Kuinka turvallinen purjevene on ukkosella?
Ajattelin vaan mastoa ja aavaa merta, iskeekö
salama helposti? Onko purjeveneissä
ukkosenjohdatin?
Ajattelin vaan mastoa ja aavaa merta, iskeekö
salama helposti? Onko purjeveneissä
ukkosenjohdatin?
Purjevene ukkosella
salama
2811016
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei se salama helposti iske, mutta kyllä
purjeveneen masto on yksi houkuttelevimmista
kohteista aavalla, jossa ei muita korkeampia
kohteita ole lähellä. Mutta salama ei silti
välttämättä iske aina korkeimpaan kohteeseen.
Valtaosa ukkosvaurioista syntyy kai satamassa
ja laiturissa ollessa, kun veneilijät itse ovat
jossain muualla. Olisko noita tapauksia ehkä yksi
tai kaksi vuodessa, riippuen tietenkin millanen
"ukkosvuosi" on ollut...en tiedä.
Sensijaan ikuisuus-kysymys on: Iskeekö salama
helpommin mastoon jossa on ukkosenjohdatin vai
mastoon jossa sitä ei ole.
Jos ukkosenjohdatinta ei ole ja salama iskee
mastoon, voi veneen vauriot olla melko
dramaattisia. Sähkö voi oikasta maston juuresta
rungon läpi veteen jättäen jälkeensä reijän tai
useemman, sähkön mennä ja veden tulla.
Johdattimella suojatusta veneestä ei välttämättä
hajoo kun elektroniikka, jos sekään, riippuu vähän
salamastakin.
Ottaa nyt siitä sitten selvää, itse käyttäisin
johdatinta ja välttelisin ukonilmoja
mahdollisuuksien mukaan.
Onko veneilijöitä kuollut salaman iskuun, tuli
vaan mieleeni tästä nuorukaisesta, joka torstaina
metsän raivaustöissä sai surmansa salaman
iskusta..
ns. asiantuntijat ovat joskus suositelleet maston
alapäähän hyvin johtavasti kiinnitettyä riittävän
paksua kuparikaapelia jonka toisen pään voi
heittää veteeen salaman kulkutieksi, voisi olla
hyväkin?? ainakin minulla on itsellä.
Maston juureen kiinnitetty kuparikaapeli kannattaa johtaa suoraan kölipulttiin ( helppo homma, jos on kannen läpimenevä masto). Sama kannattaa tehdä rusteista kölipulttiin. Takastaagin ja förstaagin kaapelointi on monessa veneessä tosi työläs homma.
Pieni gps kannattaa laittaa uuniin, jossa se on kohtalaisen hyvässä suojassa.
Olen reissuillani tavannut yhden veneen, joka oli saanut "taivaalta tällin". Elektroniikka oli hajonnut, runko oli purjehdittavassa kunnossa, mutta rikissä
oli toppihela hajonnut ja vanttien kiinnitykset lähes kadonneet.
Tuttavani engelsmannin, lääkärin, lujitemuoviveneen mastonhuippuun löi salama Brasilian rannikolla. Hän sai sisällä veneessä eräänlaisen aivotärähdyksen ja elektroniikkaa tuhoutui. Hän kertoo tapauksesta kirjassaa. Kerrottu myös www.snoopy.fi
Suojautuminen ulkona
Ajoneuvot ja veneet:
Jos käytettävissä on auto tai asuntovaunu, niiden
metallikuori estää sähkövirtaa tunkeutumasta
sisälle (sama koskee mm. lentokoneita ja
katettuja metalliveneitä). On kuitenkin syytä
olla koskettamatta esim. autoradiota ja korin
metalliosia. Suojaus perustuu siihen, että ontto
metalli toimii ns. Faradayn häkkinä. Kumipyörillä
ei ole suojauksen kannalta merkitystä: salama,
joka jaksaa tulla pilvestä muutaman kilometrin
matkan, jaksaa myös ryömiä 10 cm renkaan pintaa
pitkin maahan. Ajettaessa ei autoa tarvitse
pysäyttää, ellei näkyvyyden huononeminen tai
vesiliirron vaara rankkasateessa sitä edellytä.
Jos salama iskee ajoneuvoon, on tarkistettava
ainakin renkaiden kunto.
Purjevene, jonka maston ja harusten alapäät on
yhdistetty toisiinsa ja edelleen veteen suoraan
tai kölin kautta esim. metallivaijereilla,
muodostaa myös suojaavan häkin, vaikka autoon
verrattuna tilanne ei tunnu kovin
kadehdittavalta. Vesillä onkin tarjolla avaraa
horisonttia sään tarkkailuun, joten kannattaa
rantautua ajoissa mikäli mahdollista. Uimarit ja
pienveneilijät ovat aina niin lähellä rantaa,
että maista ehtii hakea turvaa. Salaman ohella
vaaraa aiheuttavat myös myrkyisät ukkospuuskat.
Purjeveneissä on ukkosenjohdattimet, eli salamat
eivät ole suuri vaaratekijä mutta ukkonen voi
muuten olla vahingollinen veneilijälle.
Ukkosrintamaan liittyy puuskainen tuuli, joka
nousee äkkiä ja yllättää helposti kovuudellaan
kokeneenkin veneilijän. Siinä onkin sitten
miettimistä purjeenriekaleita keräillessä. Eli
ukkonen kannattaa kiertää yläpuolelta...
Tänään is ssä juttu kuinka mies selvisi hengissä 2 salamaniskusta veneessä!
Minulla on salama iskenyt veneeseen kolme kertaa ja tassa sita edelleen ollaan...
Elektroniikka on sulanut jokaisella kerralla, yhdella kerralla tuli runkovaurioita.
Korvaako vakuutus?
Tietysti korvaa
Lg uhmaa sanontaa, ettei salama iske kahta kertaa samaan paikkaan... Oliko takila maadoitettu? Eikö tosiaan kahdessa tapauksessa kolmesta muuta kuin elektroniikkavaurioita. Kerro lisää.
#1 Mona passagessa kovassa avotuulessa 70ft kilpaveneella. Salamasta vaurioitui purjehdusinstrumentit, radiot autopilotti. Muita seuraamuksia oli hajonnut spinnu, vaantyneet mantookitolpat, katkennut spinnupuomi jne. Autopilootti teki 90 asteen kaanoksen 15knts vauhdissa.
#2 50ft kilpaveneella rantautuessa, salama iski n.10m paassa laiturista, purjehdusinstrumentit suli, ja hiilikuitu rustinraudat vaurioitu (alkoi kuplimaan). Eika ollut edes marinan korkein masto.
#3 Swan 45:lla salama iski ilmeisesti veteen ihan veneen vieressa, moottorin sahkojarjestelma suli (mukaanlukien paneli) ja akut meni oikosulkuun. Tassa samassa ukkosessa nain pallosalaman.
Mitaan sahkoiskua en ole tuntenut mutta kahdessa kolmesta kerrasta on jalkeenpain tullut paansarky, mutta se saatta johtua myos adrenaliinin yliannostuksesta.
Kaikissa naissa veneissa oli kolinpaalla seisova hiilikuitumasto ja rod vantit.
Tuttu ammattikalastaja neuvoi etta ukkosella veneessa pitaa seista jalat yhdessa ja olla koskematta kasilla mihinkaan.
Ei ole niinkään tavatonta, että salama iskee siihen viereen. Ensin muodostuu se ionisoitunut purkausreitti maston päästä, mutta itse purkaus tulee vasta hetken päästä, jolloin tuuli on voinut kuljettaa sen käytävän muutaman metrin sivuun. Ennen käytävän aukeamista on paikalla ollut melkoinen sähkökenttä, joten ihmisenkin pään ja jalkojen väliin mahtuu useampi tuhat volttia, jotka karvat nostaa pystyyn ja aiheuttaa muut aistimukset.
Ei se jalkojen yhdessä pitäminenkään huono neuvo ole. Iskun purkautuessa sitä sähköä on sitten maan tai meren pinnassa taas tuhansia voltteja/metri, josta osa kulkee sitten jalasta toiseen. Miettikää vaan, mitä siinäkin on matkan varrella. Se maan pinnassa oleva sähkökenttä ne makuulla olevat varusmiehetkin tappoi alkukesällä.
Varsinainen tieto olisi maadoitus eli oliko rustit maadoitettu köliin. Faradayn häkin uskotaan vähentävän riskiä. Ilman maadoitusta takila korkeimpana metalliesineenä tietenkin houkuttelee salamaa eli teoriassa lisää riskiä. Swani luultavasti oli maadoitettu, ainakin Balticit on.
Ei ollut rusteja maadoitettu. En ole expertti, mutta kasitykseni mukaan ukkosenjohtimet on ihan huuhaata. Se tarsky kylla loytaa tiensa lyhyinta matkaa veteen vaikka sitten markaa runkoa pitkin.
Runkovaurioita syntyykin juuri niihin "ei niin hyvin tehtyihin veneisiin" joissa on kosteutta laminaatissa. (lue "" polyester gelcoat)
Paha ukkoskeli Michigan-järvellä kisaajilla: tuulen suunta kääntyi äkisti huomattavasti ja alkoi tuulla ~40 solmua.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=188118794581807&set=a.128231687237185.20632.107837089276645&type=1&theater
http://forums.sailinganarchy.com/index.php?showtopic=124348&st=0
http://www.yachtingmagazine.com/yachting-news-headlines/tragedy-at-the-mac
http://mattknighton.wordpress.com/2011/07/20/halos/
Seurakaveri kertoi kokemuksestaan että nyt alkaa nousta tukka pystyyn. Lilluvat tyynessä eräässä kisassa. Sanoi miehistölle että ei siten hiplata vantteja ja muuttekin ollaan sisällä. Salama iski viereisen veneesen. No harm done.
Oli juu jännä tunne Haminasta lähtiessä tässä viime viikolla. Hillitön painostava ilma oli jatkunut jo jonkin aikaa eikä vierassatamassa ilma vaihtunut lainkaan. Päätettiin siirtyä Kotkaan eikä oltu päästy kun Haminan kaasusataman kohdalle kun tumma taivas alkoi "vyöryä" ja matalaa jyminää kuulua.
Takaisin ei hennossa tuulessa päässyt tarpeeksi nopeasti joten päätettiin mennä lähimmän puustoisen saaren rantaan suojan puolelle. Purjeet alas puuskan varalta (joka tuli mutta oli lähinnä navakkaa sivutuulta dramaattisemman 90 asteen käännöksen sijaan) ja moottori laulamaan.
Sähkön pystyi tuntemaan ilmassa kun karvat käsivarsissa tuntuivat nousevan pystyyn (ennen purjeiden laskemista ainakin, purjeet jonkut teorian mukaan aiheuttavat kasvavaa staattista sähköä varautuneessa ilmassa). No, nousihan siinä loputkin karvat kun ajatteli mitä on meneillään.
Toinen outo juttu tapahtui kalakaiun kanssa jota olisi kipeästi tarvittu saarta lähestyttäessä. Rungon sisään asennettu "ulko-Garmin" on palvellut ihan hyvin mitä nyt pehmeimmässä mudassa pitää säätää gainista auto-säädön sijaan. Nyt kaiku katosi juuri väylältä poistuttaessa ja jäi välkyttämään 8,5m:ä loppumatkaksi vaikka miten yritti gainilla korjata. Onneksi kartat piti kutinsa ja gepsi oli tilanteen tasalla varmistuksena eikä kiviä tullut vastaan.
Odoteltiin rannassa ukkosen jyrinät ja sateet kaikua kiroten. Kun sää sitten kirkastui ja lähdettiin takaisin väylälle, kaiku näytti koko matkan rannasta tasan samaa reittiä ihan oikeita lukemia.
Asennusohjeissa neuvottiin välttämään kaiun ja virtajohtojen laittamista rinnan ja tätä olen noudattanut. Johtopäätös on siis, että ilman sähköisyys tai vastaava ilmiö katkaisi signaalin ukkosen aikana. Ihmetyksen aihe onkin miten gepsi toimi niin moitteettomasti (garminin käsigepsi) samaan aikaan.
Salaman saattaa tuntea ennen iskua - tai sitten ei.
Teräsveneneen kyljet johtaa hyvin sähköä. Muut sisälle ja kuski ruoriin, elokroniikka minimiin. Ei ole tullut reikiä.
Muutaman sekunnin etsimisellä:
Sähkö ja vene
http://www.stek.fi/html/sahko_ja_vene/
K.o dokumentissa sivulla 20 on aivan käsittämättömällä tavalla vedetty käynnistimen kaapeli jakodiodin kautta. Asianomainen kytkentä pakottaa ostamaan järkyttävän kalliin jakodiodin, tai sitten polttaa diodin käynnistettäessä.
...
Näyttää nimittäin olevan kytkentämalliltaan suunnilleen sama tuo laturi kuin allekirjoittaneen dynastartti, mutta korjattaneen tähän että starttiakulta näyttää kuitenkin menevän starttikaapeli strattimoottorille, joten siinä mielessä ok kytkentäkuva.
Lähinnä viittasin tuohon kappaleeseen 13., Ukkonen ja salamointi (alkaen sivulta 50).
Viime viikolla korjasin mastovalon johtosarjaa ja ukkonen jyrähteli kilometrien päässä. Yks kaks sain sormilleni niin että kipinät sinkoili. Ja akku ei muuten ollu kiinni ja olen sähkömies että siitä ei ollu kiinni. Mutta korjaukset jäi odottamaan seuraavaa päivää. Pää oli loppupäivän kipeenä mutta muuten ei tullu vaurioita. Niin että ei sen ukkosen kanssa ole leikkimistä, kyllä se lottovoiton saaminen on vaikeempaa.
Juu se maston yläpää lähentelee kondensaattorin toista napaa :) Tartteepa varoa itsekkin...