- Erityisen helppo pääsy korkeakouluihin ja yliopistoihin (esim. Åbo Akademiin pääsee yli 50% hakijoista)
- Kauppatieteissä n.20% opiskelupaikoista ruotsinkielisille
- Kiintiöt (mm. oikeustiede, lääketiede) suomenkielisissä korkeakouluissa sisäänpääsyn helpottamiseksi
- Helppo päästä lukioihin (alemmat keskiarvot)
- Pienemmät opetusryhmät peruskoulussa
- Paremmat resurssit (rakennukset , opetusvälineet) peruskouluissa ja lukioissa
- Kyläkoulut ala-asteella (pienemmät opetusryhmät)
- Enemmän päivähoitopaikkoja
Eli kyse on eräänlaisesta apartheid -politiikasta suomenkielisiä kohtaan.
- Kauppatieteissä n.20% opiskelupaikoista ruotsinkielisille
- Kiintiöt (mm. oikeustiede, lääketiede) suomenkielisissä korkeakouluissa sisäänpääsyn helpottamiseksi
- Helppo päästä lukioihin (alemmat keskiarvot)
- Pienemmät opetusryhmät peruskoulussa
- Paremmat resurssit (rakennukset , opetusvälineet) peruskouluissa ja lukioissa
- Kyläkoulut ala-asteella (pienemmät opetusryhmät)
- Enemmän päivähoitopaikkoja
Eli kyse on eräänlaisesta apartheid -politiikasta suomenkielisiä kohtaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
- Erityisen helppo pääsy korkeakouluihin ja yliopistoihin (esim. Åbo Akademiin pääsee yli 50% hakijoista)
- Kauppatieteissä n.20% opiskelupaikoista ruotsinkielisille
- Kiintiöt (mm. oikeustiede, lääketiede) suomenkielisissä korkeakouluissa sisäänpääsyn helpottamiseksi
- Helppo päästä lukioihin (alemmat keskiarvot)
Se että ruotsinkielisten on helpompi saada opiskelupaikka johtuu siitä, että jokaista ruotsinkielistä paikkaa kohden on vähemmän hakijoita. Mikä taas johtuu siitä, että ruotsinkielisten ovat vähemmistö Suomessa. Sama koskee lukioita: kun hakijoita on vähemmän niin pisterajatkin jäävät alemmiksi.
- Pienemmät opetusryhmät peruskoulussa
Ja taas, johtuu siitä että ruotsinkieliset ovat vähemmistö. Kun lapsia ei ole paljon niin opetusryhmät jäävät pieniksi. Älä huoli, tämäkin "ongelma" korjaantuu itsestään kunhan ruotsinkielisten määrä lisääntyy.
- Paremmat resurssit (rakennukset , opetusvälineet) peruskouluissa ja lukioissa
Lähde?
- Kyläkoulut ala-asteella (pienemmät opetusryhmät)
Höpö höpö. Suomenkielisessä Suomessa on aivan yhtä tiheä kyläkouluverkosto kuin rannikolla. Se että kaksikielisissä kunnissa ei juurikaan ole suomenkielisiä kyläkouluja johtuu siitä että näissä kunnissa ei juuri asunut suomenkielisiä ennen 1900-luvun puoltaväliä. Kun suomenkieliset rupesivat muuttamaan ruotsinkielisiin kuntiin 1960- ja 1970-luvulla oli kyläkoulujen aika jo ohi.
- Enemmän päivähoitopaikkoja
Täyttä skeidaa. Asia on pikeimminkin päinvastoin - ruotsinkielisiä päivähoitopaikkoja on vähemmän ja matkat ovat pidempiä.
Onko luetun ymmärtämisessä jotain vialla vai ovatko matematiikan taidot retuperällä?
''KIELIMUURI RUSKEASUOLLA''
Suomenkielisille ei myydä mökkejä. Suomenkielisille annetaan huutia Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella.
http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228137027_hi.shtml