Suomen kieltenopetus elää merkillistä todellisuuden kieltämisen aikaa. Samaan aikaan kun opettajat koululla näkevät, miten
- osa maahanmuuttajista jää puolikielisiksi, mutta useimmat eivät saa vapautusta pakkoruotsista ja mahdollisuutta käyttää noita tunteja suomen vahvistamiseen kuten vastaavassa tilanteessa Ruotsissa voidaan vahvistaa ruotsia;
- osalle niin suomenkielisistä kuin maahanmuuttajaoppilaista jää englannin kielikin puutteelliseksi, mutta he eivät saa vapautusta pakkoruotsista ja mahdollisuutta käyttää noita tunteja suomen vahvistamiseen kuten vastaavassa tilanteessa Ruotsissa voidaan vahvistaa ruotsia.
Virallisesti toistetaan vain, etteivät suomalaislapset ole niin tyhmiä, etteivät he oppisi kolmea vierasta kieltä. Ensinkään kielten oppimisen ongelmat eivät ole tyhmyyttä, kieltäytyminen näkemästä näitä ongelmia on. Toiseksi missään ei vaadita yksikielisessä ympäristössä elävien enemmistökieltä puhuvien lasten oppivan noin vain kolmea vierasta kieltä, joita he eivät arjessaan kuule eivätkä tarvitse.
Kieltenopettajien suut on syystä tai toisesta julkisuudessa tukittu. Yksittäin he kyllä ihmettelevät vaatimuksia ja pakkoruotsia.
Poliitikot ovat niin pihalla, että luulevat kaikkien lasten pystyvän omaksumaan vaikkapa ruotsia kotitaloustunneilla - kun ne kotitalouden käsitteet ovat monille vaikeita jo suomen kielellä, osalle jopa täysin tuntemattomia.
Suomen kieltenopetus on kriisissä. Ainoa mitä opetushallitus ja opetusministeri keksivät, on pakkoruotsin aikaistus. Huhhuh.
Suomalaiset tarvitsevat samanlaisen vapaan kielivalinnan kuin on lähinaapureissamme ja erityisesti on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajalapset ja kielellisesti hitaasti kehittyvät lapset saavat vahvan kotikielen, koulukielen ja englannin. Uusi tuntijako ei vastaa lainkaan tähän haasteeseen. Monen nuoren kielitaito uhrataan näennäiskaksikielisyyden vuoksi.
- osa maahanmuuttajista jää puolikielisiksi, mutta useimmat eivät saa vapautusta pakkoruotsista ja mahdollisuutta käyttää noita tunteja suomen vahvistamiseen kuten vastaavassa tilanteessa Ruotsissa voidaan vahvistaa ruotsia;
- osalle niin suomenkielisistä kuin maahanmuuttajaoppilaista jää englannin kielikin puutteelliseksi, mutta he eivät saa vapautusta pakkoruotsista ja mahdollisuutta käyttää noita tunteja suomen vahvistamiseen kuten vastaavassa tilanteessa Ruotsissa voidaan vahvistaa ruotsia.
Virallisesti toistetaan vain, etteivät suomalaislapset ole niin tyhmiä, etteivät he oppisi kolmea vierasta kieltä. Ensinkään kielten oppimisen ongelmat eivät ole tyhmyyttä, kieltäytyminen näkemästä näitä ongelmia on. Toiseksi missään ei vaadita yksikielisessä ympäristössä elävien enemmistökieltä puhuvien lasten oppivan noin vain kolmea vierasta kieltä, joita he eivät arjessaan kuule eivätkä tarvitse.
Kieltenopettajien suut on syystä tai toisesta julkisuudessa tukittu. Yksittäin he kyllä ihmettelevät vaatimuksia ja pakkoruotsia.
Poliitikot ovat niin pihalla, että luulevat kaikkien lasten pystyvän omaksumaan vaikkapa ruotsia kotitaloustunneilla - kun ne kotitalouden käsitteet ovat monille vaikeita jo suomen kielellä, osalle jopa täysin tuntemattomia.
Suomen kieltenopetus on kriisissä. Ainoa mitä opetushallitus ja opetusministeri keksivät, on pakkoruotsin aikaistus. Huhhuh.
Suomalaiset tarvitsevat samanlaisen vapaan kielivalinnan kuin on lähinaapureissamme ja erityisesti on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajalapset ja kielellisesti hitaasti kehittyvät lapset saavat vahvan kotikielen, koulukielen ja englannin. Uusi tuntijako ei vastaa lainkaan tähän haasteeseen. Monen nuoren kielitaito uhrataan näennäiskaksikielisyyden vuoksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Suuri ongelma on se, että maahanmuuttajien kielitaakko on kohtuuton. Paketissa, jossa on suomi toisena, kotikieli (osalla kotikielet esim. kurdi ja turkki ja arabia) sekä englanti on jo aivan riittävästi pähkäiltävää lapselle ja nuorelle, joka etsii samalla paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Olen ollut hakemassa vapautusta puolikieliselle lapselle ruotsista. Tilanne on hyvin epämiellyttävä. Koulu on velvoitettu tulkin välityksellä tekemään selväksi vanhemmille, ettei heidän lapsensa nyt sitten voi koskaan saada virkaa kunnalta tai valtiolta.
Tulkaapa pakkoruotsimyönteiset mukaan tällaiseen tilaisuuteen ja nähkää vanhempien ja oppilaiden silmät. Moni pyörtää vapautuksen hakemisen vielä tässä vaiheessa, vaikka lapsen opiskelu ei tahdo muutenkaan onnistua.
Yksi vähemmistö syö toisten vähemmistöjen eväät. Se ei ole mikään pieni identiteettikysymys vaan iso, iso ongelma.
Samasta asiasta on kysymys kun maahanmuuttajia pakotetaan opiskelemaan kahta kansainvälisesti pientä kieltä. Koska suomenkielistä ei vapauteta pakkoruotsin lukemisesta olipa se sitten kuinka tarpeetonta hyvänsä niin eihän maahanmuuttajaakaan voida vapauttaa koska se asettaisi suomenkieliset eriarvoiseen asemaan.
Tällainen teksti hesariin OAJ:n tai vastaavan vakavasti otettavan järjestön allekirjoituksella varustettuna, kiitos!
Jos jollakin kielellä sitä osaamalla saa jotakin merkittävää aikaan, sen kielen oppii ihan alkeista lähtien, kun on asiaansa innostunut! Oppiminen on silloin täysin vapaaehtoista!
Minäkin olen kielenopettajana todennut monta kertaa, miten järkyttävän tilanteen edessä maahanmuuttajanuoret ovat, kun heitä pakotetaan ruotsin opiskeluun. Suomen kielen taito on heillä monesti melko heikko ja sitä pitäisi vahvistaa, jos tässä maassa aikoo asua. Englanti olisi heille myös tärkeä ja samoin ilman muuta heidän oman äidinkielensä vahvistaminen.
Esim kaikki venäläistaustaiset nuoret eivät osaa kirjoittaa omaa äidinkieltään, mutta silti heitä vaaditaan ruotsin osaamista.
Puhumattakaan niiden nuorten ongelmista, jotka eivät ole koskaan oppineet edes kunnolla lukemaan mitään kieltä, koska olot lähtömaassa ovat olleet niin vaikeat.
Suomalaisittain, mutta ISOT ASIAT opettivat senkin ulostamisen. Tosin vieläkin olen sitä mieltä, että vastuu siirtyy KUULIJALLE !
Keinotekoinen kaksikielisyys sortaa nimenomaan muita kielivähemmistöja pääväestön lisäksi.
Missä on se punaviherkelta-humaanisuus, jota kyseiset aina mainostavat?