Hei. En jaksa enää tätä, en tiedä mikä mua vaivaa. Olen ollut kesästä lähtien lähes koko ajan ahdistunut, häpeän kaikkia virheitä jotka olen tehnyt, pyörittelen niitä päässäni ja saan kamalia ahdistuskohtauksia. Tunnen olevani huono ihminen, pienikin äänen korotus saa minut pois tolaltani. Olen muuttunut yliherkäksi, elämä ei joskus huvita ja mietin ettei elämällä ole minulle muuta tarjottavaa kun tämä ahdistus. Joskus on toki parempia kausia, mutta heti kun tajuan olevani taas onnellinen, muutun surulliseksi. Pakkoajatukset vaivaa, ne on suorastaan perseestä. Syvältä sieltä. Rakastan miestäni yli kaiken, hän on ainoa asia maailmassa joka pitää minut järjissäni. Toisaalta, en koskaan tunne olevani tarpeeksi hyvä hänelle. Teen kaikkeni hänen vuokseen, mutten silti tunne olevani riittävä. Yritän aina olla täydellinen, mutta koska kukaan ei ole, tunnen aina olevani riittämätön. Kilpirauhaskokeissa on käyty rajun laihtumisen, hikoilun, väsymyksen ja monien muiden oireiden, myös näiden takia. Ylihuomenna tulee tulokset. Joskus saan pakkoajatuksia siitä että olen mukamas ihastunut johonkin toiseen, vaikka en ikinä, en ikinä voisi olla. En ikinä. En ikinä satuttaisi miestäni, sen takia saan näitä pakkoajatuksia, koska pelkään että teen jotain mitä en oikeasti tekisi. Auttakaa :'( JA vielä pikku lisäys... Koska ajattelen pahoja asioita (pakkoajatukset), joita en oikeasti haluisi ajatella, ahdistun koska ajattelen niitä, koska tunnen olevani paha koska ajattelen niitä. Ehkä joku ymmärsi? Ärgh, kunpa tämä loppuisi!
Apua, ahdistaa hirveästi
Nyt riitti
6469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mene terkkariin ja pyydä lähete mielenterveystoimistoon.
Tässä linkki, mistä voi löytyy myös apuja vinkeistä.
Kahvin/kofeiinin käyttö ihan minimiin, siirry miuluummin teehen, ei liian vahvaan.
En halua saada "hullun papereita", kuulostaa tyhmältä mutten silti halua alkaa popsia mitään lääkkeitä tai käydä terapiassa, mielummin valitsen luontaishoidon tms. Iso ei lääkkeille.
Linkki jäi pois, mielestäni jos oireet kestää 2 viikkoa yhteen menoon on syytä mennä, vaikka terkkariin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9215153 tässä vinkit.
Jos ihmisen aivojen hermosoluissa, on välittäjäaineissa puutosta tai muodostuu liikaa stressihormoneja, ei ne itseksekseen korjaannu. On tyhmää kärsiä koko ikäänsä kun apuakin on saatavissa ja miksi sitä asiaa sitten kuuluttaisi kaikille. Mielestäni ihminen joka hoitaa itseään hyvin on järkevä ja pärjää kuten muutkin, mutta hoitotasapaino on tärkeä. Ei hän ole sen huonompi kuin jokin joka käytää jatkuvasti diabetes-lääkitystä.
Tsemppiä
Minakin elan pakkoajatuksien kannsa, ne on todella rasittavia ja saavat minut uupumaan. Minulla on semmosia pakkoajatuksia etta olen ihastunut johonkin, minulle on todella vaikeaa olla tekemisissa vastakkaisen sukupuolen kanssa. Ja sitten ahdistun vain enemman kun yleensa punastun ihan milloin vain ja olen hirvean saikkysydaminen, ja jos mieheni sanoo jonkun toisen miehen nimen niin menen punaiseksi ja vaivaantuneeksi. Rakastan tosi paljon miestani, mutta tuommoiset ajatukset vaivaa minua. Kaikki toisetkin asiat pyorivat paassa pelkojen parissa. En tieda miten paasen niista eroon. Olen jo karsinyt tasta vuosia. :( Olen hyvin ahdistunut ja hermostunut kokoajan, yritan ajatella positiivisesti mutta tama on niin kauheeta etta olen vasynyt kokoajan, kun ei tule loppua ei. Ihankuin aivoistani puuttuisi jokin aine mika saisi minut iloiseksi/voimaan normaalisti. Monia muitakin oireita on, kilpparikoe otettu aiemmin se oli normaali laakarin mielesta, ja pyysin ottamaan lisaa kokeita mutta ei ei. Ois kiva jutella vaikka mesessa? :)
Itselläni on myös pelkoja, sellaisia että pelkään huomaavani olevani yksin, että muut ihmiset eivät olisikaan enää todellisia tai jtn. Mutta kannattaa todellakin terkkarissa käydä, itsekseen tuommoisia juttuja ei kannata päässään pyöritellä etteivät ne kasvaisi suuremmiksi peloiksi. Etkä saa mitään hullunpapereita, et ole vielä mikään hullu jos tuommoisia pelkäät. Rohkeasti vain, kyllä helpottaa kun saat apua.
Kyllä se miehesi jos se kotona luonasi pysyy,eikä häivy niin olet hänelle riittävä,keskustelkaa.