Turhaanko mustasukkainen?

Minulla on hankala tilanne nykyisen entisen avopuolisoni kanssa. Ollaan asuttu kolmisen vuotta yhdessä ja seurusteltu neljä. Viimeiset pari vuotta on jotenkin ajanut suhteen eroon, kesällä asiasta oikeastaan sovittiin ja puhuttiin ilman sen kummempia riitoja ja kränää. Puhuttiin että asutaan yhdessä niin kauan kun löydetään omat asunnot ja ollaan väleissä sen jälkeenkin, kun kerran olemme toistemme parhaat kaverit. Puolisoni myös sanoi kunnioittavansa minua niin että yhdessä asumisemme ajan ei sotkeennuta muihin ja ollaan avoimia, hän kertoi että ei koe enään pettävänsä minua vaikka tapaisikin muita. Olen kuitenkin puolivahingossa lukenut muutaman keskustelun josta selviää että hän on ihastunut erääseen tyyppiin ja useasti ollut sängyssäkin hänen kanssaan. Varovasti epäilystä asiasta ilmaistessani hän kiistää kaiken ja ihmettelee miten voin luulla hänestä sellaista, en kuitenkaan viitsi sanoa tietäväni asiasta varmasti koska tapa jolla olen saanut sen selville on hieman "epäilyttävä". En tahtoisi vaikuttaa kyttääjältä ja yritän pitää sovun sen aikaa kun vielä asumme yhdessä ettei päivittäisestä arjesta tulisi vaikeaa. Hän selittelee kaikenlaista tekosyytä aina nähdessään tuota miestä, vaikka näen sen hänen silmistäänkin koska hän miestä näkee ja koska ei. Olen yrittänyt itselleni uskotella että asia ei enää minulle kuulu ja yritän unohtaa koko homman. Mutta se tuntuu välillä ylitsepääsemättömän vaikealta, minulla kun naistani kohtaan tunteita vielä on. ihmettelen vaan miksi minulta salataan ja valehdellaan asia kun samaan aikaan sanotaan että sillä on vielä merkitystä mitä minä tunnen tai ajattelen. Tulee aika hyväksikäytetty olo ajoittain. Onko ajatuksissani mitään järkeä vai olenko ajautumassa kohti hulluutta? :)