Kyllä vaan. Yritin tuossa ottaa yhteyttä erääseen ihmiseen puhelimitse, niin sieltä tuli viesti, että tämä ei ole enää hänen numeronsa eikä hän halua puheiden perusteella kuulla minusta mitään.Tämä johtuu narsistisesta käytöksestäni kyseistä henkilöä kohtaan.
Sain myös kerran vuosien porttikiellon eräälle kaverillei ja hänen äitinsä(kyseessä on siis aikuinen mammanpoika) puhelimessa itkua vääntäen pyysi minua lopettamaan pahanteon ja hänen poikansa kiusaamisen.
Kerran taas nuorempana erään kaverini isäpuoli huuti minulle naama punaisena, ennen kuin ehdin autosta ulos heidän pihallaan. "Sinulla ei ole tänne mitään asiaa, ala vetää!!" Olin kuitenkin tuolloin jo täysi-ikäinen eli kyse ei todellakaan ollut mistään pikkupojan kolttosista.
Sain myös kerran vuosien porttikiellon eräälle kaverillei ja hänen äitinsä(kyseessä on siis aikuinen mammanpoika) puhelimessa itkua vääntäen pyysi minua lopettamaan pahanteon ja hänen poikansa kiusaamisen.
Kerran taas nuorempana erään kaverini isäpuoli huuti minulle naama punaisena, ennen kuin ehdin autosta ulos heidän pihallaan. "Sinulla ei ole tänne mitään asiaa, ala vetää!!" Olin kuitenkin tuolloin jo täysi-ikäinen eli kyse ei todellakaan ollut mistään pikkupojan kolttosista.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos tiedostaa ihmisten kärsivän ympärillä, etkö tunne halua helpottaa omaa elämääsi ja käyttäytyä niin ettei ne huuda naama punaisena? Vai onko se sitä oman sisäisen tyhjyyden täyttämistä millä tahansa ulkopuolelta tulevalla reaktiolla? (jota voisi luonnehtia myös sadistiseksi nautinnoksi)
Se on nimenomaan sitä.
..joka johtaa siihen että joudut provosoimaan saadaksesi haluamasi, ja se taas on yleisen tavan vastaista, ja tuo ristiriita aiheuttaa sulle kärsimystä. Joudut pelaamaan kaksilla säännöillä, omillasi, ja yhteiskunnan.
Jos meistä joskus tulee kavereita, voin yrittää provosoitua tosi herkästi, ja huudan ja vittuilen sulle, ihan vaan kaveruuden piikkiin ;-D
Kuulostaa tutulta.
Eikä mulla ole koskaan aavistustakaan mitä olen tehnyt/sanonut. :)
Yleensä kuulen siitä ympärillä olevilta ihmisiltä. Muut ovat tajunneet kauan ennen minua...
Kai sitä olettaa, että muillakin on hauskaa, silloin kun itsellä on.
Tiedän toisen pahoittaneen mielensä jostain yleensä vasta silloin kun näen kyyneleitä, ja silloinkin joudun muutaman kerran miettimään mitä olen sanonut.
Toisinsanoen, jos näen ihmisen kärsimyksen, en osaa yhdistää tekojani niihin millään tavalla. En siis ymmärrä välttämättä aina mistä joku loukkaantuu.
Jos heitän jotain vitsillä, niin se pitää ottaakin sitten huumorilla, prkl. Eikä alkaa vollottamaan...Käsittämätöntä.
En usko, että minun ympärillä kärsitään. Mutta aina kyllä löytyy ihmisiä, jotka jaksavat alkaa päätään aukomaan, ja sitä kautta on pakko puolustautua. Ainakin sanallisesti.
Porukkaa tietenkin karsiutuu pois aina silloin tällöin, ja uusia tulee tilalle, mutta mitä sitten...
Aina kysymys ei ole narsimista. Joissakin tapauksissa kannattaa miettiä voiko käyttäytymisen syynä olla muukin tekijä kuin narsismi.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00048
Luuletko, etten ole miettinyt vaihtoehdot tarkkaan.
Narsismi oli viimeinen asia mikä tuli mieleeni...
Vaikka monilta osin ehkä käyttäydynkin kuin bibo,( ja olen siitä paljon lukenutkin, usko tai älä )
on paljon sellaista mikä ei minuun sovi. Mun mielialat ei vaihtele kauseittain, vaan minuutin välein, tai joka kerta kun joku v-mäinen asia putkahtaa mieleeni.
Ja mulla pysyy kyllä järki päässä, vaikka menisi kuinka lujaa. :)
Eikä kaksisuuntaiseen tietääkseni kuulu, empatianpuutetta jne...Muuta kuin ehkä mania-jaksoissa saatetaan käyttäytyä itsekkäästi, jos nyt oikein muistan.
Syyllisyydentunteet ovat myös melko outo käsite mulle...Samoin kuin psykoottiset masennusjaksot.
En ole myöskään kuullut mainittavan dissosiaatiosta kaksisuuntaisen yhteydessä. jne. jne. jne.
Jos tarkoitit siis viestisi minulle.
Varmasti moni joka epäilee itseään narsistiksi, on todellisuudessa bibo, sitä en kiellä...
Skitsofreenikot voivat myös piinata ihmisiä pitkään ennenkuin saavat neuroleptilääkityksen.
Tunnen erään skitson, ja sitä ei kyllä voi olla huomaamatta.
Niitä höpinöitä, ei kukaan selväjärkinen jaksa kuunnella...
Käyttäytyy myös narsistisesti, mutta se ei johdu siitä että olisi narsisti, vaan siitä, että on niin helvetin paranoidi. Leimaa kaikki muut ympärillään hulluiksi, ja tuntee olevansa selväjärkisin henkilö maailmassa, ja ainoa ihminen, joka tietää kaiken meitä uhkaavista salaliitoista sun muista.
Ja diagnoosi löytyy...
j.o.k.u.
Jotenkin tulee sellainen fiilis, että et ainakaan täysnarsisti voi olla. Enhän mä asiasta paljoa tiedä, mut kuinka moni aito narsisti jaksaisi oikeasti kelata asiaa siltä kannalta, et mikä itsessä on vikana.
En. Olen todennäköisesti enemmän sosiopaatti.
Mikä ei kyllä poissulje narsistisuuttakaan.
Enkä mieti mitä minussa on VIKANA, vaikka sen vaikutelman ehkä joskus annan.
Haluan vain oppia tuntemaan itseni paremmin.
Syitä voi olla monia:
a. Haluan keksiä keinon elää normaalia elämää.
b. Haluan selvittää miten piilotan itseni paremmin muilta.
c. Se on hauskaa.
d. Jotain muuta.
Saat ihan itse päättää mikä noista osuu eniten kohdalle, sillä en aio kertoa sitä kuitenkaan. :)
Voin sanoa, etten todellakaan aio täällä kertoa koko elämäntarinaani, tai yrittää vakuuttaa ketään siitä kuka, tai mikä olen.
Usko, tai ole uskomatta. En todellakaan välitä.
Sä saatat myös olla aivan spesiaali tapaus jolle ei löydy vielä minkään valtakunnan luokitusta. Ja sun luokitus ei tarvii olla negatiivinen =)
Enkä tarkoita tällä mitään väkivaltaista kriminaali-sekopäätä...Kuten useimmat saattavat ajatella.
Vaan normaalia ihmistä, jolla ei ehkä riitä tunteita jaettavaksi muilla, ja aiheutan muille harmia korkeintaan omalla itsekeskeisyydelläni. Mutta onko se minun ongelma...Vai heidän?
Jokainen huolehtikoon itsestään.
Eihän se olekaan. Sille on vain annettu negatiivinen sävy...Ihan ymmärrettävästä syystä, sitä en kiellä.
Mutta tarkoittaako esimerkiksi se, että minulla on kädet sitä, että aion lyödä jotakuta. Ei. Voisin kyllä, mutta valinta on jokaisen oma...
Yhtä vähän diagnoosi, on se sitten lääkärin antama, tai oma, ei tarkoita automaattisesti, että pitäisi alkaa käyttäytymään sen mukaan.
Ensin se kuulosti ehkä korvissani negatiiviselta haukkumasanalta, mutta myöhemmin olen omaksunut sen vain positiiviseksi ominaisuudeksi.
Olen ehkä tuota, mutta kyllä, olen myös paljon muutakin. Siinä olet oikeassa yxex. ;)
Kun olin siittiö, yksi miljoonien joukossa, voitin juoksukilpailun. Eikös se tee mustakin spesiaalihemmon ;-D
Ties mitä narsistista kyynerpäätaktiikkaa ja kampituksia käytin, vaan kun en muista niin kauas lapsuuteen.. :)
Elämä on aikamoinen lahja meille, ja kaikki kyvyt mitä meissä on, ovat arvokkaita, mistään ei pidä luopua, silloin kokonaisuus järkkyy. Ulkoiset tahot voivat vaatia meitä sopeutumaan tietynlaiseen muottiin, ja voimme niin tehdäkin. Mainitsemasi valinta, se on tärkeä homma, kyvyt meillä on hyvyyteen ja pahuuteen, tarvitaan vaan mielekäs valinta.
Tunnen että olet paljon muuta. Hyvin paljon muuta!
"Kun olin siittiö, yksi miljoonien joukossa, voitin juoksukilpailun. Eikös se tee mustakin spesiaalihemmon ;-D
Ties mitä narsistista kyynerpäätaktiikkaa ja kampituksia käytin, vaan kun en muista niin kauas lapsuuteen.. :) "
:D