Vaativatko ihmiset liikaa

Oliko tuo runo?
Ajattelin vain koska
kirjoitit sen tähän muotoon niin
se kuulosti siltä.

Luin sinun viestisi. Useimmissa kohdissa tunnistin itseni, siis samanlaiseksi kuin sinä. Haluaisin myös elää parisuhteessa. En tiedä miten kauan jaksan olla yksin ja yksinäinen. On tullut myös sellaisia ajatuksia mieleen, että olen hyödytön, sietäisi mennä jo pois. Lapset olen jo kasvattanut ja yritän nyt elää tätä turhaa elämää. Joka aamu tunnen niin kovaa masennusta, että useimmiten jään sänkyyn. Pienetkin asiat, joita pitäisi tehdä tuntuvat olevan liikaa. En jaksa taas yksinäistä päivää. En halua lopettaa elämääni, vaikka lapset käyvät hyvin harvoin. Olettaisin että hyvä kumppani voisi ainakin poistaa yksinäisyyteni ja saada minut taas elämään(eikä vain olemaan hengissä). Yritän vielä jaksaa odottaa jonkun aikaa, että löytäisin sellaisen. Älä masennu, voitaisiin ehkä yhdessä löytää hyvä elämä. En tiedä kuinka vanha sinä olet, minä olen 57 ja nainen.
rakk.terveisin Brita mailini on [email protected] (olisi kiva saada vastaus)

Älä puhu palturia, ei mitään ratkaisisi että ampuisit itsesi, satuttaisit vain läheisiä ihmisiä todella paljon!
Juttele jollekin ihmiselle pahaa oloasi purkaen , jokaisella on joku jolle voi jutella tai jos todella niin huonosti ettei ole sellaista luottohenkilöä niin ammatti-ihmisiä on olemassa hae apua!

Siispä kuule neuvo tää ota hyvä mies järki käteen ja jatka elämääso nokka pystyssä eteenpäin kohti uusia tuulia vaikkei hymyilyttäisi tippaakaan , hymyile silti vastaan tuleville ja huomaat että sinullekin hymyillään.

Tutustu uusiin ihmisiin ja ala ulkoilemaan /harrastamaan jotain jossa tapaat uusia ihmisiä...

Ennenkaikea katso peiliin , silmästä silmään .... selvitä ensin mitä itse elämältäsi toivot / tahdot , mitä olet niiden asioiden onnistumisen suhteen valmis tekemään ja näkemään vaivaa.

Vasta sitten kun olet sinut itsesi kanssa , jaksat hymyillä ja välittää sekä rakastaa itseäsi ja silloin vasta olet valmis antamaan kaikkesi esim. sille eteesi ilmestyvälle elämäsi naiselle , hän voi olla jo nurkan takanakin joten tarkkana kuin porkkana. ;)

Meitä yksinäisiä niin miehiä kuin naisia on tosi paljon ... Itse olen usein ajatellut ja jutellut sinkku ihmisten kanssa että olisi hyvä olla sellainen hyvin erottuva sinkkusormus olemassa ... silloin sinkku ihmiset ehkä uskaltaisivat reilummin tehdä aloitteita .... ja ennekaikkea saada rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin huommattavasti helpommin .

Vaikeaa se tutustuminen on myös osittain ihan vaan siksi että nykyään olemme usein liian vaateliaita, itsekkäitä , ujoja ja osa arkoja kun ovat niin usein siipeensä saaneet että pelkäävät sen takia uskaltaa luottaa parempaan.... niin ja meitä siipirikkoisia on paljon, se kun on nykyään iso muoti-ilmiö pettää kumppaniaan ja erota... heti kun vain kumppanin kanssa on pikkusen erimielisyyksiä... sen kun ymmärtäisi ihmiset parisuhteissaan että kunnioittaisivat sen verran toisiaan etteivät alkaisi leikkiä toisten tunteilla.... ei se ruoho taida ole sen vihreempää siellä aidan toisellakaan puolella , sillä on sitä töitä osattava tehdä sielläkin tulevaisuudessa parisuhteen eteen, jotta onni ja autuus pysyisi.

Elämä kun ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista !

Kaikilla kun ei ole ollut sitä kultalusikkaakaan syntyessään suussa , eikä mahdollisesti niin paljon ole ollut mahdollisuuksia / rahkeita opiskellakaan että olisi ns. hyvä palkkaisessa ammatissa , kaikilla kun ei ole edes töitä , joten kaikilla ei ole rahkeita ns rellestää ja elellä leveesti , toki itse olen sitä mieltä ettei se rahakaan aina onnea tuo.. . vaikka kyllähän se jeesaa monellatavalla helpottaakin elämää jos sitä on mutta kohtuus kaikessa kuitenkin. Vähemmälläkin pärjää.

Tsemppiä ja iloa elämääsi.

Usko pois paistaa se päivä joskus risukasaankin.