Nykypäivä:
"Kaksikielisyys on vankka arvo
Näillä näkymin on ilmeistä, että ruotsin kielen opetus on esillä vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Sitä ennen saa tetaan oikeusministerin aloitteesta käynnistää selvitys siitä, mitä vaikutuksia olisi nk. pakkoruotsin aseman muuttamisesta.
Kaksikielisyyden mahdollinen murtaminen on paljon suurempi kysymys kuin itärajan lasten venäjänkielen opetuksen lisääminen.
Peruste, jonka mukaan suomenkieliset tarvitsevat ja käyttävät ruotsia yhä vähemmän, ei ole riittävä. Ei myöskään peruste, jonka mukaan venäjää tarvittaisiin tietyillä alueilla enemmän kuin ruotsia.
Nykylainsäädäntö ei mitenkään estä Itä-Suomen kuntia uittamasta lapsia venäjänkielen kielikylvyissä vaikka tarhaikäisestä lähtien, kunhan ruotsinkielen opetus käynnistyy viimeistään seitsemännellä luokalla. Jo nyt parikymmentä prosenttia peruskoululaisista aloittaa vieraan kielen opiskelun viimeistään toisella luokalla.
Enemmänkin kyse on tiedosta, asenteista ja mahdollisuuksien kartoittamisesta. Esimerkiksi kiina mielletään tärkeäksi tulevaisuuden kieleksi, mutta 15 oppilaan ryhmän kokoaminen voi olla ylivoimainen haaste.
Valtakunnallisesti kaksikielisyys edellyttää sitä, että oppilaat ovat peruskoulutuksen ja jatkokoulutusmahdollisuuksien suhteen keskenään tasaveroisessa asemassa. Ei ole hyväksyttävää, että itäsuomalaisen oppilaan mahdollisuudet jatkaa koulukäyntiään olennaisesti vaikeutuisivat, jos perhe päättää muuttaa toisaalle Suomeen.
Hallituksen on määrä tarkastella peruskoulun tuntijakouudistusta iltakoulussaan 27. lokakuuta. Tuolloin linjataan näkemyksiä kielten, taito- ja taideaineiden valintojen laajentamisesta ja liikunnan lisäämisestä. Samoin punnitaan uusia oppiaineita kuten draama ja etiikka. Molemmille on vankat perusteet. Suomalaisten ilmaisutaito voisi olla nykyistä parempaa ja yleissivistys laaja-alaisempaa.
Ratkaistavaksi tulee myös monikulttuuristuvassa Suomessa oman uskonnon opetuksen laajuus, ja miten mahdollisesti voidaan hyödyntää pienten oppilasryhmien opetusta uuden teknologian avulla."
"Kaksikielisyys on vankka arvo
Näillä näkymin on ilmeistä, että ruotsin kielen opetus on esillä vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Sitä ennen saa tetaan oikeusministerin aloitteesta käynnistää selvitys siitä, mitä vaikutuksia olisi nk. pakkoruotsin aseman muuttamisesta.
Kaksikielisyyden mahdollinen murtaminen on paljon suurempi kysymys kuin itärajan lasten venäjänkielen opetuksen lisääminen.
Peruste, jonka mukaan suomenkieliset tarvitsevat ja käyttävät ruotsia yhä vähemmän, ei ole riittävä. Ei myöskään peruste, jonka mukaan venäjää tarvittaisiin tietyillä alueilla enemmän kuin ruotsia.
Nykylainsäädäntö ei mitenkään estä Itä-Suomen kuntia uittamasta lapsia venäjänkielen kielikylvyissä vaikka tarhaikäisestä lähtien, kunhan ruotsinkielen opetus käynnistyy viimeistään seitsemännellä luokalla. Jo nyt parikymmentä prosenttia peruskoululaisista aloittaa vieraan kielen opiskelun viimeistään toisella luokalla.
Enemmänkin kyse on tiedosta, asenteista ja mahdollisuuksien kartoittamisesta. Esimerkiksi kiina mielletään tärkeäksi tulevaisuuden kieleksi, mutta 15 oppilaan ryhmän kokoaminen voi olla ylivoimainen haaste.
Valtakunnallisesti kaksikielisyys edellyttää sitä, että oppilaat ovat peruskoulutuksen ja jatkokoulutusmahdollisuuksien suhteen keskenään tasaveroisessa asemassa. Ei ole hyväksyttävää, että itäsuomalaisen oppilaan mahdollisuudet jatkaa koulukäyntiään olennaisesti vaikeutuisivat, jos perhe päättää muuttaa toisaalle Suomeen.
Hallituksen on määrä tarkastella peruskoulun tuntijakouudistusta iltakoulussaan 27. lokakuuta. Tuolloin linjataan näkemyksiä kielten, taito- ja taideaineiden valintojen laajentamisesta ja liikunnan lisäämisestä. Samoin punnitaan uusia oppiaineita kuten draama ja etiikka. Molemmille on vankat perusteet. Suomalaisten ilmaisutaito voisi olla nykyistä parempaa ja yleissivistys laaja-alaisempaa.
Ratkaistavaksi tulee myös monikulttuuristuvassa Suomessa oman uskonnon opetuksen laajuus, ja miten mahdollisesti voidaan hyödyntää pienten oppilasryhmien opetusta uuden teknologian avulla."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pakkoruotsin murtaminen on tavoitteena.
Jokainen olkoon kaksi- tai kymmenkielinen, ihan kuinka haluaa.
Huvittaa tuo pakkoruotsittajien puhe Itä-Suomesta muka ainoana ei-ruotsinkielisenä alueena. Todellisuudessa samanlaisia alueita ovat kaikki paitsi pari syrjäistä rantakaistaletta.
Ihan kuin "muualla Suomessa" tarvittaisiin sen enempää ruotsia kuin Itä-Suomessakaan. Helsingissä pärjää tasan yhtä huonosti ruotsilla kuin Kuopiossa tai Joensuussa.