”Enemmistö vaihtaisi ruotsin venäjään Itä-Suomessa
KOTIMAA 21.10.2010 klo 4.00Suomalaisista 43 prosenttia kokee, ettei osaa kouluopetuksesta huolimatta puhua ruotsia.Enemmistö suomalaisista ajattelee, että Itä-Suomen kouluissa pitäisi voida vaihtaa ruotsin kielen tilalle venäjä. TNS Gallup Oy selvitti Suomenmaan Sentterin ja Verkkoapilan toimeksiannosta mielipiteitä ruotsinkielen asemasta ja parhaasta puolueesta kielipolitiikassa.Kysely tehtiin syyskuussa, kun eri medioissa käytiin kiivasta kielikeskustelua.Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista ilmoittaa,että Itä-Suomen kouluissa pitäisi voida vaihtaa ruotsin tilalle venäjä. Vain viidennes (21 %) asettuu ehdotusta vastaan. Itä-Suomessa asuvat ovat muita useammin (75 %) sitä mieltä, että Itä-Suomen kouluissa tulisi voida vaihtaa ruotsin tilalle venäjä.Myös ihmisten asuinpaikkakunta vaikuttaa näkemyksiin. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat kannattavat muita useammin mahdollisuutta vaihtaa ruotsin tilalle venäjä Itä-Suomen kouluissa.
Ruotsin kielen asema jakoi mielipiteetSuomalaisten mielipiteet jakaantuvat kahtia kun kysytään, onko ruotsin kielen asema Suomessa heikentynyt. Vajaa kaksi viidestä (38 %) uskoo heikentymiseen. Enemmän kuin kaksi viidestä ei usko tällaiseen kehitykseen.Naiset (44 %), nuoret (44 %), korkeasti koulutetut (45 %), johtavassa asemassa toimivat (52 %), alemmat toimihenkilöt (44 %) ja opiskelijat (46 %) ajattelevat muita useammin, että ruotsin kielen asema on heikentynyt.Suomalaisilla ei ole selvää käsitystä siitä, osaavatko virkamiehet meillä ruotsia riittävän hyvin. Reilu kolmannes luottaa virkamiesten kielitaitoon. Kolmannes epäilee asiaa ja kolmannes ei osaa sanoa mitään asiasta.Luottamus virkamiesten ruotsinkielen kykyihin on suurta etenkin miesten (45 %) ja yrittäjien (43 %) keskuudessa. Korkeasti koulutetut ”uskaltavat” asettaa virkamiesten taidon kyseenalaiseksi (43 %).Puoluekannan mukaan keskustan (47 %) ja perussuomalaisten (45 %) kannattajilla on taipumusta luottaa virkamiesten kykyihin puhua ruotsia. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat puolestaan epäilevät suuremmassa määrin. Puolueiden kielipolitiikkaa ei tunneta
Vastaajilta tiedusteltiin myös parasta puoluetta kielipolitiikassa. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä toiseksi parasta.Joka toinen ei kykene sanomaan, mikä on paras puolue kielipolitiikassa. Eniten ääniä parhaaksi saa kuitenkin RKP (14 %). RKP:n jälkeen tulevat kokoomus (10 %) ja perussuomalaiset (10 %). Huonoin kielipuolue on tässä kyselyssä kristillisdemokraatit.Jos lasketaan yhteen paras ja toiseksi paras, niin kokoomus ohittaa RKP:n parhaana kielipuolueena.Muuten järjestys ei muutu.Perussuomalaisten kannattajat luottavat omaan puolueensa kykyihin voimakkaimmin eri puolueiden tukijoista. Perussuomalaisten kannattajista joka toinen (49 %) arvioi perussuomalaisten olevan paras puolue kielipolitiikassa. Toiseksi eniten omaan puolueeseensa luottavat Kokoomuksen kannattajat (42 %).
Vihreiden tukijat eivät ole vakuuttuneita vihreiden kyvystä kielipolitiikassa. Vain yksi kuudesta (17 %) otaksuu vihreiden olevan paras. Vihreiden kannattajista peräti 60 % ei kyennyt arvioimaan asiaa lainkaan.
Joka toinen kokee osaavansa ruotsiaPuolet suomalaisista katsoo osaavansa puhua ruotsia, kun asiaa tiedustellaan ruotsiksi. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) ilmoittaa, että ei osaa puhua. Tutkimuksessa ei kysytty, kuinka hyvin ruotsia puhuu.Koulutustausta on yhteydessä käsityksiin omista ruotsinkielen taidoista. Korkeasti koulutetuista lähes neljä viidestä (78 %) uskoo osaavansa puhua ruotsia. Ammattikoulun käyneistä vain viidesosa (21 %) sanoo puhuvansa ruotsia jollakin tavalla.Näin tutkittiin Tutkimusaineisto on koottu TNS-Gallup Oy:n Gallup Kanavalla 24.–30.9. välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 118. Vastaajat edustavat 15–74 vuotta täyttäneitä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.”
KOTIMAA 21.10.2010 klo 4.00Suomalaisista 43 prosenttia kokee, ettei osaa kouluopetuksesta huolimatta puhua ruotsia.Enemmistö suomalaisista ajattelee, että Itä-Suomen kouluissa pitäisi voida vaihtaa ruotsin kielen tilalle venäjä. TNS Gallup Oy selvitti Suomenmaan Sentterin ja Verkkoapilan toimeksiannosta mielipiteitä ruotsinkielen asemasta ja parhaasta puolueesta kielipolitiikassa.Kysely tehtiin syyskuussa, kun eri medioissa käytiin kiivasta kielikeskustelua.Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista ilmoittaa,että Itä-Suomen kouluissa pitäisi voida vaihtaa ruotsin tilalle venäjä. Vain viidennes (21 %) asettuu ehdotusta vastaan. Itä-Suomessa asuvat ovat muita useammin (75 %) sitä mieltä, että Itä-Suomen kouluissa tulisi voida vaihtaa ruotsin tilalle venäjä.Myös ihmisten asuinpaikkakunta vaikuttaa näkemyksiin. Maaseutumaisissa kunnissa asuvat kannattavat muita useammin mahdollisuutta vaihtaa ruotsin tilalle venäjä Itä-Suomen kouluissa.
Ruotsin kielen asema jakoi mielipiteetSuomalaisten mielipiteet jakaantuvat kahtia kun kysytään, onko ruotsin kielen asema Suomessa heikentynyt. Vajaa kaksi viidestä (38 %) uskoo heikentymiseen. Enemmän kuin kaksi viidestä ei usko tällaiseen kehitykseen.Naiset (44 %), nuoret (44 %), korkeasti koulutetut (45 %), johtavassa asemassa toimivat (52 %), alemmat toimihenkilöt (44 %) ja opiskelijat (46 %) ajattelevat muita useammin, että ruotsin kielen asema on heikentynyt.Suomalaisilla ei ole selvää käsitystä siitä, osaavatko virkamiehet meillä ruotsia riittävän hyvin. Reilu kolmannes luottaa virkamiesten kielitaitoon. Kolmannes epäilee asiaa ja kolmannes ei osaa sanoa mitään asiasta.Luottamus virkamiesten ruotsinkielen kykyihin on suurta etenkin miesten (45 %) ja yrittäjien (43 %) keskuudessa. Korkeasti koulutetut ”uskaltavat” asettaa virkamiesten taidon kyseenalaiseksi (43 %).Puoluekannan mukaan keskustan (47 %) ja perussuomalaisten (45 %) kannattajilla on taipumusta luottaa virkamiesten kykyihin puhua ruotsia. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat puolestaan epäilevät suuremmassa määrin. Puolueiden kielipolitiikkaa ei tunneta
Vastaajilta tiedusteltiin myös parasta puoluetta kielipolitiikassa. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä toiseksi parasta.Joka toinen ei kykene sanomaan, mikä on paras puolue kielipolitiikassa. Eniten ääniä parhaaksi saa kuitenkin RKP (14 %). RKP:n jälkeen tulevat kokoomus (10 %) ja perussuomalaiset (10 %). Huonoin kielipuolue on tässä kyselyssä kristillisdemokraatit.Jos lasketaan yhteen paras ja toiseksi paras, niin kokoomus ohittaa RKP:n parhaana kielipuolueena.Muuten järjestys ei muutu.Perussuomalaisten kannattajat luottavat omaan puolueensa kykyihin voimakkaimmin eri puolueiden tukijoista. Perussuomalaisten kannattajista joka toinen (49 %) arvioi perussuomalaisten olevan paras puolue kielipolitiikassa. Toiseksi eniten omaan puolueeseensa luottavat Kokoomuksen kannattajat (42 %).
Vihreiden tukijat eivät ole vakuuttuneita vihreiden kyvystä kielipolitiikassa. Vain yksi kuudesta (17 %) otaksuu vihreiden olevan paras. Vihreiden kannattajista peräti 60 % ei kyennyt arvioimaan asiaa lainkaan.
Joka toinen kokee osaavansa ruotsiaPuolet suomalaisista katsoo osaavansa puhua ruotsia, kun asiaa tiedustellaan ruotsiksi. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) ilmoittaa, että ei osaa puhua. Tutkimuksessa ei kysytty, kuinka hyvin ruotsia puhuu.Koulutustausta on yhteydessä käsityksiin omista ruotsinkielen taidoista. Korkeasti koulutetuista lähes neljä viidestä (78 %) uskoo osaavansa puhua ruotsia. Ammattikoulun käyneistä vain viidesosa (21 %) sanoo puhuvansa ruotsia jollakin tavalla.Näin tutkittiin Tutkimusaineisto on koottu TNS-Gallup Oy:n Gallup Kanavalla 24.–30.9. välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 118. Vastaajat edustavat 15–74 vuotta täyttäneitä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli on keskimäärin vajaat 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.”
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mikä on "paras puolue kielipolitiikassa"? Järjetön kysymys!
Kenen kannalta?
Rkp on varmaan paras ruotsinkielisten kannlta, mutta mikä puolue on paras suomenkielisten kannalta? Perussuomalaiset tietnekin.
Muut puolueethan ottavat lahjukset Rkp:lta ja noudattavat Rkp:n kielipolitiikaa.
Puolet vastaajista ei osannut vastata kysymykseen "mikä on paras kielipuolue".
14 % vastasi Rkp, koska sehän jauhaa kaiken aikaa kielipolitiikkaa.
Gallup on paha isku Rkp:lle.
Jos perussuomalaisten vaalimenestys on sitä luokkaa mtä gallupit povaavat RKP on liki varmasti hallituksessa, koska kaksi suurta tarvitsee kaikki pienet apupuolueet saadakseen riittävän enemmistön vasemmistoa ja häiriköitä vastaan.
Jopa KD saattaa olla hallituksessa.
On outoa että joku väittää PS olevan missään asiassa paras puolue. Puolueella ei ole linjaa, ei kokeneita ja hyväksi havaittuja henkilöresursseja, ei ystäviä (eivät ole edes keskenään ystäviä), eivätkä ole koskaan osallisttuneet varsinaiseen politiikkaan juuri mitenkään - eli ei näyttöä.
Eihän tämä ole isku RKP:lle vaan isku muutosta vaativille. Muutos vaati siis poliittsia tekoja. Ilman poliittisia tekoja asiat eivät muutu. Ja nyt siis puolet eivät tideä miten muutosta saadaan aikaiseksi, ja osa siitä puolesta jotka tietävät miten tähän vaikutetaan eivät halua muutosta.
"Rkp, koska sehän jauhaa kaiken aikaa kielipolitiikkaa."
RKP:lla ei ole pitkään aikaan ollut ministereitä jotka olisivat olleet kekseisiä kieltenopetusten lainsäädännössä. RKP ei jauha kielipolitiikkaa juuri ollenkaan - kerran neljässä vuodessa. Hallitusneuvotteluissa tämä asia tulee yhtenä RKP:n monista ehdoista. Siellä se menee aina läpi ilman muuta.
Muuten kielipolitiikka "jauhetaan" vain kun hankitaan poliittista valuuttaa. Viimeksi Kepu hankki kielipolitiikalla valuuttaa Kokkola kysymyksessä. Itse asiahan oli aivan selkeä: kepu halusi laajentaa reviiriään, mutta sekä kunnan asukkaat että perustuslaki oli vastaan. Tämä oli kepulaisille täysin selvää. Mutta kuitenkin pantiin pieni kielipoliittinen teatteri pystyyn jossa kepulaiset leikkivät niin martyyriä niin marttyyriä. Tämä takaa sen että jossakin muuaas asiassa voivat sitten vetää kotiinpäin taas.
Samaa teki RKP yo-uudistuksessa ja Sipoon ryöstössä. Oltiin NIIIIIIIN katkeria että, ja siten vahvistettiin omia osakkeita seuraavilla kierroksilla. Politiikasta pitää oasata hyödyntää myös tappiot!
Persujen kannattajille kuitenkin sen verran että kaikki tuo edellyyttää että puolue oikeasti osallistuu politiikan tekemiseen. Muutenhan ei ole olemassa tappioita eikä myöskään tervetta valuutalle jatkoa ajatellen. Persut eivät vielä ole osallistuneet politiikan, eli lakien tai budjettien, tekoon.
Pakkoruotsiohjelmassa oli insetti jostain koulusta itärajan tuntumassa jossa kokeilunluonteisesti sai valita venäjän ja ruotsin välillä. Juuri kukaan ei valinnut venäjää.
Paljon melua tyhjästäkö?
Laitetaanpas kokeiluluonteisesti valinnaksi vieraiden kielten osalta saksa, ranska,venäjä ja ruotsi , niin saadaan oikea tilanne selville.
Veikkaan että englannin lisäksi ( jota tosiaan 100% opiskelee) niin jakauma olisi koko Suomen tasolla about:
- saksa 30 %
- ranska 20 %
- venäjä 20 %
- ruotsi 30 %
Maakuntaiset erot olisivat toki huomattavat, mutta ym lienee aika lähellä totuutta. Terveen järjen ja lasten sekä kansakunnan edun mukainen jakauma.
Kenellä voi olla mitää tätä vastaan?
Ei kenelläkään sivistyneellä ja älykkäällä ihmisellä.
no jopa seppä panikoitui...
demokratia on aina ollut rkp:lle paha
Ruotsinkieliset kokevat, että ruotsista on aivan huikeasti hyötyä ja uskoavat, että aivan samanlaiset prosentit saataisiin, kysyttäisiinpä suomalaisilta vaikkapa, pitäisikö matematiikan olla vapaaehtoista.
Rehelliseti logiikan puute on valtava - mutta kyse on heille sellaisesta tunneasiasta, josta he eivät pysty keskustelemaan järkevästi ja suomalaisia kunnioittaen.
Todellinen tilanne nähtäisiin vasta sitten, jos pakkoruotsin tilalle voisi valita minkä mahdollisen kielen tahansa. Sehän on pakkoruotsin TODELLINEN vaihtoehto, ei vain venäjä.
Jos pelkän venäjän kanssa tilanne on tuo, niin se olisi paljon selvempi kielivapauden vaihtoehdossa!
Miksi gallupin tehneet kepulaiset eivät voineet saman tien kysyä kansalaisten mielipidettä pakkoruosista ja että kuinka moni kannattaisi 1 2 -mallia että äidinkielen lisäksi 2 vapaasti valittavaa vierasta kieltä?