SKP:n keskuskomitean ehdotus SKP:n edustajakokoukselle 15.-16.5.2004
Toisenlainen kansainvälisyys
ja sosialismin näköalat
Globalisaatiosta on tullut vallanpitäjien keskeinen peruste nykyisen kehityksen vaihtoehdottomuudelle. Globalisaatioon vedoten irtisanotaan työntekijöitä, heikennetään työehtoja, yksityistetään julkisia palveluja ja alistetaan poliittista päätöksentekoa taloudelle. Toisaalta globalisaatio esitetään eräänlaisena nykyajan Sampona, joka tuottaa hyvinvointia.
Tieteellistekninen kehitys on tehnyt mahdolliseksi markkinoiden toiminnan maailmanlaajuisessa mittakaavassa lähes reaaliajassa. Myös tuotanto on organisoitu yhä useammin maailmanlaajuisesti. Samalla kaupallisuus ja rahan valta syrjäyttävät yhä enemmän kaikki muutinhimilliset arvot. Tämä muokkaa elämäntapoja, typistää kulttuurien rikkautta ja kaventaa luonnon monimuotoisuutta.
Porvarilliset teoriat esittävät talouden maailmanlaajuisen kehityksen ikään kuin itsestään kehittyvänä mahtina, johon on vain sopeuduttava. Reformistisissa opeissa taas esitetään globalisaation haittavaikutusten vähentämistä sääntelyllä — puuttumatta ylikansallisten yhtiöiden ja kansainvälisen finanssipääoman valtaan, omistussuhteisiin.
Imperialismiteorian ajankohtaisuus
Karl Marx ja Friedrich Engels ennakoivat Kommunistisen puolueen manifestissa, että kapitalismi synnyttää maailmanmarkkinat, joita käyttäen porvaristo muuttaa tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi. Tämän kehityksen liikkeelle paneva voima on pääomalle ominainen pyrkimys jatkuvaan laajenemiseen ja mahdollisimman suureen arvonlisäykseen. Tuotantovälineisiin sijoitetun pääoman kasvattaminen elävän työn kustannuksella tuottaa jatkuvasti työttömyyttä.
Pääomien keskittyminen ja yhteen kokoontuminen synnyttivät monopolit. Ne ovat samalla kapitalistien yritys vastata voiton suhdeluvun alenemisen tendenssiin ja kriiseihin. Lenin eritteli Imperialismi-teoksessaan tätä kapitalismin monopolistista vaihetta, jota luonnehtii kasvava ristiriita tuotannon yhteiskunnallisen luonteen ja tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuvien tuotantosuhteiden välillä.
Ylikansalliset suuryhtiöt hallitsevat nykyään noin kahta kolmasosaa maailmankaupasta ja neljäsosaa kokonaistuotannosta. Esimerkiksi Nokian lähes 40 % osuus maailman kännykkämarkkinoista ja miljardien eurojen vuotuiset voitot kertovat monopoliasemasta. Halvan työvoiman käyttö Nokialla ja sen alihankkijoilla erityisesti kehitysmaissa ja Itä-Euroopassa kertoo puolestaanpyrkimyksistä voittojen maksimoimiseen ja palkkatyön riistosta, joka on monopolivoittojen päälähde.
Suuryhtiöiden kasvu ei lopeta kilpailua, mutta rajoittaa sitä ja korvaa sen monopolistisella kilpailulla. Tämä muuttaa voittojen jakautumista ja kasvattaa teollisuus- ja pankkipääoman yhteen kietoutumisen pohjalta muodostuneen finanssipääoman valtaa. Rahalla rahaa tekevä keinottelupääoma paisuu muun talouden ja yhteiskunnan kustannuksella. Samalla on lisääntynyt pääomien vienti ja valuuttakeinottelu. Maailman valuuttakaupassa liikkuu päivittäin yli 1 500 miljardia dollaria, joista vain viisi prosenttia käytetään suoraan tavaroiden ja palvelujen ostoon. Uusliberalistinen politiikka palvelee finanssipääoman etuja purkamalla pääomaliikkeiden sääntelyä, heikentämällä työntekijöiden sopimusturvaa ja yksityistämällä valtionyhtiöitä ja julkisia palveluja.
Samaan aikaan kun suppean eliitin rikkaudet ovat kohonneet suorastaan tähtitieteellisiin summiin, joutuu yli kaksi miljardia ihmistä tulemaan toimeen alle kahdella eurolla päivässä. Yli miljardi ihmistä on vailla puhdasta vettä ja näkee nälkää. Ihmiskunnan rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen tulojen välinen ero on kasvanut jo 75-kertaiseksi. Nokian Jorma Ollilan kaltaiset miljonäärit saavat päivässä kymmeniä kertoja enemmän kuin saman yhtiön työntekijät ansaitsevat kuukaudessa. Pyrkimys osakkeenomistajien voittojen maksimoimiseen tuhoaa työpaikkoja myös ennätysvoittoja tekevissä yhtiöissä. Joukkotyöttömyydestä on tullut kapitalismissa jatkuva ongelma. Pääomatulojen paisuminen palkkojen kustannuksella ja pääomaverotuksen keveys murentavat samalla julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta.
Suurpääoman vallan kasvu näkyy siitä, että työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailun tuloksena kehittyneitä valtion sosiaalisia tehtäviä ja kansalaisten perusoikeuksia kavennetaan. Valtion rooli työväenluokan ja muiden työtätekevien sopeuttamisessa suurpääoman valtaan ja hegemoniaan korostuu. Juuri tässä kapitalismin jatkuvuuden turvaamisessa tulee ilmi valtion porvarillinen luokkaluonne, jonka perustana on taloudellisen vallan keskittyminen suurpääoman käsiin.
Imperialismin vaarallisuus kasvaa
USA:n kiihtyvä asevarustelu ja sen sotilastukikohtien verkoston laajentaminen kertoo imperialismin taantumuksellisimpien piirien pyrkimyksestä varmistaa asevoimalla kansojen alistamiseen, luonnonvarojen riistoon ja ylikansallisten yhtiöiden hallitsemiin markkinoihin perustuvan maailmanjärjestyksen jatkuminen. USA:lla on sotilaita 140 maassa, sen vuotuinen sotilasbudjetti on yli 400 miljardia dollaria ja se on käyttänyt käyttää lisäksi 250 miljardia vuodessa sotilaallisiin erityisoperaatioihin. USA ja Nato ovat ottaneet itselleen oikeuden ennakoiviin iskuihin ja hyökkäyssotiin YK:sta ja kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta.
Imperialismin aggressiivisuuden taustalla vaikuttaa aseteollisuuden voitontavoittelun ohella sen keskusten lisääntynyt riippuvuus muiden maiden energia- ja muista luonnonvaroista. Samalla imperialistiset voimat pyrkivät varmistamaan Neuvostoliiton romahduksen myötä tapahtuneen kansainvälisten voimasuhteiden muutoksen ja sen kapitalismille avaamat uudet markkinat. Ne painostavat monin eri keinoin Kiinaa, Kuubaa ja muita sosialismin rakentamisen tielle lähteneitä maita. Laajentamalla sotilaallista otettaan Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa USA:n johto pyrkii varmistamaan myös energiamarkkinoiden kontrollin.
Globalisaatioksi kutsuttu ilmiö on imperialismin kehityksen uusi, entistä vaarallisempi vaihe. Puheet globalisaation hallinnasta ilman, että puututtaisiin kansainvälisen finanssipääoman valtaan, ovat epärealistisia. Monopolipääoman olemukseen sisältyy pyrkimys herruuteen ja autoritaariseen valtaan. Yhä suurempien summien käyttäminen asevarusteluun, ihmiskunnan enemmistön alistaminen kurjuuteen ja välinpitämättömyys ilmastomuutoksen kaltaisista ympäristöuhkista osoittavat, että imperialismista on tullut suorastaan kuolemanvaara ihmiskunnalle.
Euroopan unionin supervaltapyrkimykset
Euroopan unionin johtajat tavoittelevat ”maailman kilpailukykyisimmän” alueen roolia pitkälti samoilla keinoilla kuin USA eli laajentamalla halpatyövoiman markkinoita, ajamalla suuryhtiöille edullisia kauppasopimuksia, yksityistämällä julkista sektoria sekä varustautumalla sotilaallisesti. Tästä syystä myös EU:n laajentaminen toteutetaan rujon eriarvoisella tavalla.
EU:n perustuslain valmistelu kuvastaa pyrkimyksiä yhdistää suurpääoman ja valtioiden voimat uudella tasolla ja kaventaa työväenliikkeen saavuttamia demokraattisia ja sosiaalisia oikeuksia. Perustuslailla aiotaan siirtää yhä suurempi osa lainsäädäntövallasta ylikansallisille EU:n elimille, joihin kansalaisten on vaikea vaikuttaa ja jotka kaventavat etenkin pienten maiden itsenäisyyttä. Sillä aiotaan ”perustuslaillistaa” uusliberalistiset opit pääoman vapaudesta ja siihen perustuvan politiikan vaihtoehdottomuudesta. EU:n kauppapoliittinen toimivalta aiotaan laajentaa julkisia palveluja koskeviin sopimuksiin. Näin kansalaisten perusoikeudet voidaan muuttaa yhä laajemmin kauppatavaraksi ja ympäristöarvot saavat väistyä kilpailun vapauden tieltä.
Samalla Euroopan unionia militarisoidaan. Jäsenvaltiot sitoutuvat perustuslaissa asevarustelun lisäämiseen, keskinäisiin turvatakuisiin, taistelujoukkojen muodostamiseen ja tiivistyvään yhteistyöhön Naton kanssa. USA:n ja Naton tavoin myös EU on valmis käyttämään asevoimaa ilman YK:n valtuutusta.
Toisenlaisen kehityksen välttämättömyys
ja mahdollisuus
Suomen poliittinen johto valitsi vielä ”kylmän sodan” kaudella imperialismin keskusten linjasta poiketen puolueettomuuspolitiikan, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja Neuvostoliiton kanssa tapahtuvan yhteistyön. Sen sijaan nykyisin hallitus ja eduskunta ovat alistuneet yhä pidemmälle EU:n komentoon ja vievät Suomea kohti Natoa. Hallituksen ja SAK:n asettuminen jarruttamaan ilmastomuutoksen ehkäisemiseen tähtääviä toimia osoittaa, miten laajasti poliittisen ja ay-liikkeen johdon piirissä on omaksuttu ajattelutapa, jonka mukaan globalisaatio edellyttää kotimaisen ja eurooppalaisen suurpääoman tukemista kilpailussa maailmanmarkkinoista.
Uusliberalismin ideologit esittävät maailman muuttuneen niin, että 1900-lukua hallinnut luokkataistelujen aika on ohi eikä kapitalismille ole enää vaihtoehtoa. Maailmanlaajuinen sodanvastainen liike, ay-liikkeen lakkokamppailut, sosiaalifoorumit, naisliikkeet ja myös monienssa maiden politiikassa näkyvät pyrkimykset vapautua USA:n johtamasta imperialistisesta maailmanjärjestyksestä kertovat kuitenkin siitä, että imperialismi synnyttää myös tänään vastavoimansa. Nämä voimat voivat yhdessä muuttaa kehityksen suunnan.
SKP toimii uuden teknologian ja työn tulosten jakamiseksi oikeudenmukaisemmin. Haluamme poistaa köyhyyden, työttömyyden ja syrjäyttämisen.
Työntekijät ja työttömät eivät voi puolustaa etujaan kilpailemalla muiden maiden työtätekevien ihmisten kanssa siitä, kuka tekee työt halvemmalla. On kamppailtava pääoman valtaa vastaan kussakin maassa ja yhdistettävä työväen voimat kansainvälisesti. Työväen- ja kansalaisliikkeiden toiminnan tuloksena aikaansaadun sopimusturvan, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan puolustaminen ja kehittäminen on meidän panoksemme kansainvälisessä kamppailussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tällä on tärkeä merkitys erityisestimyös naisten vapauttamiselle alistetusta asemasta. Työn tuottavuuden kasvu on luonut edellytykset myös yleisen työajan lyhentämiselle ansioita alentamatta. Tämä vähentäisi myös työttömyyttä.
SKP toimii taloudellisen kehityksen sovittamiseksi luonnon tuottokyvyn ja monimuotoisuuden kannalta kestäviin puitteisiin.
Vastustamme globaalin kapitalismin talousmallia, joka haaskaa energiaa ja luonnonvaroja, tuhoaa paikallisia elinkeinoja ja kuljettaa tuotteita tarpeettomasti ympäri maailmaa. Tuhlailevasta kertakäyttötaloudesta on siirryttävä kierrätykseen ja pääsääntöisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen, jonka kehitys nojaa yhä enemmän tiedon, palvelujen ja henkisen työn osuuden lisääntymiseen
Ilmastomuutos on hälyttävä osoitus siitä, että ekologisella rakennemuutoksella on kiire. Kioton sopimuksen ja vielä pidemmälle menevien tavoitteiden toteuttamista ei pidä lykätä USA:n ja suurpääoman taantumukselliseen linjaan vedoten. On tuettava kehitysmaiden mahdollisuuksia parantaa väestön elinehtoja tavalla, jossa siirrytään samalla ekologisesti kestävämmän kehityksen tielle.
SKP on osa laajaa sodan, militarismin ja rasismin vastaista liikettä. Vastustamme Natoa ja EU:n militarisoimista. Meille turvallisuus on yhteistyötä oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi ja jokaiselle kuuluvien ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Vaadimme Suomen hallitusta irtisanoutumaan USA:n julistamasta ”terrorismin vastaisesta sodasta”, euroarmeijasta ja Nato-hankkeista ja palaamaan liittoutumattomuuden tielle. Sotilaallisesti liittoutumattomana Suomi voi pysyä erossa sodista, välttyä kansainvälisen terrorismin uhkilta ja vähentää asemenoja. Liittoutumattomuus ei merkitse eristäytymistä vaan rauhan ja turvallisuuden edistämistä. Se on toimintaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta, sotien ennaltaehkäisemiseen tähtäävää diplomatiaa ja toimintaa YK:n ja Ety-järjestön roolin kehittämiseksi. Asevarustelun sijasta on ohjattava lisää varoja ihmisten arjen todellisten uhkien torjumiseen — työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysyhteistyöhön.
SKP toimii kansalaisten demokraattisten oikeuksien puolesta ja vaatii kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaista. Haluamme avata tien toisenlaiseen Eurooppaan hylkäämällä perustuslaillisen sopimuksen ja irtaantumalla EU:sta.
Kansalaisten on saatava ratkaista, hyväksytäänkö vai hylätäänkö EU:n perustuslaki, joka kaventaa kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja muuttaa olennaisesti EU-jäsenyyden ehtoja. Me olemme perustuslain hyväksymistä vastaan ja toimimme kansalaisten ja kansojen tasavertaisuuteen perustuvan, demokraattisen ja rauhanomaisen Euroopan puolesta. Eurooppa on laajempi kuin vain EU ja ihmisten ja luonnon hyvinvointi tärkeämpää kuin pääoman ja kilpailun vapaus.
Vastustamme työllisyyden, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alistamista EU:n ja Maailmankauppajärjestön valtaan. Haluamme rakentaa Eurooppaa, joka on edelläkävijä julkisten palvelujen kehittämisessä ja joka ottaa käyttöön Tobinin veron ja pörssiveron kaltaisia toimia, joilla hillitään keinottelua ja ohjataan varoja työllisyyteen, yleiseen hyvinvointiin ja kehitysmaiden auttamiseen.
Sosialismi vai imperialistinen barbaria?
Maailman kehitys on tienhaarassa. Ihmiskunnan tulevan kehityksen vaihtoehdot ovat viime kädessä imperialistinen barbaria tai sosialismi. SKP on osa kansainvälistä kommunistista ja työväenliikettä, jonka tavoitteena on ihmisen ja ihmiskunnan vapauttaminen pääoman vallasta, riistosta ja kaikenlaisesta alistamisesta.
Ihmiskunnan tulevaisuus ja ihmisarvoinen elämä eivät voi perustua kapitalistisen voitontavoittelun logiikkaan, jossa lähes kaikki on kaupan ja alistetaan pääoman arvonlisäykselle. Tällainen kehitys käy yhä kestämättömämmäksi. Kuten Marx ja Engels totesivatvaroittivat, ”porvarilliset omistussuhteet, moderni porvarillinen yhteiskunta, joka nämä niin valtavat sosiaaliset ja tuotantosuhteet loihti, on kuin taikurimestari, joka ei enää kykene hallitsemaan esiin manaamiaan maanalaisia mahteja”.
Oikeisto on aina pyrkinyt mustamaalaamaan sosialismia ja esittämään sen vastakohtana vapausihanteille. TodellisuudessaKuitenkin juuri sosialismi on ensimmäinen yhteiskuntamuoto, joka ei perustu talouden pakkoon vaan työväenluokan ja muiden työtätekevien ihmisten tietoiseen pyrkimykseen rakentaa vapaa, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteisö. Kieltämättä reaalisosialismissa tehtyjä virheitä ja rikoksia, voidaan todeta, että sosialismi on jättänyt pysyvän myönteisen jäljen yhteiskunnalliseen kehitykseen koko maailmassa.
Kärjistyvä eriarvoisuus ja maailmanlaajuiset tuhon uhkat nostavat yhä polttavampana tarpeen etsiä vaihtoehtoa kapitalismille. Me kommunistit luotamme ihmisten kykyyn ratkoa ongelmia ja luoda uutta. Juuri siksi demokratian puolesta käytävä taistelu on sosialismikäsityksemme ytimessä. Kamppailussa omien tavoitteidensa ja oman vaikutusvaltansa puolesta työläiset ja muut alistetussa asemassa olevat ihmiset tulevat tietoisiksi suurpääoman vallan rajoittamisen ja kapitalismin puitteiden ylittämisen välttämättömyydestä.
Työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailuissa ja järjestäytymisessä kasvaa se muutoksen voima, joka tarvitaan politiikan suunnan muuttamiseksi, suurpääoman valtaa rajoittavien uudistusten toteuttamiseksi sekä tien avaamiseksi sosialistiselle vallankumoukselle, työväen vallan ja uudenlaisen demokratian rakentamiselle. SeTämä uudenlainen demokratia merkitsee enemmistön vapauttamista tuotantovälineet kapitalismissa omistavan vähemmistön vallasta. Ratkaiseva merkitys tässä taistelussa on työväenluokalla, joka voi vapauttaa itsensä palkkaorjuudesta vain vapauttamalla koko yhteiskunnan kaikesta riistosta ja sorrosta. Sosialismi on siirtymävaihe edettäessä kohti luokatonta yhteiskuntaa, kommunismia.
Omistussuhteiden ja talouden muutos
Suhtautuminen tuotantovälineiden yhteiskunnalliseen omistukseen on jokaisen sosialistisen liikkeen ”A ja O, sen kulmakivi”, kuten jo vanhan työväenpuolueen Forssan kokouksessa korostettiin. Se ei tarkoita kaiken valtiollistamista ja kaiken henkilökohtaisen omistuksen lopettamista, kuten porvarillinen propaganda väittää. Se merkitsee pankkien ja suuryhtiöiden kapitalismissa hallitsemien tärkeimpien tuotantovälineiden siirtämistä yhteiskunnalliseen omistukseen, joka luo perustan porvarillisen demokratian rajoittuneisuudesta vapaan, todellisen kansanvallan kehittämiselle. Yhteiskunnallisella omistuksella on sosialismissa monia muotoja, kuten valtionyhtiöt, kunnalliset laitokset ja osuuskunnat. Sillä on oltava ratkaiseva osuus taloudessa, jotta kehitystä voidaan ohjata demokraattisesti, suunnitelmallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Sosialismi ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se luo edellytykset taata jokaiselle riittävä toimeentuloturva ja poistaa työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus kun taloutta ohjaavat ihmisten tarpeet eikä voiton maksimoiminen. Se vapauttaa myös tieteen ja kulttuurin rahan vallasta ja turvaa jokaiselle mahdollisuuden kehittää täysipainoisesti kykyjään. Taloudellisen eriarvoisuuden poistaminen avaa tien naisia alistavan patriarkaalisen, miesvaltaisen kulttuurin voittamiselle ja sukupuolten väliselle tasa-arvolle. Sosialismi merkitsee myös kapitalismin oloissa kehittyneiden tuotantovoimien, tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista luonnon tuottokyvyn kannalta kestäviin puitteisiin.
Uudentyyppinen demokratia
Kokemus osoittaa, että sosialismin rakentamisen vaihe voi olla hyvinkin pitkä. Vaikka sosialismissa poistetaan yhteiskuntaluokkien taloudelliseen asemaan perustuvat sovittamattomat ristiriidat, on sosialismissakin vielä eri väestöryhmien aseman ja yhteiskunnan eri alojen kehityksen epätasaisuuteen liittyviä muunlaisia ristiriitoja. Niiden sovittaminen ja ratkaiseminen korostaa työväen itsenäisen edunvalvonnan, itsehallinnon ja laajan demokratian kehittämisen merkitystä. Se, että taloudellinen valta ei ole enää keskittynyt harvojen käsiin kuten kapitalismissa, luo perustan uudentyyppiselle demokratialle.
Jotta yhteiskunnallinen omistussosialismissa ei luvoi perustaamuodostua valtiollisbyrokraattisenta hallintoanon kehittymiselle, kuten kävi muun muassa Neuvostoliitossa, tarvitaan alhaalta ylöspäin rakentuvaa kansanvaltaa, joka perustuu työväen laajaan itsehallintoon, aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan ja jokaisen yksilön demokraattisten oikeuksien turvaamiseen. Se merkitsee sanan- ja mielipiteenvapautta, vapaita vaaleja, lakko-oikeutta sekä puolueiden, ay- ja kansalaisjärjestöjen toimintaoikeuksien turvaamista. Kansalaisten tulee voida ohjata edustajia myös vaalien välillä mm. kansanäänestyksillä, kansalaisaloitteilla ja vaihtamalla edustajia. On luotava sellainen demokratia ja oikeusjärjestys, jotka sulkevat pois stalinismin kaltaisetja muut rikokset ihmisoikeuksia ja sosialismin periaatteita vastaan. Samalla sosialismi takaa jokaiselle ihmiselle tasavertaiset oikeudet sukupuolesta, kansallisuudesta, kielestä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.
Sosialismi avaa tavallisille ihmisille reaaliset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Se nostaa heidän tarpeensa ja tavoitteensa politiikan ja talouden keskiöön. Kuten Lenin korosti, sosialismia ei rakenna vain etujoukko; sen voi tehdä vain työväenluokan ja muiden alistetussa asemassa olevien ihmisten enemmistö. Tämä edellyttää työväenliikkeeltä kykyä tehdä yhteistyötä, jonka myös keskikerrosten, sivistyneistön, maanviljelijöiden ja pienyrittäjien laajat joukot kokevat tarjoavan heille paremmat näköalat. Kommunistien tavoitteena ei ole vain työväenluokan vapauttaminen vaan koko riistojärjestelmän lopettaminen, tien avaaminen demokraattisin ja rauhanomaisin keinoin koko yhteiskunnan vapauttamiselle pääoman vallasta ja kaikesta, mikä on ihmisen vapauden tiellä.
Jos vasemmistolaisuus typistetään SDP:n ja Vasemmistoliiton tapaan vain ihanteiksi ja liikkeeksi, se sopeutuu viime kädessä kapitalismin puitteisiin. Meille kommunisteille sosialismi merkitsee paitsi tieteellistä teoriaa ja kansainvälistä työväenliikettä myös kapitalististen omistus- ja valtasuhteiden korvaamista sellaisilla uusilla rakenteilla, jotka turvaavat demokratian, tasa-arvon, yleisen hyvinvoinnin, ekologisesti kestävän kehityksen ja rauhan. Nykymaailmassa tämä on entistä kansainvälisempi haaste.
Sosialismin kansainvälisyys
Sosialismiin tähtäävien uudistusten toteuttaminen edellyttää keinoja, joilla voidaan ohjata ja kontrolloida paikallisesti, kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti luonnonvarojen käyttöä, pääomaliikkeitä, ulkomaankauppaa ja teknologian ja kulttuurin saavutusten hyväksikäyttöä. Koska yhteiskunnallinen kehitys kulkee eri puolilla maailmaa eri tahdissa, on tärkeä toimia jo nyt kansainvälisen järjestelmän demokratisoimiseksi ja militarististen rakenteiden purkamiseksi, jotta kansojen vapauspyrkimyksiä ei voida tukahdutetaa kansainvälisin voimakeinoin tai eristämällä. Työväenliikkeen, imperialistista globalisaatiota vastustavien kansalaisliikkeiden, kansallisten vapautusliikkeiden ja sosialismia rakentamaan pyrkivien maiden kansainvälisellä yhteistyöllä ja solidaarisuudella on tässä tärkeä merkitys.
Sosialismi ja kommunismi on syvästi humaani päämäärä, jossa ihminen on yhteiskunnan kehityksen tarkoitus ja oman historiansa tekijä, jossa kunkin yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys ja jossa kansat ovat veljet keskenään ja ihminen elää sopusoinnussa luonnon kanssa.
Toisenlainen maailma on mahdollinen. Sosialismi on tulevaisuus!
Toisenlainen kansainvälisyys
ja sosialismin näköalat
Globalisaatiosta on tullut vallanpitäjien keskeinen peruste nykyisen kehityksen vaihtoehdottomuudelle. Globalisaatioon vedoten irtisanotaan työntekijöitä, heikennetään työehtoja, yksityistetään julkisia palveluja ja alistetaan poliittista päätöksentekoa taloudelle. Toisaalta globalisaatio esitetään eräänlaisena nykyajan Sampona, joka tuottaa hyvinvointia.
Tieteellistekninen kehitys on tehnyt mahdolliseksi markkinoiden toiminnan maailmanlaajuisessa mittakaavassa lähes reaaliajassa. Myös tuotanto on organisoitu yhä useammin maailmanlaajuisesti. Samalla kaupallisuus ja rahan valta syrjäyttävät yhä enemmän kaikki muutinhimilliset arvot. Tämä muokkaa elämäntapoja, typistää kulttuurien rikkautta ja kaventaa luonnon monimuotoisuutta.
Porvarilliset teoriat esittävät talouden maailmanlaajuisen kehityksen ikään kuin itsestään kehittyvänä mahtina, johon on vain sopeuduttava. Reformistisissa opeissa taas esitetään globalisaation haittavaikutusten vähentämistä sääntelyllä — puuttumatta ylikansallisten yhtiöiden ja kansainvälisen finanssipääoman valtaan, omistussuhteisiin.
Imperialismiteorian ajankohtaisuus
Karl Marx ja Friedrich Engels ennakoivat Kommunistisen puolueen manifestissa, että kapitalismi synnyttää maailmanmarkkinat, joita käyttäen porvaristo muuttaa tuotannon ja kulutuksen yleismaailmalliseksi. Tämän kehityksen liikkeelle paneva voima on pääomalle ominainen pyrkimys jatkuvaan laajenemiseen ja mahdollisimman suureen arvonlisäykseen. Tuotantovälineisiin sijoitetun pääoman kasvattaminen elävän työn kustannuksella tuottaa jatkuvasti työttömyyttä.
Pääomien keskittyminen ja yhteen kokoontuminen synnyttivät monopolit. Ne ovat samalla kapitalistien yritys vastata voiton suhdeluvun alenemisen tendenssiin ja kriiseihin. Lenin eritteli Imperialismi-teoksessaan tätä kapitalismin monopolistista vaihetta, jota luonnehtii kasvava ristiriita tuotannon yhteiskunnallisen luonteen ja tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuvien tuotantosuhteiden välillä.
Ylikansalliset suuryhtiöt hallitsevat nykyään noin kahta kolmasosaa maailmankaupasta ja neljäsosaa kokonaistuotannosta. Esimerkiksi Nokian lähes 40 % osuus maailman kännykkämarkkinoista ja miljardien eurojen vuotuiset voitot kertovat monopoliasemasta. Halvan työvoiman käyttö Nokialla ja sen alihankkijoilla erityisesti kehitysmaissa ja Itä-Euroopassa kertoo puolestaanpyrkimyksistä voittojen maksimoimiseen ja palkkatyön riistosta, joka on monopolivoittojen päälähde.
Suuryhtiöiden kasvu ei lopeta kilpailua, mutta rajoittaa sitä ja korvaa sen monopolistisella kilpailulla. Tämä muuttaa voittojen jakautumista ja kasvattaa teollisuus- ja pankkipääoman yhteen kietoutumisen pohjalta muodostuneen finanssipääoman valtaa. Rahalla rahaa tekevä keinottelupääoma paisuu muun talouden ja yhteiskunnan kustannuksella. Samalla on lisääntynyt pääomien vienti ja valuuttakeinottelu. Maailman valuuttakaupassa liikkuu päivittäin yli 1 500 miljardia dollaria, joista vain viisi prosenttia käytetään suoraan tavaroiden ja palvelujen ostoon. Uusliberalistinen politiikka palvelee finanssipääoman etuja purkamalla pääomaliikkeiden sääntelyä, heikentämällä työntekijöiden sopimusturvaa ja yksityistämällä valtionyhtiöitä ja julkisia palveluja.
Samaan aikaan kun suppean eliitin rikkaudet ovat kohonneet suorastaan tähtitieteellisiin summiin, joutuu yli kaksi miljardia ihmistä tulemaan toimeen alle kahdella eurolla päivässä. Yli miljardi ihmistä on vailla puhdasta vettä ja näkee nälkää. Ihmiskunnan rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen tulojen välinen ero on kasvanut jo 75-kertaiseksi. Nokian Jorma Ollilan kaltaiset miljonäärit saavat päivässä kymmeniä kertoja enemmän kuin saman yhtiön työntekijät ansaitsevat kuukaudessa. Pyrkimys osakkeenomistajien voittojen maksimoimiseen tuhoaa työpaikkoja myös ennätysvoittoja tekevissä yhtiöissä. Joukkotyöttömyydestä on tullut kapitalismissa jatkuva ongelma. Pääomatulojen paisuminen palkkojen kustannuksella ja pääomaverotuksen keveys murentavat samalla julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta.
Suurpääoman vallan kasvu näkyy siitä, että työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailun tuloksena kehittyneitä valtion sosiaalisia tehtäviä ja kansalaisten perusoikeuksia kavennetaan. Valtion rooli työväenluokan ja muiden työtätekevien sopeuttamisessa suurpääoman valtaan ja hegemoniaan korostuu. Juuri tässä kapitalismin jatkuvuuden turvaamisessa tulee ilmi valtion porvarillinen luokkaluonne, jonka perustana on taloudellisen vallan keskittyminen suurpääoman käsiin.
Imperialismin vaarallisuus kasvaa
USA:n kiihtyvä asevarustelu ja sen sotilastukikohtien verkoston laajentaminen kertoo imperialismin taantumuksellisimpien piirien pyrkimyksestä varmistaa asevoimalla kansojen alistamiseen, luonnonvarojen riistoon ja ylikansallisten yhtiöiden hallitsemiin markkinoihin perustuvan maailmanjärjestyksen jatkuminen. USA:lla on sotilaita 140 maassa, sen vuotuinen sotilasbudjetti on yli 400 miljardia dollaria ja se on käyttänyt käyttää lisäksi 250 miljardia vuodessa sotilaallisiin erityisoperaatioihin. USA ja Nato ovat ottaneet itselleen oikeuden ennakoiviin iskuihin ja hyökkäyssotiin YK:sta ja kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta.
Imperialismin aggressiivisuuden taustalla vaikuttaa aseteollisuuden voitontavoittelun ohella sen keskusten lisääntynyt riippuvuus muiden maiden energia- ja muista luonnonvaroista. Samalla imperialistiset voimat pyrkivät varmistamaan Neuvostoliiton romahduksen myötä tapahtuneen kansainvälisten voimasuhteiden muutoksen ja sen kapitalismille avaamat uudet markkinat. Ne painostavat monin eri keinoin Kiinaa, Kuubaa ja muita sosialismin rakentamisen tielle lähteneitä maita. Laajentamalla sotilaallista otettaan Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa USA:n johto pyrkii varmistamaan myös energiamarkkinoiden kontrollin.
Globalisaatioksi kutsuttu ilmiö on imperialismin kehityksen uusi, entistä vaarallisempi vaihe. Puheet globalisaation hallinnasta ilman, että puututtaisiin kansainvälisen finanssipääoman valtaan, ovat epärealistisia. Monopolipääoman olemukseen sisältyy pyrkimys herruuteen ja autoritaariseen valtaan. Yhä suurempien summien käyttäminen asevarusteluun, ihmiskunnan enemmistön alistaminen kurjuuteen ja välinpitämättömyys ilmastomuutoksen kaltaisista ympäristöuhkista osoittavat, että imperialismista on tullut suorastaan kuolemanvaara ihmiskunnalle.
Euroopan unionin supervaltapyrkimykset
Euroopan unionin johtajat tavoittelevat ”maailman kilpailukykyisimmän” alueen roolia pitkälti samoilla keinoilla kuin USA eli laajentamalla halpatyövoiman markkinoita, ajamalla suuryhtiöille edullisia kauppasopimuksia, yksityistämällä julkista sektoria sekä varustautumalla sotilaallisesti. Tästä syystä myös EU:n laajentaminen toteutetaan rujon eriarvoisella tavalla.
EU:n perustuslain valmistelu kuvastaa pyrkimyksiä yhdistää suurpääoman ja valtioiden voimat uudella tasolla ja kaventaa työväenliikkeen saavuttamia demokraattisia ja sosiaalisia oikeuksia. Perustuslailla aiotaan siirtää yhä suurempi osa lainsäädäntövallasta ylikansallisille EU:n elimille, joihin kansalaisten on vaikea vaikuttaa ja jotka kaventavat etenkin pienten maiden itsenäisyyttä. Sillä aiotaan ”perustuslaillistaa” uusliberalistiset opit pääoman vapaudesta ja siihen perustuvan politiikan vaihtoehdottomuudesta. EU:n kauppapoliittinen toimivalta aiotaan laajentaa julkisia palveluja koskeviin sopimuksiin. Näin kansalaisten perusoikeudet voidaan muuttaa yhä laajemmin kauppatavaraksi ja ympäristöarvot saavat väistyä kilpailun vapauden tieltä.
Samalla Euroopan unionia militarisoidaan. Jäsenvaltiot sitoutuvat perustuslaissa asevarustelun lisäämiseen, keskinäisiin turvatakuisiin, taistelujoukkojen muodostamiseen ja tiivistyvään yhteistyöhön Naton kanssa. USA:n ja Naton tavoin myös EU on valmis käyttämään asevoimaa ilman YK:n valtuutusta.
Toisenlaisen kehityksen välttämättömyys
ja mahdollisuus
Suomen poliittinen johto valitsi vielä ”kylmän sodan” kaudella imperialismin keskusten linjasta poiketen puolueettomuuspolitiikan, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja Neuvostoliiton kanssa tapahtuvan yhteistyön. Sen sijaan nykyisin hallitus ja eduskunta ovat alistuneet yhä pidemmälle EU:n komentoon ja vievät Suomea kohti Natoa. Hallituksen ja SAK:n asettuminen jarruttamaan ilmastomuutoksen ehkäisemiseen tähtääviä toimia osoittaa, miten laajasti poliittisen ja ay-liikkeen johdon piirissä on omaksuttu ajattelutapa, jonka mukaan globalisaatio edellyttää kotimaisen ja eurooppalaisen suurpääoman tukemista kilpailussa maailmanmarkkinoista.
Uusliberalismin ideologit esittävät maailman muuttuneen niin, että 1900-lukua hallinnut luokkataistelujen aika on ohi eikä kapitalismille ole enää vaihtoehtoa. Maailmanlaajuinen sodanvastainen liike, ay-liikkeen lakkokamppailut, sosiaalifoorumit, naisliikkeet ja myös monienssa maiden politiikassa näkyvät pyrkimykset vapautua USA:n johtamasta imperialistisesta maailmanjärjestyksestä kertovat kuitenkin siitä, että imperialismi synnyttää myös tänään vastavoimansa. Nämä voimat voivat yhdessä muuttaa kehityksen suunnan.
SKP toimii uuden teknologian ja työn tulosten jakamiseksi oikeudenmukaisemmin. Haluamme poistaa köyhyyden, työttömyyden ja syrjäyttämisen.
Työntekijät ja työttömät eivät voi puolustaa etujaan kilpailemalla muiden maiden työtätekevien ihmisten kanssa siitä, kuka tekee työt halvemmalla. On kamppailtava pääoman valtaa vastaan kussakin maassa ja yhdistettävä työväen voimat kansainvälisesti. Työväen- ja kansalaisliikkeiden toiminnan tuloksena aikaansaadun sopimusturvan, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan puolustaminen ja kehittäminen on meidän panoksemme kansainvälisessä kamppailussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tällä on tärkeä merkitys erityisestimyös naisten vapauttamiselle alistetusta asemasta. Työn tuottavuuden kasvu on luonut edellytykset myös yleisen työajan lyhentämiselle ansioita alentamatta. Tämä vähentäisi myös työttömyyttä.
SKP toimii taloudellisen kehityksen sovittamiseksi luonnon tuottokyvyn ja monimuotoisuuden kannalta kestäviin puitteisiin.
Vastustamme globaalin kapitalismin talousmallia, joka haaskaa energiaa ja luonnonvaroja, tuhoaa paikallisia elinkeinoja ja kuljettaa tuotteita tarpeettomasti ympäri maailmaa. Tuhlailevasta kertakäyttötaloudesta on siirryttävä kierrätykseen ja pääsääntöisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen, jonka kehitys nojaa yhä enemmän tiedon, palvelujen ja henkisen työn osuuden lisääntymiseen
Ilmastomuutos on hälyttävä osoitus siitä, että ekologisella rakennemuutoksella on kiire. Kioton sopimuksen ja vielä pidemmälle menevien tavoitteiden toteuttamista ei pidä lykätä USA:n ja suurpääoman taantumukselliseen linjaan vedoten. On tuettava kehitysmaiden mahdollisuuksia parantaa väestön elinehtoja tavalla, jossa siirrytään samalla ekologisesti kestävämmän kehityksen tielle.
SKP on osa laajaa sodan, militarismin ja rasismin vastaista liikettä. Vastustamme Natoa ja EU:n militarisoimista. Meille turvallisuus on yhteistyötä oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi ja jokaiselle kuuluvien ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
Vaadimme Suomen hallitusta irtisanoutumaan USA:n julistamasta ”terrorismin vastaisesta sodasta”, euroarmeijasta ja Nato-hankkeista ja palaamaan liittoutumattomuuden tielle. Sotilaallisesti liittoutumattomana Suomi voi pysyä erossa sodista, välttyä kansainvälisen terrorismin uhkilta ja vähentää asemenoja. Liittoutumattomuus ei merkitse eristäytymistä vaan rauhan ja turvallisuuden edistämistä. Se on toimintaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta, sotien ennaltaehkäisemiseen tähtäävää diplomatiaa ja toimintaa YK:n ja Ety-järjestön roolin kehittämiseksi. Asevarustelun sijasta on ohjattava lisää varoja ihmisten arjen todellisten uhkien torjumiseen — työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysyhteistyöhön.
SKP toimii kansalaisten demokraattisten oikeuksien puolesta ja vaatii kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaista. Haluamme avata tien toisenlaiseen Eurooppaan hylkäämällä perustuslaillisen sopimuksen ja irtaantumalla EU:sta.
Kansalaisten on saatava ratkaista, hyväksytäänkö vai hylätäänkö EU:n perustuslaki, joka kaventaa kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja muuttaa olennaisesti EU-jäsenyyden ehtoja. Me olemme perustuslain hyväksymistä vastaan ja toimimme kansalaisten ja kansojen tasavertaisuuteen perustuvan, demokraattisen ja rauhanomaisen Euroopan puolesta. Eurooppa on laajempi kuin vain EU ja ihmisten ja luonnon hyvinvointi tärkeämpää kuin pääoman ja kilpailun vapaus.
Vastustamme työllisyyden, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alistamista EU:n ja Maailmankauppajärjestön valtaan. Haluamme rakentaa Eurooppaa, joka on edelläkävijä julkisten palvelujen kehittämisessä ja joka ottaa käyttöön Tobinin veron ja pörssiveron kaltaisia toimia, joilla hillitään keinottelua ja ohjataan varoja työllisyyteen, yleiseen hyvinvointiin ja kehitysmaiden auttamiseen.
Sosialismi vai imperialistinen barbaria?
Maailman kehitys on tienhaarassa. Ihmiskunnan tulevan kehityksen vaihtoehdot ovat viime kädessä imperialistinen barbaria tai sosialismi. SKP on osa kansainvälistä kommunistista ja työväenliikettä, jonka tavoitteena on ihmisen ja ihmiskunnan vapauttaminen pääoman vallasta, riistosta ja kaikenlaisesta alistamisesta.
Ihmiskunnan tulevaisuus ja ihmisarvoinen elämä eivät voi perustua kapitalistisen voitontavoittelun logiikkaan, jossa lähes kaikki on kaupan ja alistetaan pääoman arvonlisäykselle. Tällainen kehitys käy yhä kestämättömämmäksi. Kuten Marx ja Engels totesivatvaroittivat, ”porvarilliset omistussuhteet, moderni porvarillinen yhteiskunta, joka nämä niin valtavat sosiaaliset ja tuotantosuhteet loihti, on kuin taikurimestari, joka ei enää kykene hallitsemaan esiin manaamiaan maanalaisia mahteja”.
Oikeisto on aina pyrkinyt mustamaalaamaan sosialismia ja esittämään sen vastakohtana vapausihanteille. TodellisuudessaKuitenkin juuri sosialismi on ensimmäinen yhteiskuntamuoto, joka ei perustu talouden pakkoon vaan työväenluokan ja muiden työtätekevien ihmisten tietoiseen pyrkimykseen rakentaa vapaa, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteisö. Kieltämättä reaalisosialismissa tehtyjä virheitä ja rikoksia, voidaan todeta, että sosialismi on jättänyt pysyvän myönteisen jäljen yhteiskunnalliseen kehitykseen koko maailmassa.
Kärjistyvä eriarvoisuus ja maailmanlaajuiset tuhon uhkat nostavat yhä polttavampana tarpeen etsiä vaihtoehtoa kapitalismille. Me kommunistit luotamme ihmisten kykyyn ratkoa ongelmia ja luoda uutta. Juuri siksi demokratian puolesta käytävä taistelu on sosialismikäsityksemme ytimessä. Kamppailussa omien tavoitteidensa ja oman vaikutusvaltansa puolesta työläiset ja muut alistetussa asemassa olevat ihmiset tulevat tietoisiksi suurpääoman vallan rajoittamisen ja kapitalismin puitteiden ylittämisen välttämättömyydestä.
Työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailuissa ja järjestäytymisessä kasvaa se muutoksen voima, joka tarvitaan politiikan suunnan muuttamiseksi, suurpääoman valtaa rajoittavien uudistusten toteuttamiseksi sekä tien avaamiseksi sosialistiselle vallankumoukselle, työväen vallan ja uudenlaisen demokratian rakentamiselle. SeTämä uudenlainen demokratia merkitsee enemmistön vapauttamista tuotantovälineet kapitalismissa omistavan vähemmistön vallasta. Ratkaiseva merkitys tässä taistelussa on työväenluokalla, joka voi vapauttaa itsensä palkkaorjuudesta vain vapauttamalla koko yhteiskunnan kaikesta riistosta ja sorrosta. Sosialismi on siirtymävaihe edettäessä kohti luokatonta yhteiskuntaa, kommunismia.
Omistussuhteiden ja talouden muutos
Suhtautuminen tuotantovälineiden yhteiskunnalliseen omistukseen on jokaisen sosialistisen liikkeen ”A ja O, sen kulmakivi”, kuten jo vanhan työväenpuolueen Forssan kokouksessa korostettiin. Se ei tarkoita kaiken valtiollistamista ja kaiken henkilökohtaisen omistuksen lopettamista, kuten porvarillinen propaganda väittää. Se merkitsee pankkien ja suuryhtiöiden kapitalismissa hallitsemien tärkeimpien tuotantovälineiden siirtämistä yhteiskunnalliseen omistukseen, joka luo perustan porvarillisen demokratian rajoittuneisuudesta vapaan, todellisen kansanvallan kehittämiselle. Yhteiskunnallisella omistuksella on sosialismissa monia muotoja, kuten valtionyhtiöt, kunnalliset laitokset ja osuuskunnat. Sillä on oltava ratkaiseva osuus taloudessa, jotta kehitystä voidaan ohjata demokraattisesti, suunnitelmallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Sosialismi ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se luo edellytykset taata jokaiselle riittävä toimeentuloturva ja poistaa työttömyys, köyhyys ja eriarvoisuus kun taloutta ohjaavat ihmisten tarpeet eikä voiton maksimoiminen. Se vapauttaa myös tieteen ja kulttuurin rahan vallasta ja turvaa jokaiselle mahdollisuuden kehittää täysipainoisesti kykyjään. Taloudellisen eriarvoisuuden poistaminen avaa tien naisia alistavan patriarkaalisen, miesvaltaisen kulttuurin voittamiselle ja sukupuolten väliselle tasa-arvolle. Sosialismi merkitsee myös kapitalismin oloissa kehittyneiden tuotantovoimien, tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista luonnon tuottokyvyn kannalta kestäviin puitteisiin.
Uudentyyppinen demokratia
Kokemus osoittaa, että sosialismin rakentamisen vaihe voi olla hyvinkin pitkä. Vaikka sosialismissa poistetaan yhteiskuntaluokkien taloudelliseen asemaan perustuvat sovittamattomat ristiriidat, on sosialismissakin vielä eri väestöryhmien aseman ja yhteiskunnan eri alojen kehityksen epätasaisuuteen liittyviä muunlaisia ristiriitoja. Niiden sovittaminen ja ratkaiseminen korostaa työväen itsenäisen edunvalvonnan, itsehallinnon ja laajan demokratian kehittämisen merkitystä. Se, että taloudellinen valta ei ole enää keskittynyt harvojen käsiin kuten kapitalismissa, luo perustan uudentyyppiselle demokratialle.
Jotta yhteiskunnallinen omistussosialismissa ei luvoi perustaamuodostua valtiollisbyrokraattisenta hallintoanon kehittymiselle, kuten kävi muun muassa Neuvostoliitossa, tarvitaan alhaalta ylöspäin rakentuvaa kansanvaltaa, joka perustuu työväen laajaan itsehallintoon, aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan ja jokaisen yksilön demokraattisten oikeuksien turvaamiseen. Se merkitsee sanan- ja mielipiteenvapautta, vapaita vaaleja, lakko-oikeutta sekä puolueiden, ay- ja kansalaisjärjestöjen toimintaoikeuksien turvaamista. Kansalaisten tulee voida ohjata edustajia myös vaalien välillä mm. kansanäänestyksillä, kansalaisaloitteilla ja vaihtamalla edustajia. On luotava sellainen demokratia ja oikeusjärjestys, jotka sulkevat pois stalinismin kaltaisetja muut rikokset ihmisoikeuksia ja sosialismin periaatteita vastaan. Samalla sosialismi takaa jokaiselle ihmiselle tasavertaiset oikeudet sukupuolesta, kansallisuudesta, kielestä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta.
Sosialismi avaa tavallisille ihmisille reaaliset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Se nostaa heidän tarpeensa ja tavoitteensa politiikan ja talouden keskiöön. Kuten Lenin korosti, sosialismia ei rakenna vain etujoukko; sen voi tehdä vain työväenluokan ja muiden alistetussa asemassa olevien ihmisten enemmistö. Tämä edellyttää työväenliikkeeltä kykyä tehdä yhteistyötä, jonka myös keskikerrosten, sivistyneistön, maanviljelijöiden ja pienyrittäjien laajat joukot kokevat tarjoavan heille paremmat näköalat. Kommunistien tavoitteena ei ole vain työväenluokan vapauttaminen vaan koko riistojärjestelmän lopettaminen, tien avaaminen demokraattisin ja rauhanomaisin keinoin koko yhteiskunnan vapauttamiselle pääoman vallasta ja kaikesta, mikä on ihmisen vapauden tiellä.
Jos vasemmistolaisuus typistetään SDP:n ja Vasemmistoliiton tapaan vain ihanteiksi ja liikkeeksi, se sopeutuu viime kädessä kapitalismin puitteisiin. Meille kommunisteille sosialismi merkitsee paitsi tieteellistä teoriaa ja kansainvälistä työväenliikettä myös kapitalististen omistus- ja valtasuhteiden korvaamista sellaisilla uusilla rakenteilla, jotka turvaavat demokratian, tasa-arvon, yleisen hyvinvoinnin, ekologisesti kestävän kehityksen ja rauhan. Nykymaailmassa tämä on entistä kansainvälisempi haaste.
Sosialismin kansainvälisyys
Sosialismiin tähtäävien uudistusten toteuttaminen edellyttää keinoja, joilla voidaan ohjata ja kontrolloida paikallisesti, kansallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti luonnonvarojen käyttöä, pääomaliikkeitä, ulkomaankauppaa ja teknologian ja kulttuurin saavutusten hyväksikäyttöä. Koska yhteiskunnallinen kehitys kulkee eri puolilla maailmaa eri tahdissa, on tärkeä toimia jo nyt kansainvälisen järjestelmän demokratisoimiseksi ja militarististen rakenteiden purkamiseksi, jotta kansojen vapauspyrkimyksiä ei voida tukahdutetaa kansainvälisin voimakeinoin tai eristämällä. Työväenliikkeen, imperialistista globalisaatiota vastustavien kansalaisliikkeiden, kansallisten vapautusliikkeiden ja sosialismia rakentamaan pyrkivien maiden kansainvälisellä yhteistyöllä ja solidaarisuudella on tässä tärkeä merkitys.
Sosialismi ja kommunismi on syvästi humaani päämäärä, jossa ihminen on yhteiskunnan kehityksen tarkoitus ja oman historiansa tekijä, jossa kunkin yksilön vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytys ja jossa kansat ovat veljet keskenään ja ihminen elää sopusoinnussa luonnon kanssa.
Toisenlainen maailma on mahdollinen. Sosialismi on tulevaisuus!
Vastaukset 1
Vanhimmat
sepustus ainakin on ja raskaslukuinen. Ei kannata tuhlata energiaa sen lukemiseen. Se on niinkuin Henrik Tikkanen kertoo "osoitetrilogiassaan" Arvo Turtiaisen sanoneen, että kaikki maailman vallankumoukselliset puhuvat samaa asiaa. Ero on siinä, miten he sen sanovat.
Turtiainen oli menossa kuulemaan italialaista bolshevikkijohtajaa vaikka ei osannut sanaakaan italiaa. Poistuessaan tilaisuudesta Turtiainen oli kuullut jostakin kellarikapakasta raikuvia taistelulauluja ja mennyt mukaan, johtamaan kuoroa. Poliisi oli tullut ja vienyt porukan putkaan. Seuraavana aamuna lehdet olivat kertoneet hajotetusta uusfasistien kokouksesta. Että sikäls.