http://www.valkky.fi/tiedostot/MUUTOS 9! -koulutus 26.3.2010.pdf
Miksi nuorisotyöttömyys on vakava asia?
Ja miksi työurien pidentäminen heti alkupäästä ei ole tälle hallitukselle tärkeää?
Miksi nuorisotyöttömyys on vakava asia?
Ja miksi työurien pidentäminen heti alkupäästä ei ole tälle hallitukselle tärkeää?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Syrjäytymisen hinta
Millaisia kustannuksia yhteiskunnalle aiheutuu siitä, että nuoret syrjäytyvät eivätkä pääse lainkaan takaisin tai ollenkaan työelämään.
Norja on selviytynyt finanssikriisistä muita Pohjoismaita paremmin, mutta nuorisotyöttömyys on lisääntynyt sielläkin. Ikäryhmästä 15–24 oli vuonna 2009 työttömänä 9,1 prosenttia ja edellisvuonna 7,8 prosenttia.
Nuorisotyöttömyyden kustannuksia kantavat sekä valtio että kunta, mutta suurimpia häviäjiä ovat luonnollisesti nuoret itse.
Suurin osa 16–20-vuotiaiden syrjäytymisen aiheuttamista kustannuksista lankeaa kuntien maksettavaksi. Summa voi olla mitä tahansa 2 000 ja 200 000 kruunun välillä hengeltä vuodessa Norjassa. Kustannukset saattavat nousta huomattavasti korkeammiksi, jos nuori tarvitsee laitospaikan tai erityisen paljon hoitoa. Siinä tapauksessa kustannuksista vastaa valtio.
Jos toimenpiteet onnistuvat ja nuori pääsee pysyvästi työmarkkinoille, valtio voi säästää tukimaksuissa kolme miljoonaa kruunua jokaista nuorta kohti.
Kahdeksan prosenttia 25-vuotiaista vaaravyöhykkeessä
Tutkimuksen mukaan syrjäytymisvaarassa on yleensä kahdesta neljään prosenttia nuorista. Syrjäytymisellä tarkoitetaan tässä sitä, että nuori on vähintään kolme vuotta sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolella.
Nykyisillä työmarkkinoilla ja korkean nuorisotyöttömyyden aikana vaaravyöhykkeessä olevien nuorten määrä kasvaa kahdeksaan prosenttiin 25-vuotiaista.
Jos kaikki riskiryhmässä olevat kahdeksan prosenttia syrjäytyisivät, ikäluokan elinikäiset kustannukset olisivat Vista Analysen mukaan 15 miljardia Norjan kruunua.
Nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen onkin erittäin kannattavaa, mutta ratkaisuja ei ole helppo löytää. Perhe- ja kouluongelmat ovat usein alkaneet jo kauan ennen nuoren joutumista työttömäksi.
Perhetausta on ratkaiseva tekijä syrjäytymisen riskitekijöissä. Vanhempien alhainen koulutus- ja tulotaso vaikuttavat voimakkaasti riskiin. Myös ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat ovat haavoittuva ryhmä. Perheen hajoaminen kasvattaa riskiä.
Uhka koskee myös keskiluokan lapsia
Myös vakaiden keskiluokkaisten perheiden lapset ovat vaarassa syrjäytyä, jos he ovat pitkään työttömänä. Paul Gregg kuvailee asiaa haastattelussa näin:
– Jos kävelet keskellä tietä, todennäköisyys jäädä auton alle on suurempi. Mutta jos jäät auton alle jalkakäytävällä, sinuun sattuu silti hemmetisti. Riski on täysin erilainen, mutta vahinko samanlainen.
On kuitenkin vaikea erottaa toisistaan nuoren yksilöllistä työttömyysriskiä ja suhdanteista johtuvaa riskiä.
Kansantaloustieteilijä Oskar Nordström Skans Ruotsin työmarkkinapolitiikan arviointilaitoksesta (IFAU) tutki vuonna 2004 työmarkkinoiden vaikutusta.
Hän seurasi, miten erilaisten suhdannevaiheiden aikana tutkintonsa suorittaneet sisarukset selviytyivät elämässään. Sisarukset olivat kasvaneet samassa perheessä, joten heidän kasvuolosuhteensa olivat samanlaiset. Rekisteritutkimuksessa olivat mukana kaikki 18- ja 19-vuotiaat, jotka olivat suorittaneet lukion ammattilinjan tai kaksivuotisen linjan vuosina 1991 ja 1994. Tulokset puhdistettiin eroista, jotka johtuivat todistuksista, opintolinjoista ja työkokemuksesta.
– Tulokset osoittavat, että heti lukiokoulun jälkeen työttömäksi jääneet nuoret olivat huomattavasti muita todennäköisemmin työttömiä kymmenen seuraavan vuoden aikana, Oskar Nordström Skans kirjoittaa.
Heti koulun jälkeen työttömäksi jääneen riski jäädä uudelleen työttömäksi viisi vuotta myöhemmin oli 18,75 prosenttia korkeampi.
Tutkimuksesta ei selviä, oliko tilanne huonompi silloin, kun jäi työttömäksi nuorena vai silloin, kun jäi uudelleen työttömäksi vanhempana. Nuorisotyöttömyys on Ruotsissa selvästi korkeampi kuin yli 24-vuotiaiden työttömyys. Nuoret jäävät myös muita useammin työttömäksi, tosin huomattavasti lyhyemmäksi aikaa. Kolmas huomion arvoinen seikka on Oskar Nordström Skansin mielestä se, että nuorille suunnatut työmarkkinaohjelmat tuntuvat toimivat erittäin huonosti.
Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa. Vuosina 2008-2010 se kasvoi noin 50 prosenttia, jos Pohjoismaita tarkastellaan kokonaisuutena.
Suomi on nuorisotyöttömyyden kärkimaita. Suomessa nuorista on työttöminä 27 prosenttia, mikä Pohjoismaiden toiseksi korkein lukema. Johtopaikkaa pitää Ruotsi, jossa vastaava luku on 29 prosenttia.
Vähiten nuoria työttömiä on Norjassa (9%).
Nuorisotyöttömyyttä tutki Pohjoismaiden ministeriöneuvosto.
EU-rakennerahastosta saatuja korvamerkkirahoja, joita ei voi käyttää hallituksen haluamiin muihin tarkoituksiin:
http://www.tem.fi/index.phtml?95917_m=95926&s=3387
Viime vuonna unohtuivat EU-sossurahat n. 60 miljoonaa jakamatta. Toivottavasti näin ei käy nyt:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jättisumma työllisyysrahoja jäänyt jakamatta/1135249794708
"Hallituksen viimekeväisen periaatepäätöksen mukaan ESR-rahoista 60 miljoonaa euroa suunnataan akuutin työttömyyden hoitoon. Nämä rahat ovat jääneet lähes kokonaan käyttämättä, vaikka maassa on 200 000 työtöntä".
Eikö muka?
"Rehula: Täsmätoimilla laman yli
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, Keskustan kansanedustaja Juha Rehulan mielestä hallitus parantaa politiikkariihen päätöksillään taantuman vuoksi lomautettujen ja irtisanottujen perusturvaa.
- Jos työtön osallistuu koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, hänen toimeentulonsa paranee. Keskustajohtoinen hallitus ottaa käyttöön työttömän aktiivitoimiin osallistumisen aikaisen korotetun tuen myös perusturvassa. Tämä on selkeä viesti hallitukselta: ketään ei jätetä oman onnensa nojaan, Rehula painottaa.
- Hallitusohjelman tarkistamisen yhteydessä olisi pitänyt tehdä päätökset myös toimeentulotuen laskennallisen osan siirtämisestä Kelan hoidettavaksi. Ratkaisut käytännön toimenpiteineen on tehtävä vielä kuluvan vuoden aikana osana Sata-komitean sosiaaliturvan selkiyttämistyötä, Rehula vaatii.
Muusta politiikkariihen annista Rehula nostaa esille varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn tärkeyden lapsuudesta työelämään. Hänen mukaansa sektorirajat ovat muodostaneet turhia yhteistyön esteitä eikä moniammatillista yhteistyötä ole pystytty toteuttamaan riittävässä määrin.
- Nyt päätetty selvitystyön käynnistäminen hallinnon rakenteiden kehittämiseksi vastaamaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaista hoitamista koko elämän ajan aina työelämään saakka, on myönteinen ratkaisu. Valmistelutyön yhteydessä eräänä keskeisenä asiana on välttämätöntä miettiä, olisiko erityisen perheministeriön perustaminen ajankohtaista, Rehula sanoo.