tuijabrax.fi:
”Oikeusministeri Tuija Brax Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaarissa
Hyvät seminaarin osanottajat, bästa seminariedeltagare
Tervetuloa keskustelemaan Suomen kieliolojen muutoksista. Teema osuu ajankohtaiseen keskusteluun paremmin kuin keväällä tapahtumaa suunnitellessamme ajattelimmekaan. Toivon, että päivä tarjoaa puitteet vaihtaa erilaisia näkemyksiä, päivittää käsitystämme Suomessa puhuttujen kielten tilanteesta sekä kartoittaa vaihtoehtoja eteenpäin. Ännu en gång: hjärtligt välkomna till seminariet. Jag hoppas att diskussionen i dag kommer att avspegla Finlands språkliga
mångfald och öppna utsikter till framtiden.
Syksyn mittaan on käyty keskustelua sekä kansalliskielten asemasta että maahanmuuttopolitiikasta. Molemmat ovat merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä, ja niistä onkin paikallaan käydä keskustelua. Demokraattisessa yhteiskunnassa tulee olla tilaa tuoda esiin erilaisia näkökulmia – myös kielioloihin liittyvistä asioista. Näkemykset on kuitenkin aiheellista perustaa tosiasioihin, eivätkä ne saa solvata tai nostattaa vihaa mitään ihmisryhmää vastaan. Tässä menee myös Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten asettama raja.
Oikeusministeriö on sitoutunut perustuslaissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen. Perustuslain 17 § määrittää Suomen kansalliskieliksi suomen ja ruotsin. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Lisäksi on huomioitava, että julkisen vallan tulee perustuslain mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Vaikka käynnissä olevassa keskustelussa on esitetty erilaisia näkemyksiä, on valtavirtana nähdäkseni kuitenkin erottunut sitoutuminen Suomen kaksikielisyyteen. Perustuslain kansalliskieliä koskevaa kirjausta ei yleisesti ole haluttu muuttaa. Haluan myös itse painottaa sitä, että kaksikielisyys on osa Suomen historiaa, nykyisyyttä ja – uskon niin – myös tulevaisuutta.
Enemmän hajontaa näkemyksissä on ollut sen suhteen, miten kaksikielisyyttä tulisi käytännössä toteuttaa. Tuntijakouudistuksen yhteydessä toisen kotimaisen kielen opiskelusta on esitetty erilaisia näkemyksiä. Kysymys ruotsin kielen opetuksen pakollisuudesta luopumisesta muiden kielten opiskelun rohkaisemiseksi on noussut esiin.
Eri keinoja kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi voidaan toki punnita. Perustuslaki ei esimerkiksi aseta suoranaista velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa. Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä.
Esillä olleet ehdotukset Itä-Suomea koskevasta kokeilusta, jossa toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta luovuttaisiin alueella tarvittavan venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi, herättävät kysymyksiä oppilaiden välisestä sekä alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Etenkin lapsiin kohdistuvissa kokeiluissa on tärkeää, että etukäteen selvitetään riittävän perusteellisesti järjestelyjen vaikutukset esimerkiksi oppilaiden myöhempiin valintoihin.
Jos joustavuutta kielivalintojen yhteydessä halutaan merkittävästi lisätä, tulee selvittää kansalliskielten opetusjärjestelyiden suhde perustuslaissa taattuihin kielellisiin oikeuksiin. Mitä tästä näkökulmasta olisi vähintään taattava ja millä tavoin joustavuutta voitaisiin lisätä. Tulisi myös selvittää, voitaisiinko kokeiluja kielten opiskelun joustavuuden lisäämiseksi järjestää ja millä tavoilla, miten yhdenvertaisuuteen ja yksilön oikeuksiin liittyvät näkökohdat otettaisiin huomioon, mitä vaikutuksia olisi korkeakoulujen osalta ja miten eri koulut voisivat hakea mukaan. Mahdollisten kokeilujen riittävä seuranta tulee varmistaa.
..."
”Oikeusministeri Tuija Brax Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa -seminaarissa
Hyvät seminaarin osanottajat, bästa seminariedeltagare
Tervetuloa keskustelemaan Suomen kieliolojen muutoksista. Teema osuu ajankohtaiseen keskusteluun paremmin kuin keväällä tapahtumaa suunnitellessamme ajattelimmekaan. Toivon, että päivä tarjoaa puitteet vaihtaa erilaisia näkemyksiä, päivittää käsitystämme Suomessa puhuttujen kielten tilanteesta sekä kartoittaa vaihtoehtoja eteenpäin. Ännu en gång: hjärtligt välkomna till seminariet. Jag hoppas att diskussionen i dag kommer att avspegla Finlands språkliga
mångfald och öppna utsikter till framtiden.
Syksyn mittaan on käyty keskustelua sekä kansalliskielten asemasta että maahanmuuttopolitiikasta. Molemmat ovat merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä, ja niistä onkin paikallaan käydä keskustelua. Demokraattisessa yhteiskunnassa tulee olla tilaa tuoda esiin erilaisia näkökulmia – myös kielioloihin liittyvistä asioista. Näkemykset on kuitenkin aiheellista perustaa tosiasioihin, eivätkä ne saa solvata tai nostattaa vihaa mitään ihmisryhmää vastaan. Tässä menee myös Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten asettama raja.
Oikeusministeriö on sitoutunut perustuslaissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteuttamiseen. Perustuslain 17 § määrittää Suomen kansalliskieliksi suomen ja ruotsin. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Lisäksi on huomioitava, että julkisen vallan tulee perustuslain mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Vaikka käynnissä olevassa keskustelussa on esitetty erilaisia näkemyksiä, on valtavirtana nähdäkseni kuitenkin erottunut sitoutuminen Suomen kaksikielisyyteen. Perustuslain kansalliskieliä koskevaa kirjausta ei yleisesti ole haluttu muuttaa. Haluan myös itse painottaa sitä, että kaksikielisyys on osa Suomen historiaa, nykyisyyttä ja – uskon niin – myös tulevaisuutta.
Enemmän hajontaa näkemyksissä on ollut sen suhteen, miten kaksikielisyyttä tulisi käytännössä toteuttaa. Tuntijakouudistuksen yhteydessä toisen kotimaisen kielen opiskelusta on esitetty erilaisia näkemyksiä. Kysymys ruotsin kielen opetuksen pakollisuudesta luopumisesta muiden kielten opiskelun rohkaisemiseksi on noussut esiin.
Eri keinoja kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi voidaan toki punnita. Perustuslaki ei esimerkiksi aseta suoranaista velvoitetta sille, että toisen kotimaisen kielen olisi oltava pakollinen oppiaine kouluissa. Sen sijaan julkiselle vallalle asetettujen kielellisten oikeuksien turvaamisvelvoitteiden valossa korostuu oikeus opiskella kotimaisia kieliä.
Esillä olleet ehdotukset Itä-Suomea koskevasta kokeilusta, jossa toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta luovuttaisiin alueella tarvittavan venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi, herättävät kysymyksiä oppilaiden välisestä sekä alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Etenkin lapsiin kohdistuvissa kokeiluissa on tärkeää, että etukäteen selvitetään riittävän perusteellisesti järjestelyjen vaikutukset esimerkiksi oppilaiden myöhempiin valintoihin.
Jos joustavuutta kielivalintojen yhteydessä halutaan merkittävästi lisätä, tulee selvittää kansalliskielten opetusjärjestelyiden suhde perustuslaissa taattuihin kielellisiin oikeuksiin. Mitä tästä näkökulmasta olisi vähintään taattava ja millä tavoin joustavuutta voitaisiin lisätä. Tulisi myös selvittää, voitaisiinko kokeiluja kielten opiskelun joustavuuden lisäämiseksi järjestää ja millä tavoilla, miten yhdenvertaisuuteen ja yksilön oikeuksiin liittyvät näkökohdat otettaisiin huomioon, mitä vaikutuksia olisi korkeakoulujen osalta ja miten eri koulut voisivat hakea mukaan. Mahdollisten kokeilujen riittävä seuranta tulee varmistaa.
..."
Vastaukset 7
Vanhimmat
"...Näistä syistä katson, että jos ehdotukset koulujen tuntijakojärjestelmästä halutaan toteuttaa tällä hallituskaudella, ei samassa yhteydessä ole käytännössä mahdollista toteuttaa esimerkiksi kokeilua toisen kotimaisen pakollisuudesta luopumisesta Itä-Suomessa. Edellä mainitut selvitykset ovat tarpeen yhdenvertaisuuden ja kielellisten oikeuksien näkökulmista, ja ne tulee toteuttaa ennen mahdollisten kokeilujen käynnistämistä.
Ministeri Tölli käsittelee puheenvuorossaan kielilainsäädännön toimivuutta muuttuvassa hallintotodellisuudessa. Tämä on tärkeä kysymys, johon liittyy monia tekijöitä. Yksi keskeinen tekijä on nykyinen kielitutkintojärjestelmämme. Jotta voisimme arvioida kielitutkintojärjestelmän toimivuutta perustuslain kannalta, meillä tulisi olla käytössä tutkimustietoa kielitutkintoon vaadittavasta taitotasosta eri korkeakoulussa.
On myös hyvä palauttaa mieliin se perustyö, jota kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi tarvitaan. Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kielikertomuksessa kiinnitetään huomiota ruotsinkielisten palveluiden toteutumisessa ilmeneviin puutteisiin. Kielilainsäädäntö ei toteudu itsestään, vaan toteuttaminen vaatii aktiivista paneutumista. Kehittämisen näkökulmasta uudet ideat ovat tervetulleita – miten Suomesta saataisiin nykyistä toimivampi kaksikielinen maa?
Hyvät kuulijat,
Toinen ajankohtaisen keskustelun juonne koskee Suomen kieliolojen monipuolistumista. Perustuslaki toteaa, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lisäksi mainitaan viittomakieli, josta todetaan että oikeudet turvataan lailla.
Näiden kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi on tapahtumassa varsin paljon. Alkuperäiskansoilla on oma, kansainväliseenkin oikeuteen sisältyvä erityisasemansa. On ensiarvoisen tärkeää, että käynnistymässä olevalla saamen kielen elvyttämisohjelmalla saavutetaan kolmen Suomessa puhutun saamen kielen osalta riittävän pitkäjänteinen ja nykyistä kestävämpi suoja. Romanikielen osalta on edetty romanipoliittisen ohjelman laatimisen ja mm. kielipesätoiminnan kautta. Viittomakielen osalta on juuri valmistunut Suomen ensimmäinen viittomakielen ohjelma. Siihen liittyvä vetoomus luovutettiin minulle viitottuna.
Suomen perustuslaki ei tunne erillistä vähemmistökielten kategoriaa. Tavallaan perustuslaki kuitenkin menee pidemmälle: oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan turvataan kaikille ryhmille.
Maahanmuuttajien määrän kasvu tuo Suomeen parhaillaan paljonkin kielellistä pääomaa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli vuonna 2009 Suomessa 207 000. Venäjän kieltä puhuvia on Suomessa jo noin 50 000, ja myös esimerkiksi kiinan tai arabian osaajien määrä kasvaa. Suomella on vielä opettelemista siinä, että käytämme maahanmuuttajien osaamista kaikkia hyödyttävällä tavalla.
Kieliolojen monipuolistuminen nostaa esiin myös haasteita. Vaikka kyse ei ole kansalliskielistä, on hallinnon kuitenkin syytä pohtia, miten se voi esimerkiksi palveluista tiedottaessaan huomioida uudet käyttäjäryhmät. Hyviä esimerkkejä tästä on jo kertynyt. Esimerkiksi oikeusministeriön toteuttama vuoden 2008 kunnallisvaaleista tiedottaminen 17 kielellä sai myönteisen vastaanoton. Myös tulevissa vaaleissa on tarkoitus jatkaa tiedotusta mm. eri saamen kielillä ja viittomakielellä, sekä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä.
Uudet kielet asettavat haasteita myös kouluille ja oppilaitoksille. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. On kuitenkin selvä, että varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajille jo alueen pääkielen – suomen tai ruotsin – oppiminen on merkittävä haaste. Molempien kotimaisten omaksuminen ei usein onnistu. Kuitenkin myös uusien suomalaisten jatkokouluttautuminen ja sijoittuminen myös vaativampiin julkishallinnon tehtäviin on Suomessakin tarpeen. Kielisäännösten soveltaminen tulee olla sillä tavoin joustavaa, ettei tämä käytännössä esty."
...
"...Valtioneuvosto voi erityisistä syistä myöntää erivapauden kielitaitovaatimuksista. Erivapaus koskee yksittäistä hakijaa. Kielitaitoja koskevista pääsäännöstä on mahdollista myös säätää poikkeuksia. Joustomahdollisuuksia siis sinänsä on. Tilanne maahanmuuton osalta kuitenkin muuttuu nopeasti, ja käsityksemme säännösten soveltamisesta olisi aiheellista päivittää. Myös eri korkeakouluista ollaan varsin usein yhteydessä oikeusministeriöön ja tiedustellaan esimerkiksi maahanmuuttajien kielitutkintojen suorituksiin liittyviä asioita. Oikeusministeriössä onkin tarkoituksena käynnistää selvitys erityisesti maahanmuuttajien kouluttautumiseen ja kielitaitovaatimuksiin liittyen.
Hyvät seminaarin osanottajat – bästa seminariedeltagare,
Kielillä on liittymäkohtia lähes kaikkeen mitä yhteiskunnassa tapahtuu: koulutukseen, elinkeinoelämään jne.. Tämän vuoksi olemme antaneet tälle seminaarille ”Kielet muuttuvassa yhteiskunnassa” otsakkeen. Tulemme kuulemaan näkökulmia mm. opetuksen, elinkeinoelämän, nuorten sekä eri kieliryhmien näkökulmista. Toivon keskustelun päivittävän käsitystämme siitä, missä juuri nyt Suomen kieliolojen osalta olemme. Ehkä vähän myös sitä, minne haluamme mennä.
Tervetuloa siis vielä – och jag önskar alla ett nyttigt seminarium.”
Eli Brax vaatii Rkp:n käskystä 20vuoden ennakkoselvityksiä ja kritallipalloon katsomista.
Sen jälkeen seurantaa ja työryhmien pohtimista vielä10 vuotta.
Hän kuitenkin tunnusti, että koulujen pakkoruotsia ei ole määrätty perustuslaissa.
"Valtiovarainministeriö
18.10.2010 13.30
Hallinto- ja kuntaministeri Tölli: Tietotekniikasta apua kielellisten oikeuksien toteuttamiseen
Hallinto- ja kuntaministeri Tapanin Töllin mielestä julkisen sektorin rooli hyvinvointipalvelujen tuottajana on keskeinen. Hän ei näe julkista sektoria uhkakuvaksi Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle, mikäli hallinnossa kyetään myös jatkossa rakenteellisiin uudistuksiin.
Kuluvalla vaalikaudella on uudistettu sekä keskus-, alue- ja valtion paikallishallintoa että kunta- ja palvelurakenteita nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutosten vauhdittajina toimii tulevaisuudessakin julkisen talouden heikko tilanne, väestön ikääntyminen ja työn sekä työelämän muutokset.
Töllin mukaan hallinnon uudistuksissa on jatkossa kiinnitettävä huomiota joustavaan, nopeasti reagoivaan ja ketterään julkisen hallintoon sekä jäykkien sektorikohtaisten toimintojen purkamiseen erityisesti valtioneuvoston sisällä, mutta myös hallinnon muilla tasoilla.
Hallinnon uudistuksissa on otettava huomioon myös kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Tölli pitää liian jyrkkiä tulkintalinjoja ongelmallisina hallinnon uudistamisen kannalta todeten samalla, että viranomaisten on toteutettava kielellisiin oikeuksiin liittyvät velvoitteensa asianmukaisesti.
Hallintoa uudistettaessa olisi kielikysymyksissä pyrittävä oikeasuhtaisuuteen, jolloin kaksikielisillä alueilla suomen tai ruotsin kielen taidon riittävälle osaamiselle sekä kielitutkinnolle tai kielikokeelle annetaan asianmukainen merkitys. Muutoin kielikysymyksistä voi tulla helposti uudistuksista irrallinen oman reviirin varjelun väline, joka vaikeuttaa tai jopa estää järkeviä hallinnollisia uudistuksia kokonaisedun vastaisesti, Tölli sanoi korostaen puhuvansa hallinnon kehittämisestä vastaavan ministerin ominaisuudessa.
Töllin mukaan hallinnon uudistamisen päämääränä ovat paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut. Palveluprosessien kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja tuotantotapojen monipuolistaminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla jatkossa kyetään parantamaan julkisia palveluja.
Tölli toivoo laajapohjaista keskustelua, että asiointipalveluja suomen ja ruotsin kielellä sekä mahdollisesti muillakin kielillä voitaisiin jatkossa toteuttaa keskitetysti ja kustannustehokkaasti etäyhteyspalvelun välityksellä niin kaksikielisissä kunnissa kuin muuallakin.
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli puhui maanantaina 18.10.2010 oikeusministeriön järjestämässä seminaarissa Helsingissä."
Noin kymmenvuotiaiden poikien skeittailu Torpparinmäen S-Marketissa sai lopun perjantai-iltana, kun kaupan myyjät takavarikoivat kahden pojan rullalaudat. Samalla vietiin talteen kaupan ovien eteen jätetty polkupyörä.
Vartin lukija Eemil Marttila osui paikalle, kun pojat tuumivat kaupan ulkopuolella, uskaltaisivatko soittaa poliisille. Marttila palasi kauppaan poikien kanssa, mutta juttelu myyjien kanssa ei johtanut tulokseen.
Torpparinmäen S-Marketin myyjä myöntää takavarikon. Tapahtumahetkellä töissä olleen miesmyyjän mukaan poikaporukka on toistuvasti jättänyt pyöriä hätäpoistumistienä käytettävän pääoven eteen, rullalautaillut liikkeessä ja aiheuttanut muutenkin häiriötä. Kiellot eivät auttaneet.
- Jotakin kautta meidän piti saada yhteys poikien vanhempiin. Jälkikäteen mietittynä ehkä vähän hätiköity ratkaisu, mutta siinä mielessä toimiva, että saimme vanhemmat paikalle, myyjä puolustaa ratkaisua.
Myyjän mukaan pojille luvattiin palauttaa tavarat, kun he tulevat niitä vanhempiensa kanssa noutamaan. Paikalle saapui vain yksi vanhempi, mutta tämä lupasi kertoa viestin eteenpäin.
- Tavarat olivat meillä alle tunnin, miesmyyjä kertoo.
Myyjän mukaan toiminta ei edusta kaupan virallista linjaa. Takavarikointiin ei ole turvauduttu ennen.
- Eikä niin todennäköisesti tehdä jatkossakaan. Se oli sen hetken päätös.
- Mutta virallinen linja on, että hätäpoistumistiet täytyy pitää avoinna ja skeitata ei saa, myyjä sanoo.
HOK-Elannon Alepa- ja S-Market-kauppojen ketjujohtaja Kimmo Nikula pitää tapahtunutta valitettavana ylilyöntinä.
- Luonnollisesti näin ei saisi tehdä ja pahoittelen että niin on käynyt. Siinä tilanteessa ei asiaa ilmeisesti ole mietitty sen tarkemmin vaan on hermostuttu jatkuvaan häiriöön ja on mennyt niin sanotusti kuppi nurin, Nikula arvioi.
- Sisällä skeittailussa on vaarannettu paitsi omaa, myös muiden asiakkaiden turvallisuutta, hän muistuttaa.
Nikulan mukaan kaupan keinot puuttua häiriöihin ovat vähäiset. Jos puhuttelu ei tuota tulosta, kauppaan voidaan hälyttää vartiointipalvelun edustaja rauhoittamaan tilannetta.
Poliisi ei ole saanut asiasta ilmoitusta. Ylikomisario Tuomo Lotta Pohjois-Helsingin poliisipiiristä kommentoi kuitenkin yleisesti, että toisen omaisuuden takavarikointi on sallittua vain, jos taustalla on rikos tai takavarikolla voidaan estää rikollinen toiminta.
Olipa NIIN poliitikkomainen puhe taas! Braxin piti jaaritella ummet ja lammet kiertäessään itse pääasiaa kuin kissa kuumaa puuroa.
Taas vanha perustuslaki-argumentti esillä. Tuija ei sentään suoraan sortunut perustelemaan sillä pakkoruotsia.
Yhtäkään asiallista tai pätevää perustelua ei tullut sille, että kaikkien olisi pakko opetella saati osata ruotsia Suomessa.
Tuolla perustuslakisaivartelulla saadaan kaikki lait torpattua. Onneksi rahat loppuvat ja olemme kusessa. Siitä liemestä pääsemme vain karsimalla ankarasti julkisia menoja, myös kaksikielisyysmenoja. Brax ei hoida oikeita töitään, kun keskittyy paapomaan hyvinvoivaa vähemmistöä. EIT antaa jatkuvasti huomautuksua venyvistä oikeudenkäynneistä, mutta Brax keskittyy jarruttamaan maan kilpailukykyä edistäviä hankkeita.