5:23
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

TUNNEN SINUT JO

Kirjoitit myös:
Ja jokainen ihminen (sielu) kuolee syntiensä seurauksena ja uskovan toivo on se että Jumala kerran herättää hänet takaisin elämään ensimmäisessä ylösnousemuksessa - se on minun toivoni ja uskoni.

Niinpä. Tulihan se sieltä jälleen viestisi loppuun, se klisee.
Rivien välistä voipi lukea, että uskomuksesi mukaan jumalaton haihtuu kuin
pieru saharaan, kun sydän lakkaa kuolemasta ja VAIN uskovat heräävät
ylösnousemukseen. Mutta kaikki oppineet Jeesuksen päivinä, uskomattomatkin
siis, uskoivat, että jumalaton nousee tuomiolle samalla tavalla kuin uskova
Herran kotiin:

Ap. t. 24:15
ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus,
jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.

antti

AnttiVKantola kirjoitti:

12 min viestisi jälkeen olisit voinut lukea tämän vastaukseni tuosta ylempää:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9388003/46246830

Mutta jaksan minä tässäkin jotain vastailla - ei näihin asioihin voi kyllästyä.
Sielu-sanasta et onnistu riitaa kylvämään, sillä onhan selvää kaikille, että ihmisellä
tarkoitetaan sielua ja sielulla ihmistä. Useimmissa sanankohdissa "sielulla"
tarkoitetaan yksinkertaisesti ihmistä. Ja useissa sanankohdissa "sielullisella ihmisellä"
tarkoitetaan ihmistä, joka ei ole uskovainen, ainakaan tosiuskovainen, vaan lihallinen ainoastaan. Hengellisellä niissä kohdissa tarkoitetaan uskovaista;
hänessä tai hänellä on henki. Jolloin sielu kuvastaisi maallisen ihmisen sisintä.
Tätä sinäkin varmaan loppujen lopuksi tarkoitit?

Sivumennen sanoen - joskus voisi käsitellä myös tätä harvinaisempaa lausuntoa
KOKO IHMISESTÄ:

1. Tess. 5:23
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

TUNNEN SINUT JO

Kirjoitit myös:
Ja jokainen ihminen (sielu) kuolee syntiensä seurauksena ja uskovan toivo on se että Jumala kerran herättää hänet takaisin elämään ensimmäisessä ylösnousemuksessa - se on minun toivoni ja uskoni.

Niinpä. Tulihan se sieltä jälleen viestisi loppuun, se klisee.
Rivien välistä voipi lukea, että uskomuksesi mukaan jumalaton haihtuu kuin
pieru saharaan, kun sydän lakkaa kuolemasta ja VAIN uskovat heräävät
ylösnousemukseen. Mutta kaikki oppineet Jeesuksen päivinä, uskomattomatkin
siis, uskoivat, että jumalaton nousee tuomiolle samalla tavalla kuin uskova
Herran kotiin:

Ap. t. 24:15
ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus,
jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.

antti

Lue lisää

Apostt. 24: 15

"...ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus,
jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin."

Jokainen ihminen tosin kuolee, mutta USKOSSA olevan toivo on se, että Jeesus herättää hänet ENSIMÄISESSÄ ylösnousemuksessa iankaikkiseen elämään.

AnttiVKantola kirjoitti:

12 min viestisi jälkeen olisit voinut lukea tämän vastaukseni tuosta ylempää:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9388003/46246830

Mutta jaksan minä tässäkin jotain vastailla - ei näihin asioihin voi kyllästyä.
Sielu-sanasta et onnistu riitaa kylvämään, sillä onhan selvää kaikille, että ihmisellä
tarkoitetaan sielua ja sielulla ihmistä. Useimmissa sanankohdissa "sielulla"
tarkoitetaan yksinkertaisesti ihmistä. Ja useissa sanankohdissa "sielullisella ihmisellä"
tarkoitetaan ihmistä, joka ei ole uskovainen, ainakaan tosiuskovainen, vaan lihallinen ainoastaan. Hengellisellä niissä kohdissa tarkoitetaan uskovaista;
hänessä tai hänellä on henki. Jolloin sielu kuvastaisi maallisen ihmisen sisintä.
Tätä sinäkin varmaan loppujen lopuksi tarkoitit?

Sivumennen sanoen - joskus voisi käsitellä myös tätä harvinaisempaa lausuntoa
KOKO IHMISESTÄ:

1. Tess. 5:23
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

TUNNEN SINUT JO

Kirjoitit myös:
Ja jokainen ihminen (sielu) kuolee syntiensä seurauksena ja uskovan toivo on se että Jumala kerran herättää hänet takaisin elämään ensimmäisessä ylösnousemuksessa - se on minun toivoni ja uskoni.

Niinpä. Tulihan se sieltä jälleen viestisi loppuun, se klisee.
Rivien välistä voipi lukea, että uskomuksesi mukaan jumalaton haihtuu kuin
pieru saharaan, kun sydän lakkaa kuolemasta ja VAIN uskovat heräävät
ylösnousemukseen. Mutta kaikki oppineet Jeesuksen päivinä, uskomattomatkin
siis, uskoivat, että jumalaton nousee tuomiolle samalla tavalla kuin uskova
Herran kotiin:

Ap. t. 24:15
ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus,
jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.

antti

Lue lisää

luet aina kuitenkin päin hongikkoa..

Ei kuollut tiedä mistään mittään, mutta hän on Jumalan MUISTISSA.. kun sinä kuolet olet tiedoton sinulla ei ole ajatusta, ei tunnetta - ei mitään. Olet kuollut. Se aika jonka olet ollut kuolleena on kuin kuolin hetkesi ja kun Jumala herättää sinut kuolleista et tiedä kuinka kauan olet ollut kuolleena. 100 vuotta, 1000 vuotta - sinulla ei ole mitään muistoa kuolleena olostasi. Kuollut ei tiedä mitään ..

Siksi kun meidät herätetään ensimmäisessä ylösnousemuksessa - olemme samalla linjalla kaikki - meille on luvassa kuolemattomuus Jumalan valtakunnassa, mutta niinkuin aina kuolemattomuutta ei ole synnissä ja siksi elämä Jumalan valtakunnassa on elettävä ilman syntiä. Mutta .. huomaa nyt - mitä Paavali sanoo kuolemasta .. kuolema voitetaan vihollisista VIIMEISENÄ - kuoleman voittaminen tarkoittaa synnin poistamista elämästäme.

Siis .. synti poistetaan meistä "vihollisita viimeisenä" - toisin sanoen (äläkä nyt vääristele tätä) kun synti on poissa, on kuolema voitettu - eli kuolemattomuus saavutettu. Kristuksen pitää hallitseman siihen asti -- siis olemme armon alla siihen asti -- kunnes kaikki viholliset on voitettu ja vihollisista viimeisenä voitetaan siis kuolema. Raamattu sanoo että SILLOIN Jumala on kaikki kaikissa - silloin olemme ILMAN synnin vaikutuksia..

Ilmestyskirja sanoo, että Jumalan valtakunnassa on elämän puu..

Ilm. 22:2
Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

Antti ei terveiden tarvitse tervehtyä.

Kun ne tuhat vuotta jotka on määrätty niiden kahden ylösnousemuksen välille ovat kuluneet olemme me "tervehtyneet"- me jotka saimme armon osallistua ensimmäiseen ylösnousemukseen - silloin tapahtuu toinen ylösnousemus - niiden jotka eivät ole tervehtyneet.. niiden jotka luottavat itseensä enemmän kuin Jumalaan ja Raamattu kertoo miten he käyttäytyvät niitä vastaan jotka ovat puhdistuneet täydellisesti niiden 1000 vuof den aikana .. ja miten heille käy... kun Jumala tekee kumman tekonsa ...

alex

skreivi kirjoitti:

Apostt. 24: 15

"...ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus,
jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin."

Jokainen ihminen tosin kuolee, mutta USKOSSA olevan toivo on se, että Jeesus herättää hänet ENSIMÄISESSÄ ylösnousemuksessa iankaikkiseen elämään.

Lue lisää

Skreivi:
Tuhat vuottako väliä vanhurskasten ja vääräin ylösnousemuksella?

Vastaan:
Tarkoitus oli herättää keskustelua vain siitä, että olemmeko valmiit ylösottoon,
vai selviääkö vasta Taivaassa tutkinnon jälkeen, mikä on kunkin kohtalo.
Apt.24:15 laittoi sinut kysymään, että vanhurskasten ja vääräin ylösmeno, onko eri aikaan tahi ei. En arvannut että se puhuttaisi, mutta vastaan mielelläni omasta
käsityksestäni.
Sinä varmaankaan et tarkoita kysyä yleensä eri aikaan, vaan nimenomaan 1000 vuoden erolla? No, adventisteilla se lienee tasan 1000 vuotta, mutta minun,
sinänsä merkityksetön oma käsitykseni on tarkkaan ottaen, että 3,5-7 vuotta
siihen päälle elikkä alkuun lisää. (Vaivanaika).

Kyllä, 1000 vuoden ero. Niin se on adventtiopinkin mukaan, mutta he näkevät
Maan autiona ja tyhjänä tuon tuhat vuotta. Luultavasti kaikki kristityt opettajat
käsittävät ylöstempaamisen olevan ennen tuhatvuotista ja jumalattomain
tuomiolle nousemisen kohta tuhatvuotisen jälkeen, ns. toisessa ylösnousemuksessa, "tuomion yläösnousemuksessa".
Onko sinulla erilainen käsitys, päätteletkö että ihan samaan aikaan?
No tässä adventtioppi taitaa olla hiukan kahta vastausta tarjoava, sillä olen
ymmärtämässä, että sillä hetkellä, kun seurakunta temmataan ylös, kaikki
jäljelle jäävät, siis jumalattomat - hävitetään, ainakin pois maan päältä.

Joku adventisti on palstalla joskus selittänyt, että jumalattomat jäävät vain
Jumalan muistiin, ei muualle, ja sieltä muististaan sitten Jumala herättää,
nostaa ne tuomiolle.
Mutta sanompa taas toistamiseen, että juuri tuo tuhannen vuoden autiusoppi
tekee tässä asiassa hieman sameaksi jumalattomain ylös tuomiolle nousemisen
opetuksen, niin että joudutaan puolustamaan kahdenlaista käsitystä. Kaikki muut
adventtiopin koukerot saa, oudoimmatkin hyvällä tahdolla, sopimaan Raamatun
kokonaiskuvaan niin ettei tarvitse mitään Raamatusta pois ottaa.
Sillä ei sentään ole suurtakaan merkitystä uskovalle, milloin mitäkin tapahtuu
kuolleelle jumalattomalle, tärkeämpää on elossa olevien jumalattomien
kohtaaminen Kristuksen tuoksulle haisten.

Perusluonteiset opinkohdat 27
TUHATVUOTISKAUSI JA SYNNIN LOPPU

27
Tuhatvuotiskausi on Kristuksen ja hänen pyhiensä hallitusaikaa taivaassa ensimmäisen ja toisen ylösnousemuksen välillä. Tuona aikana jumalattomat kuolleet tuomitaan ...

Antti:
Saa kylläkin tuosta käsityksen, että jumalattomain tuomitsemistyö kestäisi
tuhat vuotta. Hmm. Tuhannen vuoden loputtua ja pyhien kirkastettujen laskeuduttua Maan päälle, jumalattomat kuolleet herätetään, mutta ei vielä tuomiolle, vaan piirittävät kaupungin ja siinä heidät kulutetaan olemattomiksi:

27
Silloin herätetään jumalattomat kuolleet, jotka Saatanan ja hänen enkeleittensä kanssa piirittävät kaupungin; mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät sekä puhdistaa maan. Siten koko maailmankaikkeus vapautetaan synnistä ja syntisistä ainaiseksi.

Antti:
Tästä johtunee, että moni advari väittää tulikivijärveä kaatopaikaksi Maan päällä.
Kun tri Flink sanoo, että " Helvetti ei ole kaatopaikka. Se on syntiset hävittävä tulijärvi viimeisellä tuomiolla (Ilm. 20 & 21)", niin - en ole kysynyt Timolta mutta - ilmeisesti Timo tulkitsee tuon tulikivijärven olevan täällä Maan päällä.
Ei sinänsä vaikea ajatella vaikkapa uutta yllättävää tulivuorta laavamerineen
tai maanalaisen tulivuoren puhkeamista, niitähän on myös tahi merenalaisen.

Antti - kerrataan:
"mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät sekä puhdistaa maan.
Siten koko maailmankaikkeus vapautetaan synnistä ja syntisistä ainaiseksi."
Harvemmin tuota kuulee lausuttavan ääneen, mutta kyllä opetus on se, että
helvetti, tuo tulikivijärvi olisi Maassa ja se lopuksi hävitettäisiin olemattomaksi,
mutta Maa pysyisi iäti ja iäti täällä uskovaiset kirkastettuina asuisivat.
No, ei tuo asia saa kristikansaa jakaa, hajottaa, sillä jos maa täydellisesti
puhdistetaan ja uudistetaan, on asia samanarvoinen uuden maan kanssa.
Minä jään kylläkin lukuisia vastauksia vaille, mutta sillä ei oikeastaan ole merkitystä.

Uskovien ylösnousemusta kaikki muutkin kuvaavat noin:
27
Vanhurskaat menevät taivaaseen. Sen jälkeen kun vanhurskaat kuolleet ovat nousseet kuolleista, heidät yhdessä elossa olevien pyhien kanssa temmataan "pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan" (1.Tess. 4:17).

Toivotan kaikkea hyvää sinulle, skreivi!
antti

Niin. Sitä se on, taivasten valtakunnassa jo elämistä, vaikka olemme vielä ruumiimme vankina. "Sielu"-sana tuli epähuomiossa, ei ole tarkoitus korostaa.
Minulla on kylläkin tietynlainen näkemys, johtuen siitä, että muutamassa
sanankohdassa puhutaan sielullisista ihmisistä, joilla ei henkeä ole ja 1.Tess.5:23.
Voihan tuon sielullisen ihmisen käsittää niinkin, että on vain ihminen, eikä vielä
uskovainen ihminen.

"Niin ihmisestä tuli elävä sielu", on ihan riittävä kuvaus ihmisestä ja kun ihminen
tulee uskoon, hänessä on sitten elävä henki, on hengellinen ihminen.

Tuo "siirtynyt"-sana ratkaisee paljon ainakin minulle. Jotenkin ponnistelut vähenee ja tilalle
tulee kiitollisuuden kautta ne teot. Sikäli kuin on tullakseen, joudun heti omalta
kohdaltani lisäämään. Voi lyhentää velkaa (rakkauden) voimiensa mukaan.

Siunaten

AnttiVKantola kirjoitti:

Niin. Sitä se on, taivasten valtakunnassa jo elämistä, vaikka olemme vielä ruumiimme vankina. "Sielu"-sana tuli epähuomiossa, ei ole tarkoitus korostaa.
Minulla on kylläkin tietynlainen näkemys, johtuen siitä, että muutamassa
sanankohdassa puhutaan sielullisista ihmisistä, joilla ei henkeä ole ja 1.Tess.5:23.
Voihan tuon sielullisen ihmisen käsittää niinkin, että on vain ihminen, eikä vielä
uskovainen ihminen.

"Niin ihmisestä tuli elävä sielu", on ihan riittävä kuvaus ihmisestä ja kun ihminen
tulee uskoon, hänessä on sitten elävä henki, on hengellinen ihminen.

Tuo "siirtynyt"-sana ratkaisee paljon ainakin minulle. Jotenkin ponnistelut vähenee ja tilalle
tulee kiitollisuuden kautta ne teot. Sikäli kuin on tullakseen, joudun heti omalta
kohdaltani lisäämään. Voi lyhentää velkaa (rakkauden) voimiensa mukaan.

Siunaten

Lue lisää

lihallinen ihminen

jari-pek-ka kirjoitti:

lihallinen ihminen

Juud. 1:19
Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta,
he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole.