kerrotteko kavereille ja poikaystävälle?

Joudun paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöni takia aloittamaan lääkityksen. Elämä muuten hymyilee, en ole masentunut, mutta kyseiset häiriöt minulla kuitenkin ovat.

Olen tässä miettinyt kauan sitä, että pitääkö lääkityksestä kertoa ystäville? Paras ystäväni, jonka olen tuntenut pienestä asti ja johon luotan, niin hän kyllä tietää asiasta, kerroin hänelle heti. Mutta entäpä muut? Voivatko he huomata jotenkin, että käytän lääkettä? Tai entäpä jos mulla olisi poikaystävä tai juttua jonkun pojan kanssa, pitäisikö hänelle kertoa? Haluaisin pitää asian henkilökohtaisena, en mielellään kertoisi siitä kenellekään...entä jos joskus rakastun ja päätän seurustella, pitääkö minun sitten kertoa? tuntuu ihan kauhealta...hävettää jotenkin että se lääkitys kuitenkin liittyy mielenterveyteen...jos se olisi lääkitys jotakin kipua vastaan esim. jalassa, olisi paljon helpompaa! Harmi, että joudun tuntemaan näin...

Miten olette itse toiminneet? Oletteko yrittäneet salata, onko kukaan huomannut ja onko onnistunut vai siinä ei ole mitään järkeä?
1171
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Mun mt. ongelmat on yleisesti tiedossa. Aluksi salailin, mutta pikkuhiljaa kerroin kaikille. Olen kyllä varmaan vanhempi (30) kuin sinä, että se vaikutttanee asiaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


girl4534 kirjoitti:

Joudun paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöni takia aloittamaan lääkityksen. Elämä muuten hymyilee, en ole masentunut, mutta kyseiset häiriöt minulla kuitenkin ovat.

Olen tässä miettinyt kauan sitä, että pitääkö lääkityksestä kertoa ystäville? Paras ystäväni, jonka olen tuntenut pienestä asti ja johon luotan, niin hän kyllä tietää asiasta, kerroin hänelle heti. Mutta entäpä muut? Voivatko he huomata jotenkin, että käytän lääkettä? Tai entäpä jos mulla olisi poikaystävä tai juttua jonkun pojan kanssa, pitäisikö hänelle kertoa? Haluaisin pitää asian henkilökohtaisena, en mielellään kertoisi siitä kenellekään...entä jos joskus rakastun ja päätän seurustella, pitääkö minun sitten kertoa? tuntuu ihan kauhealta...hävettää jotenkin että se lääkitys kuitenkin liittyy mielenterveyteen...jos se olisi lääkitys jotakin kipua vastaan esim. jalassa, olisi paljon helpompaa! Harmi, että joudun tuntemaan näin...

Miten olette itse toiminneet? Oletteko yrittäneet salata, onko kukaan huomannut ja onko onnistunut vai siinä ei ole mitään järkeä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu