Saadaanko edes yksi puiston rakentamiskelpoiseksi jalostus nujerrettua? Turussahan niitä on tehty muutaman viime vuosden aikana varmaan puolensataa. Onkohan se seurausta kiinteistöviraston liikelaitostamisesta?
Mistä näitä puistokaavoja oikein
tulee?
10219
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
.
Hyvä että tiivistetään! Jonkun niitä virheitä täytyy korjailla, jos aikaisemmin on kaavoitettu liikaa viheralueita.
Kaavoituksesta puuttuu kuitenkin vielä otetta. Ruutukaavakeskustaa tulee laajentaa, koska se on sitä paljon kutsuttua kaupunkimaista rakentamista. Kaupunkimainen keskusta on Turun ainoa valtti verrattuna lähikuntiin.
Leveämmät kadut ja pyörätiet. Muutaman ruman rakennuksen, harmaan laatikon, voisi purkaa ja tehdä aukioita ja liikenneympyröitä.
Systeemi toimii muualla niin, että pääkadut ovat leveitä ja nopeudet korkeita. Pääkaduilla on liikenneympyrät, ei turhia valoja ja mahdollisesti jopa kevyen liikenteen alikulut nopeuttamassa autojen ajoa. Saattavat olla jopa puistokatuja.
Pääkatujen välit taas ovat usein kapeita, aina hitaita. Niillä ei ole missään nimessä pyöräteitä, vaan pyöräilijät ovat muiden ajoneuvojen mukana ajoradalla. Pääkadulle ei koskaan ole muutamaa korttelia enempää matkaa. Jossain isossa kaupungissa se oli muistaakseni max 4 hidasta korttelia.
Muuten siis allekirjoittaisin tuon saman, mutta pyöräteitä pitää pystyä vähentämään keskustassa. Ne ovat pyöräilijän kannalta vaarallisia ja kuuluvat vain ulosmeno teille, yms. kun autojen nopeudet nousevat 60km/h. Pyöräkaistat, jolloin pyöräilijä on muiden ajoneuvojen seassa, ovat turvallisia. Myös ns. boxeja kannattaa kokeilla.
Raitiovaunulinjaukset menevät usein keskustoissa samoja leveitä pääkatuja kuin autotkin. Ranskassa on jonkin verran tunnelilinjauksia, mutta ne ovat harvoin kannattavia. Keskustojen ulkopuolella taas moottoriet ja raitiovaunulinjaukset on pidettävä erillään niin, että päästään rakentamaan mahdollisimman lähelle raitiovaunulinjaa.
Onko tavoitteet astetettu oikein? Kaupungin johto haulaa "kolmesataa pientalotonttia vuodessa, keskustan tiivistämistä, myydä rakennusoikeutta mahdollisimman paljon" jne jne.
Ovatko tavoitteet oikeat? Kuka haluaa asua nykyrakentamisen tuottamissa pimeissä slummeissa naapurin seinä, parhassa tapauksessa ikkuna, ainoana näköalanaan? Käytäntö ainakin näyttäisi osoittavan, että väki kaikkoaa naapurikuntien suurille omakotitonteille keskelle luontoa? Myös Hirvensalon tontit kiinnostavat.
Olisiko tavoitteiksi asetettava mielummin rakennuslain mukaiset "monipuoliset asuinalueet, toimivuus ja viihtyisyys"? Mitkä mahtavat olla kaupunkisuunnittelun toimivuuden mittarit?
Kun kuntien kukkaron pohja uhkaa paljastua ja palveluista joudutaaan - ainakin tilapäisesti - nihistämään, koko sektori voidaan lopettaa?
Siis, jos vanhainkotien henkilökunnan määrä on päässyt supistumaan liian pieneksi, joutaa koko laitos lopetettavaksi. Jos koululuokat ovat käyneet kovin suuriksi, voidaan koko koululaitos lopettaa. Jos tienpidon määrärahoja on vähennetty liiankin kanssa, joutaa koko katuverkko suljettavaksi? Milenenkiintoista logiikkaa kumminkin, oli sitten miehen eli naisen tai vaikkapa luottamushenkilön?
Aloituskysymys on taas enemmän kuin paikallaan. Ihan oikeasti: mistä näitä "puistokaavoja" oikein tulee? Saako kuka tahansa anoa mitä tahansa ja sitten kaupunki sen mielinkielin - mitään miettimättä - kiiruulla tekee? Kyllä nyt Urkki manauksineen olisi enemmän kuin paikallaan?
Reilun kahdenkymmenen metrin päähän rannasta saa rakentaa viisikerroksisen omakotitalon venevalkamineen! Tekisikö joku minullekin semmosen rantakaavan?
Asuntorakentaminen kannattaa aina. Yksikään rakennusliike ei "täydennä keskustaa" mistään muusta syystä kuin tehdäksen loistavaa bisnestä?
Rakentaja saa halpaa rahaa hankkeen toteuttamiseen. Myös valtio avustaa runsaskätisesti rakentajia erilaisin tavoin. Samoion mahdollinen ostaja saa edullisempaa lainaa, veronvähennysoikeuksineen, kuin muuhun käyttöön.
Rakentaja saa "starttirahaa" 10 000 euroa jokaista aloitettua asuntoa kohden. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että kannattaa tehdä mahdollisimman pieniä asuntoja, jotta rakennusoikeudesta saataisiin mahdollisimman runsaasti irti! Niinpä mediassa, ja viranomaisille tuon tuosta todistetaan, että ihmiset nyt haluavat ostaa vain pieniä asuntoja!? Hämmästyttävin suoritus nähtiin erään puolueen mainosjulkaisun kannatusilmoituksessa: noin 30 neliön kahden huoneen, saunan ja keittotilan kaksio! Jos kohteessa on noudatettu lakia liikuntaesteettömyydestä, ei huoneiden kooksi jää rakennuslain määrittelemää 7 neliötä? Sellaiseen huoneeseen ei mahdu muita huonekaluja kuin kapea sänky?).
Yli-Maarian Pääsiäispuistostakin nipistettiin iso alue rakentamiselle, vaikka tilaa on kyllä muutenkin yllin kyllin, eikä kukaan ole edes osoittanut mitään mielenkiintoa liiketonteille rakentamiseen.
Jos jonnekkin on kaavoitettu puisto, niin eikö sen voitaisi antaa olla puisto, ainakin niin pitkään kun sen rakentamiseen ei ole pakottavaa tarvetta?!?!
Ja niitä puistoja voisi vähän hoitaakkin, nythän ne on monesti pelkkiä pusikoita.