vaasalainen kirjoittaa seuraavaa:
"Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Marjatta Vehkaoja , sd., arvioi, että pakkoruotsi on tullut tiensä päähän.
Jokainen kielipoliittista keskustelua seurannut voi todeta, että keskustelun sävellaji on Suomessa peruuttamattomasti muuttunut. Pakkoruotsi nykymuodossaan on tulossa tiensä päähän. Vanhan jargonin jauhajat ovat eksyksissä ja kyselevät toisiltaan, kuinka tässä pääsi näin käymään. Kumma kyllä, vielä on tärkeillä paikoilla niitä, joiden mielestä kansalaisten enemmistön ja ennen kaikkea nuorison mielipiteistä ei tarvitse piitata mitään.
Tähän hätään on perustettu ruotsinkielisten hallinnoimien säätiöiden rahoittama verkosto, Magma Akatemia. Edeltäjiäkin on, kuten Lipposen johtama "svenska. nu". Magman johdossa näyttää olevan ennen kaikkea hyväosaisia täysin kaksikielisiä henkilöitä, joille ruotsi on pelkkä periaatekysymys. Magman info-tilaisuuden perusteella nyt aiotaan opettaa ja perustella meille suomenkielisille kaksikielisyyttä ennen kaikkea historiallisilla syillä. Kaipaamaan jää, mitä tuo porukka ajattelee tulevaisuudesta ja kantavatko he siitä millaista vastuuta.
Pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista kokeiluvuosien jälkeen ennen kaikkea nuorison osoittaman massiivisen painostuksen seurauksena. Uudistuksen kanssa on nyt eletty muutamia vuosia ja nuoret ovat äänestäneet jaloillaan. Ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa on romahtanut, erityisesti poikien keskuudessa. On ollut mielenkiintoista, mutta myös ällistyttävää seurata, että lääkkeeksi tähän vaivaan esitetään paluuta pakkoon ja ruotsinkielen opetuksen aikaistamista tuntijakoa muuttamalla.
Toivon, että tuntijaon puoltajat pohtivat ennen yksipuolisen päätöksen tekoa vastuullisesti myös päätöksensä mahdollisia seurauksia kielipoliittiseen ilmastoon. Jos meillä on varaa aikaistaa äidinkielen lisäksi tapahtuvan vieraan kielen opettamisen aloittamista, kohdistettakoon resurssi johonkin maailmankieleen eikä toiseen marginaalikieleen maailmassa. Meille suomenkielisille ruotsi on vieras kieli. On nokkelaa juridista kikkailua puhua ruotsista toisena kotimaisena kielenä esimerkiksi savolaisille. Tilanne on tyystin toinen täällä Pohjanmaalla ja Vaasassa. Tosiasiat tunnustaen olisi perusteltua siirtyä malliin, jossa ruotsinkieltä koskevat vaatimukset koskevat vain kaksikielisten kuntien ja alueiden asukkaita. Valtion virkamiesruotsin taitajat tullevat jo nyt enimmäkseen näiltä alueilta.
Magma on hyvä juttu, jos se kykenee avoimeen väittelyyn kielipolitiikan argumenteista sen sijaan, että se keräilee nyökytteleviä nukkeja riveihinsä. Lupaavaa oli huomata, että amiraali Kaskeala jo uskalsi todeta, että hän uskoo "pakkopolitiikan" sijaan vapaaehtoisuuteen kielenopetuksessa. Odotan Magmalta rohkeita kannanottoja myös suunnassa kansalliskieli-vähemmistökieli-status. RKP:n sisällä ajatuksia siirtymisestä vähemmistökielen statukseen esiintyy, mutta ne lienee tähän saakka sujuvasti tukahdutettu.
MARJATTA VEHKAOJA"
Kokoomuksen Sasi, Stubb ja Katainen kuunnelkaa enemmistöä.
"Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Marjatta Vehkaoja , sd., arvioi, että pakkoruotsi on tullut tiensä päähän.
Jokainen kielipoliittista keskustelua seurannut voi todeta, että keskustelun sävellaji on Suomessa peruuttamattomasti muuttunut. Pakkoruotsi nykymuodossaan on tulossa tiensä päähän. Vanhan jargonin jauhajat ovat eksyksissä ja kyselevät toisiltaan, kuinka tässä pääsi näin käymään. Kumma kyllä, vielä on tärkeillä paikoilla niitä, joiden mielestä kansalaisten enemmistön ja ennen kaikkea nuorison mielipiteistä ei tarvitse piitata mitään.
Tähän hätään on perustettu ruotsinkielisten hallinnoimien säätiöiden rahoittama verkosto, Magma Akatemia. Edeltäjiäkin on, kuten Lipposen johtama "svenska. nu". Magman johdossa näyttää olevan ennen kaikkea hyväosaisia täysin kaksikielisiä henkilöitä, joille ruotsi on pelkkä periaatekysymys. Magman info-tilaisuuden perusteella nyt aiotaan opettaa ja perustella meille suomenkielisille kaksikielisyyttä ennen kaikkea historiallisilla syillä. Kaipaamaan jää, mitä tuo porukka ajattelee tulevaisuudesta ja kantavatko he siitä millaista vastuuta.
Pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista kokeiluvuosien jälkeen ennen kaikkea nuorison osoittaman massiivisen painostuksen seurauksena. Uudistuksen kanssa on nyt eletty muutamia vuosia ja nuoret ovat äänestäneet jaloillaan. Ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa on romahtanut, erityisesti poikien keskuudessa. On ollut mielenkiintoista, mutta myös ällistyttävää seurata, että lääkkeeksi tähän vaivaan esitetään paluuta pakkoon ja ruotsinkielen opetuksen aikaistamista tuntijakoa muuttamalla.
Toivon, että tuntijaon puoltajat pohtivat ennen yksipuolisen päätöksen tekoa vastuullisesti myös päätöksensä mahdollisia seurauksia kielipoliittiseen ilmastoon. Jos meillä on varaa aikaistaa äidinkielen lisäksi tapahtuvan vieraan kielen opettamisen aloittamista, kohdistettakoon resurssi johonkin maailmankieleen eikä toiseen marginaalikieleen maailmassa. Meille suomenkielisille ruotsi on vieras kieli. On nokkelaa juridista kikkailua puhua ruotsista toisena kotimaisena kielenä esimerkiksi savolaisille. Tilanne on tyystin toinen täällä Pohjanmaalla ja Vaasassa. Tosiasiat tunnustaen olisi perusteltua siirtyä malliin, jossa ruotsinkieltä koskevat vaatimukset koskevat vain kaksikielisten kuntien ja alueiden asukkaita. Valtion virkamiesruotsin taitajat tullevat jo nyt enimmäkseen näiltä alueilta.
Magma on hyvä juttu, jos se kykenee avoimeen väittelyyn kielipolitiikan argumenteista sen sijaan, että se keräilee nyökytteleviä nukkeja riveihinsä. Lupaavaa oli huomata, että amiraali Kaskeala jo uskalsi todeta, että hän uskoo "pakkopolitiikan" sijaan vapaaehtoisuuteen kielenopetuksessa. Odotan Magmalta rohkeita kannanottoja myös suunnassa kansalliskieli-vähemmistökieli-status. RKP:n sisällä ajatuksia siirtymisestä vähemmistökielen statukseen esiintyy, mutta ne lienee tähän saakka sujuvasti tukahdutettu.
MARJATTA VEHKAOJA"
Kokoomuksen Sasi, Stubb ja Katainen kuunnelkaa enemmistöä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on täysin Stubbin ja Sasin johdateltavissa näissä kieliasioissa. Haluaahan hän kuulua Helsingin ruotsinkieliseen eliittiin. Muutta vaalipiiriin Uudellemaalle Savosta.