Suomenkielinen Tiede-lehti yhtyy Folktingetin ajatukseen tuoreessa numerossaan 10/2010 otsikolla
"Kielet kannattaisi opiskella alakoulussa", kirjoittajana toimittaja Marko Hamilo.
Tietoa kielikylvystä saa artikkelin mukaan osoitteesta http://www.uwasa.fi/kielikylpy, siis paikasta, jossa kritiikittömästi suositellaan suomenkielisille ruotsin kielikylpyjä eikä päinvastoin vähemmistölle suomen kielikylpyjä, mikä oli kielikylpyjen alkuperäinen tarkoitus. Tekstissä vedotaan myös Sirje Hassin väitöskirjaan "Simultaaninen kaksikielisyys".
Tässä lainauksia artikkelista:
- Pienikin lapsi oppii helposti kieliä, mutta abstrakti ajattelu kehittyy vasta myöhemmin. Mitä jos alakoulussa keskityttäisiin kielten oppimiseen ja jätettäisiin matematiikan ja luonnontieteiden teoreettiset osat yläkouluun ja lukioon?
- Mahdollisimman varhaisen kielten opettamisen puolesta puhuvat myös kokemukset kaksikeilisten perheiden lapsista. Varsinkin Lounais-Suomen suomenruotsalaisten lapset puhuvat sujuvasti kahta kieltä ja saavat hyvän pohjan vieraisiin kieliin.
- Puolikielisyyttä ei tarvitse pelätä. --- Myyttiä puolikielisyydestä on ehkä haluttu ylläpitää myös poliittisista syistä. Yksikielisyyttä on Hassisen mukaan kannatettu kansallisvaltion, kansalliskielen ja rotupolitiikan takia. --- Tutkimusten mukaan päiväkodista alkava kielikylpy voisi olla kivuttomampi tapa oppia ruotsin alkeet kuin alisteisen sivulauseen sanajärjestyksen tankkaaminen tarpeettomaksi koetun pakkoruotsin tunneilla kiihkeimmässä puberteetissa.
Toki artikkeli päättyy kysymykseen "Itä-Suomessa voisi hyvin perustein kysyä, olisiko järkevin kieli kylvetettäväksi venäjä eikä ruotsi", mutta harvinaisen kritiikitön ja esimerkiksi kielelliset oppimisvaikeudet ohittava tämä artikkeli on.
Tiedän, että ruotsinkielisissä kouluissa on kiinnitetty huomiota nimenomaan äidinkieleltään suomenkielisten ongelmiin ottaa haltuun ruotsinkielisiä käsitteitä ja muodostaa käsitteet kahdella kielellä (esimerkiksi yläasteen luonnontieteen opiskelussa), kaipaisin aika lailla kriittisyyttä näihin kirjoituksiin. Kielikylpy ei ole ongelmaton. Hämmästyin Tiede-lehden arvovallalla tehtyä kritiikitöntä artikkelia.
"Kielet kannattaisi opiskella alakoulussa", kirjoittajana toimittaja Marko Hamilo.
Tietoa kielikylvystä saa artikkelin mukaan osoitteesta http://www.uwasa.fi/kielikylpy, siis paikasta, jossa kritiikittömästi suositellaan suomenkielisille ruotsin kielikylpyjä eikä päinvastoin vähemmistölle suomen kielikylpyjä, mikä oli kielikylpyjen alkuperäinen tarkoitus. Tekstissä vedotaan myös Sirje Hassin väitöskirjaan "Simultaaninen kaksikielisyys".
Tässä lainauksia artikkelista:
- Pienikin lapsi oppii helposti kieliä, mutta abstrakti ajattelu kehittyy vasta myöhemmin. Mitä jos alakoulussa keskityttäisiin kielten oppimiseen ja jätettäisiin matematiikan ja luonnontieteiden teoreettiset osat yläkouluun ja lukioon?
- Mahdollisimman varhaisen kielten opettamisen puolesta puhuvat myös kokemukset kaksikeilisten perheiden lapsista. Varsinkin Lounais-Suomen suomenruotsalaisten lapset puhuvat sujuvasti kahta kieltä ja saavat hyvän pohjan vieraisiin kieliin.
- Puolikielisyyttä ei tarvitse pelätä. --- Myyttiä puolikielisyydestä on ehkä haluttu ylläpitää myös poliittisista syistä. Yksikielisyyttä on Hassisen mukaan kannatettu kansallisvaltion, kansalliskielen ja rotupolitiikan takia. --- Tutkimusten mukaan päiväkodista alkava kielikylpy voisi olla kivuttomampi tapa oppia ruotsin alkeet kuin alisteisen sivulauseen sanajärjestyksen tankkaaminen tarpeettomaksi koetun pakkoruotsin tunneilla kiihkeimmässä puberteetissa.
Toki artikkeli päättyy kysymykseen "Itä-Suomessa voisi hyvin perustein kysyä, olisiko järkevin kieli kylvetettäväksi venäjä eikä ruotsi", mutta harvinaisen kritiikitön ja esimerkiksi kielelliset oppimisvaikeudet ohittava tämä artikkeli on.
Tiedän, että ruotsinkielisissä kouluissa on kiinnitetty huomiota nimenomaan äidinkieleltään suomenkielisten ongelmiin ottaa haltuun ruotsinkielisiä käsitteitä ja muodostaa käsitteet kahdella kielellä (esimerkiksi yläasteen luonnontieteen opiskelussa), kaipaisin aika lailla kriittisyyttä näihin kirjoituksiin. Kielikylpy ei ole ongelmaton. Hämmästyin Tiede-lehden arvovallalla tehtyä kritiikitöntä artikkelia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Varsinkin Lounais-Suomen suomenruotsalaisten lapset puhuvat sujuvasti kahta kieltä ja saavat hyvän pohjan vieraisiin kieliin."
Osoittaa melkoista ammattitaidottomuutta verrata suomenruotsalaisia, jotka elävät päivittäisessä luonollisessa suomen kielen kylvyssä, alakoulussa ruotsia vieraana kielenä opiskeleviin suomenkielisiin.
Mistä ylipäätään tämä ihmeellinen kieli-ideologia oikein tulee? Monelta taholta kantautuu nyt tätä näkemystä, että pakko vaan lukea mahdollisimman montaa kieltä, eikä sillä ole sitten mitään väliä, onko niillä kielillä mitään sanottavaa...
Harvinaista fakki-idiotismia noinkin korkekoulutetulta henkilöltä. Puhuu vain ruotsista ja korkeintaan venäjästä?
Kielikylvyt on ihan OK, jos niitä on tarjolla tärkeillä maailmankielillä. Toisaalta kyllä lapsi oppii kymmenessä vuodessa kielen kun kielen, JOS motivaatiota riittää. Ei kaiken maailman pakkokylvetyksillä ole merkitystä oppimiseen. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Koko "tutkimuksen" motiivi tuli selväksi. Lisää pakkoruotsitusta suomalaisille....