Jos häntä ei enää yhtäkkiä olisi? Päiväkirjaan tai mihin vaan.
Minkälaisen muistokirjoituksen ihastuksellesi
tuli vain mieleen..
33596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Nyt tuli paha.... tosi paha.....
Punikkihullun avaus.
Ei toi silti ihhan hullu alotus ole.tulee joskusmieleen joillekkin ihan tosissaankin.nim.kokemus.
tuota, koska sen ajatteleminen sattuu. Toivon että hän eläisi mahdollisimman pitkään.
Kiitos, että sain tavata sinut. Olet kaunis ihminen.
On meinaan tullu joskus oma-aloitteisesti kokeiltua.epäonnistu.
..tuokion sain tuulessa.. kanssasi..
:) Sä järjen veit, minut rattijuopoksi teit, ilman säälin häivää:) kiitos siitä:) Tulen perässä jahka tästä joudan töiltäni, odotathan minua, rakastan sinua:)
"Kiitos, että sain tavata sinut. Olet kaunis ihminen."
Mikset kirjoittaisi tätä hänelle nyt kun hän on vielä elossa? Elämä on ihmeellistä, en sinua syyllistä tässä vaan tarkoitan että ihmiset toimii nurinkurisesti. Pitää odottaa toisen lähtöä että voi hänestä sanoa jotain kaunista..
tuollainen typerä jossitteleminen.
"Nyt olet vapaa, ja mukana tuulen,
saat kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olet kimallus tähden,
olet pilven lento.
Kasteisen aamun pisara hento.
Et ole poissa, vaan luoksemme saavut,
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
toivotat meillle hyvää yötä."
on oikeasti loukkaavaa tehdä muistokirjoituksia jos ei ole edes kuollut, sama kuin toivoisi toisen kuolemaa....mutta muuten...ensin suru olisi sanaton...
Vaikka minä kuinka katson, ei, en minä sinua näe.
Vaikka minä kuinka kuuntelen, ei, en minä sinua kuule.
Mutta kun suljen silmäni ja avaan sydämeni katsomaan ja kuulemaan
niin minä sinut näen
niin minä sinut kuulen
ja niin sinä olet siinä.
Mulle
:)
kysymyksesi tuo kyyneleet silmiini
ei muistokirjoituksia vaan pohjaton suru
......en voi enkä halua edes ajatella
tuollaiset ajatukset ovat luovuttamista -mielestäni
Elämä on rajallinen ja ei voi koskaan tietää milloin se päättyy. Niin kauan kun on elämää voi tehdä hyvää hänelle kenestä välittää eniten.
Elämä on täällä elettävä!!! mutta luopumisasenteella ei mitään voiteta
esim. etukäteen pelkäämällä vaikka toisen kuolemaa
minun rakkaani ei kuole ennen meidän yhteistä elämäämme!! aamen ja piste :)
hienointa olisi kuolla samaanaikaan
...hyvää tietää, että ystävällä on päiväkirjassa valmiiksi kirjoitettu muistokirjoitus.
VOI KIITOS!
Minä näkisin hyvän tekemise jonain IHAN MUUNA!!!!!!
yrittää olla toiselle hyvä ihminen niinkauan kuin elinpäiviä riittää sen sijaan että etukäteen miettii muistovärssyjä. Se tilanne tulee meille jokaiselle eteen aikanaan mutta siihen asti on paljon tärkeämpää
olla ihminen ihmiselle ja muistaa tuottaa hänelle iloa ja hyvää mieltä sen sijaan että miettii moisia.
makasin viime syksynä pariin otteeseen teholla. oli letkua jos toistakin. kamppailin oikeasti hengestäni. taustalla ei ollut mitään itsetuhoista. ihan inhimillinen sairaskohtaus. vaan missä olit sinä? niin ethän sinä välitä sovinnosta. lehdessä olisit nähnyt ilmoituksen. näin me ihanat ihmiset toimimme.
olet. Tiesikö hän sairaustumisestasi?! ja jos hän ei sinua rakasta (ei välitä sovinnosta) niin miksi olisi edes tullut?!
Ilmoitiko itse hänelle tilastasi? jos et ,niin turha marttyroida täällä
pointti oli vaan se, että oikeata tilaisuutta ei kannata odottaa. nuorikaan ihminen ei voi tietää sitä hetkeä, kun on aika kuolla. en oleta että hän rakastaisi tai ei sovinto muutenkaan tarkoita mitään rakkauteen liittyvää. sovinto ei tarkoita uuden seurustelun alkua. se tarkoittaisi vaan sitä että asiat puhuttaisiin siten ettei mitään jäisi epäselväksi. onko sinulle sana ystävyys ihan outo käsite? noh, mitä tätä jatkaa, kun me ihmiset olemme niin ihania ja anteeksi antavia.
yksi vastaus: en muuten voinut soittaa hänelle. kriittisimmillään olin 3 viikkoa täysin puhumatta. osasin puhua mutta kaiken rasituksen estämiseksi puhuminen oli kielletty. eli ei tuossa tehohoito vaiheessa kannata enää tehdä sovintoa ja soitella.
voi lähettäää ?! Tottakai voi ystävä olla ja ystävät ovat parasta mitä on :-)
sinussa pilkistää katkeruus ihmisiä kohtaan -se on ikävää
minä uskon ihmisten hyvyyteen, vaikka välillä voi riidelläkin, mutta ne todelliset siteet eivät katkea koskaan...
oletko ottanut häneen yhteytä nyt jälkikäteen? Jos et niin oma neuvosi olisi nyt hyvä neuvo
ja koskaan ei ole liian myöhäistä.
Olisithan sinä voinut delegoida asian mm.. henkilökunnan tehtäväksi soittaa hänelle
en todella ole katkera kaikkia ihmisiä kohtaan. ne oikeat ystävät olivat silloin vaikealla hetkellä rinnallani ja se kertoi paljon. sekin että pari entistä kumppania teki sovinnon kertoi paljon ihmisen anteeksi antamisesta. mutta ensinnäkin tämä tilanne osoitti kuka välittää oikeasti. toiseksi ajatus, sovintoa ei edelleenkään voi jättää noin hilkulle. olen ottanut häneen yhteyttä, mutta vastakaikkua en ole saanut. minun lähipiirissä ovat kaikki ne tärkeät ihmiset. todelliset ystävät!
Summa summarum jokaisella meillä on vain tämä elämä ja sen aikana on kauniiden sanojen aika.
Suurin osa kohtaamistani naisista eivät herätä juuri mitään tunteita, heitä vilkaisee kerran ja unohtaa lähes saman tien. Joihinkin ihastuu ja heitä miettii jonkin aikaa. Mutta vain sinuun rakastuin. Mitään siitä ei kuitenkaan tullut, mutta muistosi on minulle kallis ja pyhä. Olit niin ihmeellisen suloinen. Osa tunteistani, ajatuksistani ja sydämestäni menee mukanasi suureen tuntemattomaan. Jäljelle jääneessä sydämessäni hellin muistoa sinusta koko loppuelämäni varjellen sitä kuin kalleinta aarrettani.
Haista p::::::::a
Tässäpä muistokirjoitus, joka sopii minulle erinomaisesti, muuta ei tarvita, sopii muuten aika monelle muullekin!
http://www.youtube.com/watch?v=LRO94Z48hOM&feature=related
kommentti. Aloitus on hyvä, joskus voi tälläkin palstalla syventyä miettimään elämän rajallisuutta.
Muistokirjoituksen voi kirjoittaa elävällekin, vaikka päiväkirjaansa, jos välit katkeavat tai toinen
kenties muuttaa vaikkapa ulkomaille ja on mahdollista, että ei koskaan enää tapaa kyseistä henkilöä.
En jaksa ymmärtää, miksi AINA täytyy heittää lokaa jonkun silmille, olisipa edes JOSKUS keskustelu,
joka etenisi ilman keljuilua !
Kaikesta huolimatta ... mukavaa ja kaunatonta perjantaita ... KAIKILLE !
Onhan ihmisiä jotka eivät halua hautausmaallakaan käydä, kun se herättää ajatuksia..
...kirjoittaa vaan ihminen, joka ei ole oikeasti koskaan menettänyt ketään läheistä. Siinä surussa ja tuskassa ymmärtää, että ainoastaan teiolla on merkitystä.
Minä pyyhin perseeni teidän päiväkirjaan kirjoitetuilla eläville ihmisille tarkoitetuilla muistokirjoituksillanne.
TIKKARI ON HYVÄÄ!!!!
sellaisiakin ihmisiä on, ikävä kyllä. Viimeisen leposijan äärellä ajatukset heräävät muistoista, hyvistä tai
pahoista ja siellä voi sitten tuntea ikävää tai ... vihaa, sellainenkin ilmiö on mahdollista.
tietää, millaista surua ja kuinka monta kertaa olen sitä kokenut !
Täällä on niin helppoa " tietää " kirjoittajien elämästä, sinä " tietäjä iänikuinen ?"
Opettele kohtaamaan toisia, ilman ilkeyttä. Onko se liian vaikeaa ?
..ovat noin lapsellisia aikuisella ihmisellä, niin se nostattaa kyllä ihan oikeutettua vihaa pintaan.
Pitääkö minun kirjoittaa sinulle tähän muistokirjoitus, niin että ymmärrät miltä sellainen tuntuisi? Et varmaan ymmärtäisi sittenkään? Silläkin ajalla jonka kirjoittelit niitä hinoja muistokirjoituksia olisit voinut ottaa siihen ihmiseen yhteyttä ja kysyä hänltä, miten menee? Mutta kun ethän sinä välitä, sinulle on tärkeämpää se että kirjoitat ihanan ja ylevämioeleisen tekstin jonnekin päiväkirjaasi hautumaan jota voit aina silloin tällöin ihastella; Minun Ihana Muistokirjoiotukseni!