Millä sen lasikuitupurkkarin rungon kosteuden
oikein mittaa, kyselen kun ei
ole kokemusta näistä asioista. Noin yleisemmin,
miten veneen rungon kunto oikein pitäisi
tarkastaa, kun ei satu olemaan asiantuntijoita
kavereina ja ammattilaiset maksaa. Ihan vaan
ruuvarilla koputtelemaan?
Vai voiko runkokatsastukseen luottaa sen verran,
että kaupat voi tehdä? Vene pitäisi saada, mutta
hiukan hirvittää ostaa 20 vuotta vanhaa
lasikuitutekelettä ja uudempaan ei ole varaa.
oikein mittaa, kyselen kun ei
ole kokemusta näistä asioista. Noin yleisemmin,
miten veneen rungon kunto oikein pitäisi
tarkastaa, kun ei satu olemaan asiantuntijoita
kavereina ja ammattilaiset maksaa. Ihan vaan
ruuvarilla koputtelemaan?
Vai voiko runkokatsastukseen luottaa sen verran,
että kaupat voi tehdä? Vene pitäisi saada, mutta
hiukan hirvittää ostaa 20 vuotta vanhaa
lasikuitutekelettä ja uudempaan ei ole varaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mittareita voi lainata/vuokrata. Veneen ollessa
maissa voi rungon kosteuden mitata. Kuitenkin
mittareiden ja koko homman monimutkaisuuden vuoksi
suosittelen kokeneen venearvioijan käyttöä.
Hyvin pidetty vene ja sen runko on 20 vuotiaana
vasta elinkaarensa alussa! Oma veneeni vm 1989 eli
12 vuotta vanha, on kuin uusi. Mikäli pohjassa on
kunnon primeri kunnolla kiinni rungossa ja sen
päällä myrkkyväri, niin kaikki on O.K. Mikäli
primeri on huonosti kiinni ja osittain rungosta
irronnut on mahdollisuus että lasikuiturutto on
saanut sijaa. Sekään ei ole mikään varma asia,
sillä olen tavannut runkoja jotka ovat olleet
vuosia käytössä ja puutteellisesti käsiteltyjä,
eikä rutto ole silti iskenyt. Mikäli vene on
nostettu hyvissä ajoin syksyllä maihin kuivumaan,
riski on kohtuullisen pieni.
Mikäli vene on nykyisen omistajan toimesta
katsastettu ja veneseuran alusrekisterissä on se
jonkinmoinen kunnon tae. Runkokatsastus tehdään 5
vuoden välein, tai kun alus tulee uutena seuraan
(vaikka on käytettykin). Onko kyseessä tunnetun
veistämön tuote vai omatekoinen? Enemmän olisin
huolissani moottorista mikäli se on pieni
merivesijäähdytetty diesel. 20 vuotta vanha kone
on aikapommi. Myöskin takilan suhteen olisin
kriittinen, sekä ruoriakselin ja helojen suhteen.
En kyllä todellakaan luottaisi runkokatsastukseen
tuon rungon kosteusasian kanssa.
Katsastusmiehillä ei yleisesti ole käytössään
minkäänlaista kosteusmittaria, ja muutenkin
käytössä olevat välineet eli ruuvarilla koputtelu
on hieman epämääräistä. Paksu ja pehmeä
maalikerros peittää pienet halkeamat
kohtuullisesti, mikäli vene on vain vähäisesti
vaurioitunut.
Kannattaa kosteusmittausta varten vuokrata
asiantuntija mittareineen paikalle. Isoimmilla
venekorjaamoilla on välineet (Lindgren, Leevene,
Selboat). Maalifirmojen edustajat tekevät myös
kosteusmittauksia ja ainakin Hempelin edustajan
kosteusmittari vaikutti pätevältä. Kannattaa
etenkin kytätä vesirajaa, johon ruton kuplat
ensimmäisinä yleensä tulevat. Tämä johtuu
yleisimmin siitä, että primeria ei ole maalattu
alunperin riittävän ylös (veneiden paino kun
tuppaa olemaan vähintään 10% suunniteltua
enemmän).
Kivilleajovaurioita näkee ulkoapäin yleensä kölin
takareunan kohdalla rungossa, johon suurin voima
iskusta kohdistuu. Sisältäpäin kannattaa pilssin
ja kölitukkien kulmia tarkastella ja myös
sisäkuoren "terävämpiä" kohtia kuten punkan
kulmauksia etenkin kölin takapuolella.
Jossinulla on mahdollisuus nostaa vene ylös
sisälle ei asialla ole hirveästi väliä.
Pohja puhtaaksi, uudert primerit jamyrkyt ja taas
toimii.
koko homma tulisi muutenkin tehdä aika-ajoin (
10 - 15 v lienee riittävä )
Kyllä vastuuntuntevat ja huolelliset
katsastusmiehet fiksuissa veneseuroissa tilaavat
syysnoston ajaksi paikalle jonkum mainitsemistasi
arvijoista mittareineen, jotka kohtuuhinnalla
arvoivat veneiden rungon kosteuden tilan. Se
tulee tehdä välittömästi noston yhteydessä. Esim.
viime syksynä kun oli lämmintä ja kuivaa, olivat
viikon maissa seisoneet rungot kuivia, oltuaan
kosteita kohta kohdin heti noston yhteydessä.
Halusi vain eräs ammattitaitoinen kosteusarvioija
näyttää että niin on kun sanotaan.
Itse vetäisisin uudet primerit joka tapauksessa,
koska en luota aiempien omistajien maalauksiin ja
pohjan sileys ei 99 %:ssa veneitä ole itselleni
riittävä. Riittävän monta kerrosta ja hyvissä
olosuhteissa! Sen verran karseessa kunnossa
porukka pitää pohjiaan, että oikein hirvittää! Ja
sitten ihmetellään kun kevyessä kelissä porukka
menee hitaammiksi määritellyillä veneillä ohi.
Mikäli veneet on kuivia viikon päästä nostosta,
on heti noston jälkeen mitatusta kosteudesta
tuskin haittaa. Oikeasti märät veneet kun tuppaa
vaatimaan useiden kuukausien kuivumisajan ja
suolojen ym. poistopesut ilman maaleja ja
gelcoatia. Peräsin on muuten varmin paikka mistä
syksyisin kosteutta löytää. Noston yhteydessä
mitattuna varmaan 80 %:ssa veneistä löytyy
peräsimestä kosteahkoja kohtia.
Asiantuntemuksesta on maksettava. Tai hankittava
itse se asiantuntemus koulutuksella ja vuosien
kokemuksella.
Kun kerran ostat halpaa venettä, niin kolistele
sillä ruuvimeisselin hantaakilla. Kop-äänet ovat
hyviä, tups-äänet pahoja. Tee sitten valinta sen
veneen puolesta, jonka kop-äänten osuus on
suurempi.
Tai maksa sille asiantuntijalle. Korjaat varmaan
itse TV:n korkeajännitepääteasteen kätevästi
ilman koulutusta? Ja rantaparlamenttihan
näppärästi leikkaa umpisuolen...
Jos runko on kostea (eli veneessä on
lasikuitirutto eli osmoosivaurio) ei se kuivu
viikossa millään!!!!! Ei varmasti.
Sain tässä taannoin itse kokea sen kuinka
kusipäisyydestä saa maksaa pitkän pennin. En
mitannut veneeni rungon kosteutta ostohetkellä,
mutta mittasinpa useampaan kertaan sen jälkeen!!
Ja makso muuten hunajaa.
Eli aina ammattilainen mittaamaan vennee rungon
kosteus kunnon mittareilla, ja vaikka kaksi jos
haluaa asiaan varmistuksen. Ihan sama maksaako
vene 20 tmk vai 200 tmk.
Pelle puhuu muuten asiaa mutta lasikuiturungon
kosteus ei ole sama asia kuin osmoosivaurio saati
lasikuiturutto. Ne voivat kyllä olla seurauksena
jos laminaatti kostuu. Ilmiö on Suomen
vedensuolaisuusolosuhteissa harvinainen. Syy ja
seurausketju menee likipitäen näin: 1)huonosti
tehty,pinnaltaan huonosti vettä vastaan suojattu
tai suojaukseltaan vaurioitunut laminaatti imee
vettä (kostuu), 2) laminaatin epäpuhtauksista tai
veden suolaisuudesta johtuen laminaattiin syntyy
osmoottista painetta, jossa
epäpuhtaus/suolaepätasapaino pyrkii tasoittumaan
ja vesi liikkuu laminaatissa, 3) syntyy
"osmoosirakkuloita",jotka voivat esimerkiksi
pullistaa gelcoatia tai maalia tai
laminaattikerroksia 4) jos samassa yhteydessä
laminaatissa "liimana" oleva hartsi menettää
ainetta, irtoavat lasikuitukerrokset toisistaan ja
syntyy "lasikuiturutto".
Kostean/märän laminaatin pinta on aina syytä avata
että laminaatti pääsee kuivumaan,vauriot voidaan
tarkistaa ja uusi suojaus tehdä kunnolla. Märkä
laminaattihan on arka myös pakkasvaurioille, joita
pidän todennäköisempinä kuin oikeaoppisia
osmoosivikoja. Märästä/kosteasta laminaatista
selviää kuivattamalla mutta ruttoinen runko on jo
ikävämpi juttu.
Valitettavasti välillä tulee ajatushyppyjä... Se
mitä tarkoitin että "kuivuu viikossa" koskee
terveitä runkoja! Myöskin terveissä rungoissa
löytyy muita kosteampia kohtia, ja ne on hyvä
merkitä ja tarkistaa esimerkiksi primerin kunto
seuraavana keväänä siltä kohtaa. Viikon
aikana kosteus kuivuu ja näitä hieman
kosteita kohtia ei enää pysty
paikantamaan. Seurassamme ei koskaan ole löytynyt
yhtään ruttoista venettä, että siksi tuli
ajatushyppy, kun ei ole omakohtaista kokemusta
tosi märästä rungosta. Se mitä olen ihmetellyt, on
että seurassamme on muutama vene jotka ovat olleet
valmistajan esittelyveneinä yhden kesän ja niissä
on ilmeisesti primeri vedetty kiireessä suoraan
pesemättömän ja hiomattoman rungon päälle.
Pohjista irtosi joka kesä kämmenen kokoisia paloja
maalia/primeriä, paljastaen rungon. Koko pohjatyöt
jouduttiin uusimaan. Näissäkään veneissä ei ollut
ruttoa, vaikka ne olivat 6 - 8 kesää
normaalikäytössä huonosti tehdyn
pohjakäsittelynsä kanssa. Eli väittämässäni, että
veneiden nosto hyvissä ajoin syksyllä kuivumaan
ilmeisesti auttaa ruton torjunnassa, on
mahdollisesti jotain perää. Ainakaan se ei
haittaa!
No joo, asia tuli selväksi, kannattaa ilmeisesti
aina kutsua ammattimies paikalle tarkastamaan
veneen kunto ennen allekirjoituksia. Loppujen
lopuksi, kyseessähän on suhteellisen pieni osuus
veneen kokonaishinnasta ja kyllä sitä hieman voi
maksaakin mielenrauhasta (tai tinkiä kustannukset
hinnasta pois). Onko heittää hyvää arvausta
asiantuntijoiden tuntitaksoista? Toiseksi,
vaatiko kosteusmittausten teko jotain
erityisolosuhteita, esim. veneen säilyttämistä
sisätiloissa, vai voiko mittauksen tehdä
maaliskuun pikkupakkasilla ulkona? Siis lähinnä
kyse on tulosten tarkkuudesta, ei
työskentelyolosuhteista.