Uuden Elan 350 masto katkesi kun peräharuksen kiinnitys hajosi, veistämön asennusvirhe tai jotain...
Ohessa linkki Seilas lehden verkkosivulle, kokeile samalla automaattista suomenkielen käännösversiota klikkaamalla lippua kuvan alla, nauru päivässä pidentää ikää...
http://www.seilas.no/wip4/detail.epl?id=536794&cat=4914
Ohessa linkki Seilas lehden verkkosivulle, kokeile samalla automaattista suomenkielen käännösversiota klikkaamalla lippua kuvan alla, nauru päivässä pidentää ikää...
http://www.seilas.no/wip4/detail.epl?id=536794&cat=4914
Vastaukset 36
Vanhimmat
Täällä juuri Elan fanit olivat sitä mieltä ettei Elan munaa suunnittelussa tai rakentamisessa. Taitaa olla kyse molempien pettämisestä.
Täällä Elan fanit ovat ...mitä mieltä?Voisitko selventää?
Elan laatua ;-)
Sivuvantit ovat olleet liian löysät jos kryssillä tuollainen masto katkeaa, jossa perästaaki on lähinnä koriste. 350 isopurjeen ahvenselkä menee topista perästääkin peräpuolelle ja topissa onkin kaari, joka vien staakin purjeen peräpuolelle. Eli moderneissa takilassa, jossa on voimakkaasti taaksepäin suunnatut saalingit, perästaaki onvain maston topin taivuttamista varten. Sivuvantit estävät maston nurjahduksen eteenpäin.
selvällä Norjan kielellähän tuossa luki että kryssin jälkeen fellasivat slöörille, eli ei katkennut kryssillä
Noin käy jos kiireessä on sivuvantit jätetty kiristämättä. Sivuvantit 350:ssä kiristetään purjehduksen aikana, maissa niitä ei saa tarpeeksi kireälle.
Myöskin liiallinen perästaakin kiristäminen löysää sivuvantit, eli on voinut jäädä perästaaki löysäämättä slöörille käännyttäessä, joka muutenkin tehdään, jotta isopurje vetäisi topista maksimiteholla.
Noin käy, jos ei lue juttua. Masto tuleea alas, jos hekki pettää, sivuvanteista tässä viis. Genaakkeri oli ylhäällä, tuulta 15-16 m/s ja koittivat kuinka lujaa pulkan saisi parhaimmillaan kulkemaan. Ja sitten sattui hekin rusti napsahtamaan irti.
Se nyt ei käynyt aivan selville, mikä osuus tapauksesta menee Harkenin piikkiin, pääsyyllinen oli kuitenkin veneen rakenteessa. Näin yksittäisestä tapauksesta uuden mallin ja uuden helan kohdalla ei voi paljoakaan päätellä veistämön laadusta. Tavalliselle asiakkaalle tapahtuneena voisi päätelmiä tehdä valmistjan reagoimisen perusteella. Tässä tapauksessa ei sitäkään, koska taisi olla jonkinlainen esittelykappale.
http://www.blur.se/2010/10/15/elan-350-avmastad/
"Ni vet uttrycket liten tuva… När Segling i förra veckan jämförde fyra prestandabetonade 35-fotare blåste det 12-13 m/sek och Dehler 35, Elan 350, First 35 och Sun Odyssey 36i Performance fick verkligen visa vad de går för. Men på andra dagens upplopp ökade vinden till 15-16 m/sek och besättningen på dubbelroderbåten Elan 350 tänkte: Här ska slås fartrekord och satte gennakern. Till en början såg försöket fint ut, båten sånär lättade ur vattnet, for fram som ett skott över de vitfradgade vågorna på Kanholmsfjärden. Men när trycket ökade än mer, fick man en broach, gennakern fladdrade och fyllde igen varpå masten knäcktes. Ett blockfäste till akterstaget rycktes upp ur sitt fäste, masten föll och staget nuddade rorsman i snärten.
Övriga testbåtar såg vad som skett, tog ner seglen och körde för motor till haveristen i avvaktan på att riggen skulle bärgas. Efter ett tag kunde den bärgas ombord på Elan 350 och båten tog sig för egen maskin in till basen på Bullandö Marina.
Mera finns att läsa i Segling när jämförelsen kommer ut i vinter.
Curt Gelin"
Mastohavereita on raportoitu muillakin uusilla veneillä. Varmaan muistetaan viime vuoden Vene-lehden koepurjehdus paljon kevyemmässä kelissä. "Vuoden vene" Salona menetti silloin mastonsa. Hyvä, että hajoaminen tapahtuu testissä eikä esim. perhepurjehduksessa. Toivotaan, että valmistajat ottavat opiksi kaikki mahdolliset "lastentaudit". Surulliset kölin irtoamiset ja jopa kölin katkeamiset muistetaan. Kaikkea tätäkö nykyveneiden merikelpoisuus on?? Kestävät kevyitä ja keskituulia ja ovat satama-asumisessa kivoja. Sekö riittää?
Tumpelot saavat rikki veneen kuin veneen. On yli 30 jalkaisia peräharuttomia pursia, joten takilan eri haruksien oikealla kireydellä on merkitystä enemmän kuin veneen rakenteella elan 350 tyyppisten takiloiden olessa kyseessä.
http://www.latitude38.com/LectronicLat/2007/0907/Sept17/1D35-417.jpg
Ei hekittömissä veneissä mitään ihmeellistä ole kryssillä. Mutta jos nostetaan genaakkeri toppiin, pitää toppikin tukea viimeistään yli 15 m/s tuulessa. Ja jos se tuki sitten yhtäkkiä poistetaan, ei masto siitä tykkää. Läsnäolleiden blur.se:ssä kertoman mukaan maston kaatoa edelsi broach ja tapahtumat lähtivät genaakkerin paukahtaessa auki. Vanttien kireyksillä ei ole suurtakaan merkitystä silloin, kun rakenteet niiden alla pettävät.
Aika tumpeloitahan siellä tietenkin täytyi olla liikkellä, senhän näkee sokea reettakin täältä netistä katsellessa. Tyhmät turistit siellä yrittivät saada nopeusennätyksiä aikaiseksi.
Kovan tuulen kryssissä hekki oli varmasti liian tiukalla, sivuvantit valmiiksi löysällä ja siitä sitten genaakkeriajoon liian kireällä perästaakilla, niin avot. Kokeilkaa vaikka inferno 29:llä.
Eravat aikalailla Inferno 29 ja Elan 350:n takilat toisistaan. Inferno 29:ssä on 7/8 takila osatakilaspinnulla ja aika taipuisa profiili. Elan 350:ssä taas on 9/10 (vai korkeampikin) takila jäykällä profiililla ja toppispinnulla. Kyllä minä ainakin pitäisin hekin kireällä kovemman tuulen spinnuajossa. Muuten on riski, että toppi taipuu väärään suuntaan.
Mikä tahansa barduunaton riki kestää spinnuajon kryssitrimmisellä hekillä useimmat hekki kokonaan auki, mutta 10 m/s spinnuajossa hekin pettäminen on aivan eri juttu.
1d35:ssä ja muutamassa muussa hekki ja parskat ovat pettäneet jo suunnitelupöydällä, näillä veneillä ei sitten ajeta 16 m/s kelissä genaakerilla, niinkö;-)
Kyllä veneen pitää kestää myös väärin käsittelyä. Aikaisemmin ajateltiin ja itse ajattelen vieläkin, että purjeveneellä on turvallista harjoitella, kunhan menee tarpeeksi kauas rannasta. Vene kyllä kestää eikä sitä kaatumaankaan saa. Näin siis köliveneiden osalta.
Tuossa 1d35:ssa näyttää olevan osatakilaspinnu eli vanttien tuki tulee samalle korkeudelle. Varmasti myös toppispinnun saa kestämään ilman hekkiä osatakilaveneessä, mutta vaatinee aika tuhdin topin mastoon. Muutenkin hekin jättäminen pois suunnitteluvaiheessa vaikuttaa taatusti takilan suunnitteluun eli ei sitä noin vaan jätetä pois.
Mulla on toppispinnu osatakilaveneessä, jossa tosin tulee viulut toppiin antamaan sivutukea. Vantit on kiristetty 25% murtolujuuteen ja eivät juuri löysty hekkiä vetämällä. Siitä huolimatta jo 8 m/s spinnuslöörillä alkaa toppi olemaan aika pelottavan näköinen ja etustaagi roikkuu löysänä, jos hekki on auki. Hekin vetäminen kryssitrimmiin pitää tilanteen normaalina.
16 m/s tuulessa ajaminen genaakkerilla/spinnulla ei ole aivan jokapäiväistä. Ei taida montaa spinnua nousta tuossa tuulessa Suomen kölivenekisoissa folkkareita lukuunottamatta.
takana ei mitään:
http://www.youtube.com/watch?v=H62EOGMHNlk&feature=related
Sivuvanttien riittävä kireys ja sopiva brebend, niin pystyssä pysyy ilman takatukea.
Mitä tuolla on tekemistä Elanin kanssa? Tässä on tuon VLC 35:n rikipiirrustus:
http://www.mulleryachts.com/PDF/VLC 35 - Sail makers data.pdf
Huomaa, että rustikulma on todella suuri, vantit tulevat lähes puoleenväliin etustaagia ja toppia ja osatakiluus on varsin lievä (ISP=14,98, I=13,77 -> 11/12). Takila on siis suunniteltu toimimaan noin. Onko Elan 350 suunniteltu samoin? Tuskin, kun siinä on se hekki.
Elanissa on voimakkaasti taaksepäin suunnatut saalingit, sivuvantit menevät veneen laitaan ja 9/10 = 0.9 = 11/12, joten yhtäläisyyttä on paljon.
Laskeppa huviksesi millaisia voimia syntyy Elan 350:n rikiin maston retkahtaessa eteenpäin takastaakin kiinnityksen pettäessä veneen vauhdin ollessa pieni broachin jälkeen kun samalla genaakkeri täyttyy kovassa tuulessa. Ehkä rikiä ei suunniteltu ottamaan sellaisia voimia vastaan ilman sitä pettänyttä takastaakia. Ehkäpä riki olisi kestänytkin ilman maston eteenpäinretkahtamista jota ei olisi tapahtunut jos hekki olisi ollut löysällä, kuka tietää. En kuitenkaan paljon sen varaan olisi laskenut vaan olisin kiristänyt hekkiä kun etustaaki olisi alkanut roikkua löysänä.
Takastaaki tai barduunat ovat kompromissi ahvenselän tai helpon käsiteltävyyden kustannuksella. Kompromississa kuitenkin voitetaan muita ominaisuuksia. Samoin on kompromissi jos vene suunnitellaan toimimaan ilman takastaakia ja/tai barduunoita ja eikä sitten laiteta sitä ahvenselkää. Kummankin kompromissin hyöty kannattaa mitata ulos mikä johtaa siihen että takastaakia käyttämään tarkoitettu riki myös tarvitsee sen staakin tuen tai sitten venessä on liian raskas riki.
Ei tuo uusi Elan ole niin vanha konstruktio ettei suunnittelijat olisi tienneet että veneen voi rakentaa ilman taksataakia. Vaatiiko tuo takastaakin poisjättö jotta se voitaisiin tehdä järkevän painoisella rikillä hiilikuitumaston?
juuri
Ei tarvitse laskea mitään, vaikkapa maalaisjärjellä voi päätellä, että myrskylukemissa purjehtiminen aiheuttaa monille erilaisille veneille vaurioita ja siksi vakuutuskin tulee avuksi vasta yli 15 m/s tuulissa.
Siinäpä oikea vauhtikone. Katsokaa videoita. Hienoa purjehdusfiilistä tarjolla. Takastaagin kiinnityksen ongelma tuli onneksi heti selville. Nyt vaan odottamaan, että pääsevät testaamaan huippunopeutta kunnon keleissä.
Harken italia on suunnitellut kansivarustuksen kokonaisuudessaan.
Testipäivänä puuskissa jopa 20ms. Broachin jälkeen kun genakkeri
täyttyi katkesi takastaagin kiinnitys. Materiaalivika vai asennusvika ?
Onko järkevää purjehtia genakkeri ylhäällä 20ms puuskissa ?
ottamatta kantaa onko järkevää purjehtia genaakkerilla 20ms puuskissa kyllä veneen tulisi tuo kestää, erityisesti kun kyseessä on performance cruiser joka suunniteltu ja rakennettu urheilulliseen purjehdukseen.
kai tarkoitettiinkin. Genaakkerilla broachatessa noinkin kovassa tuulessa voi tietysti tulla ongelmia. ...Oli kenties kiva ottaa riskejä, kun pojilla oli lainavene kokeiltavana. Sama pitäisi tehdä muillekin venemerkeille ja vasta sitten ruveta moittimaan Elanin takastaagin kansihelan ratkeamista. Hienoa tietysti, ettei Elanin puolelta ruvettu selittelemään ja kiertelemään valmistajan vastuuta (niinkuin joidenkin venemerkkien kohdalla on nähty). Ehkäpä seuraavissa paateissa on vahvempi kansihela?
Toisaalta venetestit pitäisikin tehdä juuri siten, että paattia rääkätään kovemmissa keleissä ja haetaan rajoja. Hyvä, jos heikkoudet tulisivat esiin testeissä eikä vasta ostajan omassa käytössä.Vene-lehteä seuratessa olen saanut sen käsityksen, että meikäläiset testit on yleensä tehty kivassa kelissä, saariston suojassa ja virka-aikana. Onkohan veneitä koskaan testattu avomerellä kovassa tuulessa ja yöpurjehduksessa?
Kaivakaa lehtien lukijat vaikka kasariluvun venelehdistä, mitä tapahtuu, jos perästaaki on liian tiukka elan 350 tyyppisessä takilassa.
Antaa noille bavaria ja oceanis testaajille minkä tahansa sporttisemman purren, niin ei ne osaa niillä purjehtia ja rikki menee.
Siellä taas se besserwisser, mestaripurjehtija, laivanvarustaja.
Mistä on voitu päätellä hekin olleen liian kireällä? Tai vanttien olleen liian löysällä? Norjalaisten artikkelista se ei käynyt ilmi, eikä blur.se:n todistajalausunnoista. Mikä varmuudella on käynyt ilmi on, että hekin hela paukahti broutsin jälkitilanteessa. Periksi päästänyt hela ei korreloi tilannetta edeltäneeseen jännitykseen, ainoastaan helaan poikkeustilanteessa kohdistuneeseen kuormitukseen.
http://www.seilas.no/wip4/detail.epl?id=536977
Huonolla Norjalla ymmärrän tuosta, että laiska asentaja (vai työnjohdon ohje?) on katkonut pultit asennuksen nopeuttamiseksi. Ei tullut enää läpi eli ei muttereita, ainoastaan alumiinivahvikkeen kierteissä ja niissäkin vain osin. Selvä laatuvirhe siis vaarallisessa paikassa!
Elan on siis silkkaa säästöä. Laatu maksaa, Elan ei?
yw:n kuvissa perästaaki menee peräkannen alle, kiinnitystä siis on muutettu norjalaisten veneessä. Olisivat olleet skarppeja, niin jo venettä saadessa tuohon ongelmakohtaan olisi kiinnitetty huomiota.
http://www.yachtingworld.com/galleries/more/29010/1/4/elan-350-test#slideshow
Mitäs täällä kirjoitettiinkaan Elanista ja "laadusta".
Seli seli
Hakkaa mennen tullen HR:n ns. laadun. Parhaat veneet tehdään vakuumitekniikalla.
Tekniikka on yksi asia, mutta laatuveneen valmistaja ottaa ennen kaikkea vastuun tuotteestaan. Todellisen laatuveneen vastuu jatkuu pitkästi takuuajan jälkeenkin jopa asennettujen laitteiden osalta, sellaistakin on nimittäin koettu.
kettu pihlajanmarjoista :-9