Kaksikielisyydestä pidettiin Jyväskylässä
Kaksikielisyys on jotain josta meidän suomenmaalaisten pitäisi olla ylpeitä. Siltä kuulosti eilen kaksikielisyyttä koskevassa seminaarissa Jyväskylässä.
Isäntänä seminaarissa oli uusi kansalliskieliyhdistys Kansalliskielten tukiyhdistys r.y. ja Jyväskylän yliopisto.
Melkein kaikki runsaasta kolmestakymmenestä suomenkielisestä seminaariin osallistujasta puhuivat lämpimästi kaksikielisyyden säilyttämisen puolesta maassamme.
- Kaksikielisyys on uskomattoman tärkeätä, meidän kaikkien pitäisi käytännössä osata meidän kahta kansalliskieltämme suurin piirtein yhtä hyvin, sanoo eräs kielenopiskelija.
Ilmapiiri seminaarissa oli positiivinen eikä kenelläkään oikeastaan ollut mitään negatiivista sanottavaa kaksikielisyydestä maassamme.
Heikki Rautvuori joka on Kansalliskielten tukiyhdistys r.y:n toiminnanjohtaja kertoo, että seminaarin tarkoitus on herättää suomenkielisten kiinnostusta ruotsin kieleen.
On aina keskusteltu
Kysymys pakollisesta ruotsista ei nouse yllättäen esiin. Kielikysymykset ovat filosofian lisensiaatti Jyrki Vesakansan mukaan aihe josta on aina keskusteltu Suomen historiassa. Aikaisemmin uhkasi venäjän kieli suomea ja nykyään se on ruotsin kieli jonka asemasta keskustellaan.
Se ei ollut kuitenkaan ruotsi josta keskusteltiin eniten illan aikana vaan kuinka kielenopetusta olisi sovitettava yhä enemmän globalisoituvaan maailmaan. Tarja Nikula joka on sovelletun kielitieteen professori Jyväskylän yliopistossa on sitä mieltä, että meidän täytyy uudelleen arvioida mitä me haluamme kielten opetukselta.
Oppia kommunikoimaan
- On riski asettaa liian paljon painoarvoa kielenrakenteisiin opetuksessa koska se tekee oppilaista motivoitumattomia. Meidän pitäisi panostaa kehittämään opetusmenetelmiä joissa oppilaat todellakin saisivat oppia kommunikoimaan toisella kielellä.
- Vasta sitten he ymmärtävät hyödyn opiskella kieliä, sanoo Nikula.
Motivaatio on ehkä a ja o kun on kysymys kieltenopinnoista. Mutta keskustelu ruotsista on kuitenkin se joka huolestuttaa tulevia kielten opettajia.
Raskas keskustelu
- Keskustelu pakkoruotsista on raskas myöskin meille tuleville opettajille. Olen sitä mieltä, että yhteiskunnassa on olemassa negatiivinen asenne ruotsinopetukseen, sekä koulussa, että kotona perheissä.
Pelkkä sana pakkoruotsi tuntuu täysin väärältä. Meidän pitäisi käydä enemmän neutraalia
keskustelua ruotsin opetuksesta, sanoo eräs nuori nainen. - Tulen vihaiseksi kun kuulen sanan pakkoruotsi, eihän me puhuta pakkoenglannistakaan, kuuluu ääni muualta.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=198360
Kaksikielisyys on jotain josta meidän suomenmaalaisten pitäisi olla ylpeitä. Siltä kuulosti eilen kaksikielisyyttä koskevassa seminaarissa Jyväskylässä.
Isäntänä seminaarissa oli uusi kansalliskieliyhdistys Kansalliskielten tukiyhdistys r.y. ja Jyväskylän yliopisto.
Melkein kaikki runsaasta kolmestakymmenestä suomenkielisestä seminaariin osallistujasta puhuivat lämpimästi kaksikielisyyden säilyttämisen puolesta maassamme.
- Kaksikielisyys on uskomattoman tärkeätä, meidän kaikkien pitäisi käytännössä osata meidän kahta kansalliskieltämme suurin piirtein yhtä hyvin, sanoo eräs kielenopiskelija.
Ilmapiiri seminaarissa oli positiivinen eikä kenelläkään oikeastaan ollut mitään negatiivista sanottavaa kaksikielisyydestä maassamme.
Heikki Rautvuori joka on Kansalliskielten tukiyhdistys r.y:n toiminnanjohtaja kertoo, että seminaarin tarkoitus on herättää suomenkielisten kiinnostusta ruotsin kieleen.
On aina keskusteltu
Kysymys pakollisesta ruotsista ei nouse yllättäen esiin. Kielikysymykset ovat filosofian lisensiaatti Jyrki Vesakansan mukaan aihe josta on aina keskusteltu Suomen historiassa. Aikaisemmin uhkasi venäjän kieli suomea ja nykyään se on ruotsin kieli jonka asemasta keskustellaan.
Se ei ollut kuitenkaan ruotsi josta keskusteltiin eniten illan aikana vaan kuinka kielenopetusta olisi sovitettava yhä enemmän globalisoituvaan maailmaan. Tarja Nikula joka on sovelletun kielitieteen professori Jyväskylän yliopistossa on sitä mieltä, että meidän täytyy uudelleen arvioida mitä me haluamme kielten opetukselta.
Oppia kommunikoimaan
- On riski asettaa liian paljon painoarvoa kielenrakenteisiin opetuksessa koska se tekee oppilaista motivoitumattomia. Meidän pitäisi panostaa kehittämään opetusmenetelmiä joissa oppilaat todellakin saisivat oppia kommunikoimaan toisella kielellä.
- Vasta sitten he ymmärtävät hyödyn opiskella kieliä, sanoo Nikula.
Motivaatio on ehkä a ja o kun on kysymys kieltenopinnoista. Mutta keskustelu ruotsista on kuitenkin se joka huolestuttaa tulevia kielten opettajia.
Raskas keskustelu
- Keskustelu pakkoruotsista on raskas myöskin meille tuleville opettajille. Olen sitä mieltä, että yhteiskunnassa on olemassa negatiivinen asenne ruotsinopetukseen, sekä koulussa, että kotona perheissä.
Pelkkä sana pakkoruotsi tuntuu täysin väärältä. Meidän pitäisi käydä enemmän neutraalia
keskustelua ruotsin opetuksesta, sanoo eräs nuori nainen. - Tulen vihaiseksi kun kuulen sanan pakkoruotsi, eihän me puhuta pakkoenglannistakaan, kuuluu ääni muualta.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=198360
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tottakai tulevat ja nykyiset ruotsinopettajat puhuvat positiivisesti ruotsinkielestä. Mutta kielenopetuksen tarkoitus ei ole turvata työpaikkaa opettajille vaan ontaa toimiva ja oikea kielitaito opiskelijoille.
Silloin tullaan kysymykseen onko pakkoruotsi hyvä vai huono asia oppilaille. Selvä vastasus on että ei ole hyvä. Pakottaminen opiskelemaan suomenruotsia on täysin järjetöntä puuhaa. Lista argumenteista tulisi aivan liian pitkä tähän joten jätän sen lukijan vastuulle.
tai oli haalittu kolmisenkymmentä suomenkielistä mitä ilmeisimmin kieltenopiskelijaa. Entä, jos siellä olisi ollut merkittävä lukumäärä kauppatieteilijöitä, matemaattis-luonnontieteilijöitä, siis muiden alojen opiskelijoita tai edustajia? Kokoamalla suppean vain kielten kautta näkemyksensä yhteiskunnasta muodostavista ihmisistä on saatu haettua toivottu tulos mielipiteissä, eikä sellaisella seminaarin mielipiteellä ole mitään arvoa.