Hei!
Olisin kiinnostunut betonista tehdystä purjeveneestä, kokoluokaltaan yli 40". Näitä on ainakin briteissä myynnissä.
Materiaalista voidaan olla varmasti montaa mieltä, betoniveneet ovat kuitenkin hinnoilteltu inhimillisesti, että tavallinen työmieskin sellaisen voisi ostaa. En siis haaveile premium-luokan lasikuituveneestä, jollaista minulla ei ole varaa ostaa milloinkaan.
Haluaisin siis harrastaa veneilyä, en kallista venettä.
Onko mahdollista betoniveneen talvehtiminen jäissä? Näin olen joskus nähnyt tehtävän.
Mielipiteitä kaivataan!
Olisin kiinnostunut betonista tehdystä purjeveneestä, kokoluokaltaan yli 40". Näitä on ainakin briteissä myynnissä.
Materiaalista voidaan olla varmasti montaa mieltä, betoniveneet ovat kuitenkin hinnoilteltu inhimillisesti, että tavallinen työmieskin sellaisen voisi ostaa. En siis haaveile premium-luokan lasikuituveneestä, jollaista minulla ei ole varaa ostaa milloinkaan.
Haluaisin siis harrastaa veneilyä, en kallista venettä.
Onko mahdollista betoniveneen talvehtiminen jäissä? Näin olen joskus nähnyt tehtävän.
Mielipiteitä kaivataan!
Vastaukset 27
Vanhimmat
Betonivene talvehtii hyvin jäissä, kun vaan huolehtii klygolit koneeseen ennen pakkasten tuloa.
Betonilla veneen rakennusmateriaalina on Suomessa huone maine ehkä osaksi alan "gurun" takia.
Betoniveneet ovat usein myös amatöörien rakentamia, joten työn laatu vaihtelee huomattavasti enemmän kun lasikuituisissa sarjatuotantoveneissä, eli tarkkana saa olla jos ostamaan lähtee....
Oikein mitotettu betonivene on todella painava, eli liikkuu huonosti purjeilla. Ehkä samalla rahalla pienempi vene, jolla voi purjehtia oikeasti?
On niillä huono maine englannissakin, jos kerran halpoja ovat.
Kun mennään merille on melkein sam mitä se vene painaa, kun tuulta riittää. Alle 8 m/s tuulissa, missä tavan perhepurjehitja touhuaa, on melkein sama mikä kippo on alla. Kun mennään yli 10 m/s, joka on perhepurjehtijan myrsky, on ihan sam mistä se vene on tehty. Silloin ratkaisee kyky kantaa purjeet, joten raskasuppoumainen on silloin oikea valinta. Vaikka betoni, jos luulee, että ne on paremmin tehtyjä kuin tämän päivän HR:t.
Teräksellä siihen saadaan sitkeys ,mutta sitä voisi lisätä nykyisin betonin lisäaineena käytettävällä kuituvahvikkeella ,joka on kai muovikuituja!Betoni ja lasikuitu sekaisin....saattaa olla maailmankaikkeuden kestävin purjehdusmateriaali?
..on todella kuin mikä tahansa muukin massiivinen vene. Oikein tehty betonivene vastaa n. teräs- tai tammiveneen painoa. Ikävää on se, ettei nykyveneilijä enää ymmärrä millainen oikein tehty vene on. Nykyveneilijä ymmärtää vain, että veneen on oltava kevyt, nopea ja ketterä eikä se saa olla uppoumaltaan vakaa ja turvallinen.
Nimimerkki 14 20 ei ymmärrä näemmä veneistä tai niiden vaatimuksista kun esittää vallan outoja juttuja. Ikäänkuin veneen paino olisi jokin kriteeri veneen valinnassa. Paino on monessa venemallissa pelkkä etu, ei haitta.
Otetaan esimerkiksi vanha kunnon puinen verkkovene, joka painaa kolme-neljä kertaa enemmän kuin nykyveneilijöitten( verkolla kävijoiden) keveät muoviveneet, joilla hukutaan porukalla kun ne kaatuvat verkkoja nostetteaessa tai reunalta kustaessa. Onko venevalinta oikea? Sama pätee meripursiin, joilla halutaan perheen kanssa nauttia merimatkasta turvallisesti. Silloin raskasuppoumainen betonivene on ihanteellisin ratkaisu, tai painava tammivene.
on kevyempi.
Kaikki veneet talvehtii jäissä ainakin ensimmäisen vuoden.
Miksiköhän yli 20v betoniveneitä ei ole olemassa?
Kun ensimmäisen kerran tutustuin koko betoniveneen käsitteeseen 70-luvulla, kerrottiin vielä aivan alkuaikojenkin, eli 1900-luvun alkuvuosina tehtyjäkin olevan käytössä. Betoniveneen hyviin ominaisuuksiin kuuluu, että materiaali vain paranee ensimmäiset sata vuotta. Ei se ainoa hyvä ominaisuus ole, mutta en silti ole itselleni edes harkinnut moista. Oikein mitoitettu betonivene ei ole sen painavampi kuin normaali teräsvenekään, ei silti lähelläkään raaseria, ei edes tavallista meikäläistä sarjatuotantovenettä. Ja ne oikein mitoitetut ovat lisäksi enempi poikkeuksia.
Ferrobetoniveneiden rakenusoppaasta ja testiraportista Suomen pakkastalvisissa oloissa on on otettu uusi painos. Kirjassa on yksityiskohtaiset tiedot rakennusmateriaaleista ja -menetelmistä. Lisäksi siinä on tietoja materiaaliin liittyvistä keksinnöistä, Suomessa kehitetyistä rakentamismenetelmistä, työvaiheista ja soveltuvuudesta erilaisiin veneisiin ja muuuhun rakentamiseen. Myös itse veneistä on runsaasti kuvitusta, etenkin Suomeen ammattimaisesti suunnitelluista ja rakennetuista veneistä.
Kirjassa on tarkka selvitys myös vanhan loppuun ajetun puualuksen oikaisu- ja vahvistusohjeista.
Ferrobetoni on suomalainen nimitys materiaalille. Kansainvälisesti se on ferrocement( ferrocement.com ja ferroboat.com ). Materiaali ja menetelmät ovat VTT:n ja Suomen Betoniyhdistyksen testaamia ja tutkimia.
Suomessa on tutkittu myös materiaalin muut sovellukset, kuten esim. maa- ja vesirakennus.
Suomessa on rakennettu vuodesta 1970 tähän päivään mennessä n. 1500 betonivenettä, asuntoalusta, kelluvaa lomamökkiä ja laivaa. Parhaillaan on itserakentajilla työn alla n. 15 uutta venettä. Käytettyjä tai keskekn jääneitä projekteja on myynnissä tällä hetkellä kymmenkunta. Pääasiassa hyvälaatuista ammattimaisesti tehtyjä oikeita ferrobetonisia merkkiveneitä. Lisäksi muutama itserakentajien tekemiä "toisenlaisia", joista ei sen enempää, kun en niistä paljoakaan tiedä.
Betonioveneet eivät juuri kierrä käytettyjen markkinoilla, koska ne tehdään lopullisiksi veneiksi ja jäävät yleensä sukuun.
Suurin Suomessa tehty betonivene on 28 m kaksimastokuunari Helsingissä( Koivisto on 48 m, mutta vanhaan puulaivan muottiin ferrobetonoitu). Pienin on 3 m:n jollien ohella betoninen Optimistijolla, joka oli vuonna 1975 Turun venenäyttelyn maskottina.
Kirjaa on saatavana allekirjoittaneelta soittamalla tai sähköpostilla ja myöhemmin kirjakaupoista.
Jouko Heikola
p. 046 8912846
[email protected]
"Suurin Suomessa tehty betonivene on 28 m kaksimastokuunari Helsingissä( Koivisto on 48 m, mutta vanhaan puulaivan muottiin ferrobetonoitu). "
Koivisto ON...mutta ei pinnalla. Varmaan ON edelleen sukeltajille olemassa, mutta hylkynä.
Suomen suurin ferrobetoninen purjealus Helsingissä on samanlainen, jollaista uudisrakennettiin yhtä aikaa Euroopan suuriman 35 m mittaisen eväkölisen betoniveneen kanssa Porin Reposaaressa vielä 2005.
Kaupunki rahoitti näitä nuorten työllistämishankkeita silloin. Mutta, missä ne ovat nyt?
Kuunari Koivisto on maailman suurin ferrobetonoitu puinen purjealus. Viimeinen Suomessa rakennetuista suurista alkuperäisistä puisisista purjealuksista. Sitä voi käydä katsomassa meren pohjassa Luvialla soittamalla Petri Jokiselle.
Laiva on sisältä täysin alkuperäinen Karjalan kuuluisan laivakirvestyön museo kaikkine rakenteineen!
Koivisto on myös ainoa Suomen rannikolla pohjassa makaava ehjä purjelaiva. Se ei ole oikeastaan hylky, vaan tahallaan lähes valmiiksi saneeratun purjelaivan pohjaan räjäytetty ja romutettu runko?
Syytä tekoon ei tiedetä vielä.
Lisää tietoa tästä Suomen oloissa harvinaisesta merirosvouksesta saa sivuilta http://www.kuunarikoivisto.info
Taitaa olla huoleton materiaali. Kuvista päätellen ne myös kulkevat:
http://www.ferrocement.org/notices 10.html
Mistä nämä betonivenekirjoitukset kumpuavat aina säännöllisin väliajoin. Kuka näitä oikein masinoi? Huh huh...
En koskisi pitkällä tikullakaan.
Ei paljon valaise. Onhan noita maailman merillä.
Tapahtuipa kerran Tongalla, että sykloni pyyhkäisi 13 ankkurissa ollutta venettä rannalle. Kaikki kärsivät luonnollisesti vahinkoa tapahtuneesta, mutta kahdessa viikossa 12 venettä oli paikattu ja taas kellumassa. Se kolmastoista odotti korjaukseen sopivan betonilaadun toimistusta. Enkä nyt pyydä arvaamaan kuinka monta niistä oli betoniveneitä.
Tongalle mennessä vois ottaa sementtisäkin mukaan. Kai siellä vettä sentään on?
Vettä on niin Tongalla kuin kaikkialla muuallakin liian kanssa. Sementtisäkki on muuttunut vuodessa kiinteäksi möhkäleeksi veneessä ilman kosteudesta.
Sitten voi joutua odottamaan yli 2 viikoakin sementtilähetystä Tongan paratiisihelvetissä. Ei oo aikaa.
kyllä kai sementin saa pakattua ilmatiiviisti. tongaanko homma kaatuu? aika kaukaa haettu
Jos tietää mihin koskee "pitkällä tikulla" ja tarvitsee asuttavan isomman veneen kannattaa harkita betonivenettä. Ainakin Suomessa. Tai jos lähtee kiertämään palloa asuttavan veneen kanssa kannattaa hankkia betonivene.
Betoniveneissä on aina mukana Aquiella-pikabetonipakkaus. Betiniveneen verkotusta ei saa Tongallakaan rikki, mutta betoniin voi tulla hiushalkeamia pahassa riuttalhaverissa..
Aquella kovettuu 20 asteisessa vedessä 3-4 minuutissa, lämpimässä nopeammin. Sen kanssa voi korjata veneen sisäpuolelta ja veden alla vesipainetta vastaan.. Tämä loistava aine on alunperin tarkoitettukin paineenalaisten säiliövuotojen paikkaamiseen betonirakenteissa.. Sillä voi paikata lisäaineen kanssa myös pakkasella veden alla. On kuin purukumia, mutta saavuttaa betonin lujuuden hetkessä!
Jokaisella betoniveneomistajalla pitäisikin olla Aquella- pakkaus kaapissa pahimman varalta. Ei tarvitse vakuutusyhtiöitä rasittaa vuotojen takia.
edustalla on yksi meren pohjassa, lähtis varmaan halvalla.
Olisi se varmaan parempi ostos kuin pohjassa oleva teräspaatti tai lasikuitupaatti.
Miksi Luvian edustalla on yksi ehjä betonilaiva meren pohjassa? Kuka ymmärtää?
Ammattilaisten oikein valmistetut betoniveneet ovat kauniita ja hienoja merikelposia jahteja. Ei niitä erota muista. Siksi niitä ei näy ja ovat aika tuntemattomia vaikka niitä on joka satamassa.
Kajaanissa on betoninen purjevene.
http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/null/1194620515821/artikkeli/17-tonninen betonivene laskeutui kevyesti vesille.html
Trollön näkönejahti siinä menee järveen eikä mereen
Tehty kaiketi yli 60 ja silti kummajainen?
Jos olet tosissasi, niin ota yhteyttä.