"...suhteellisuudentaju sinulta puuttuu, jo noine haaveinesi. Amislapsukainen kun olet, voi olla, että moiset kiehtovat. Me aikuiset olemme jo oppineet, ettei noilla oikeastaan tee mitään."
Tuollaisen vastauksen saa, kun kirjoittaa täällä, että lottovoitto on unelma vasta kun sillä saa rivarin pääkaupunkiseudulta, lomaasunnon rivieralta ja kelomökin Lapista. Aikaisemmin Suomen ja Venäjän rajaa pidettiin yhtenä maailman suurimmista elintasorajoista. Tämä taitaa pitää yhä paikkansa, roolit vain ovat muuttuneet.
Loma-asunto vieraalla maalla on ylemmän keskiluokan tapa viettää vapaa-aikaa niin Länsi-Euroopassa kuin nyttemmin Venäjälläkin. Joillekkin suomalaisille se näyttää yhä olevan vierasta. Ei suomalaisia loma-asuntoja myydä rikkaille venäläisille! Heidän huvilansa ovat Välimerellä, Bahamalla, Alpeilla jne.
Euromillionssin 15M€ mahdollistaa ylemmän keskiluokan elintason länsi-eurooppalaisittain. Se ei tee rikkaaksi, mutta poistaa rahahuolet. Suomen ja Venäjän välillä on yhä elintasokuilu, mutta osat vain ovat vaihtuneet. Suomalaiset ovat sössineet mahdollisuutensa tasapäistämällä kaikken. Jopa lottovoitot ovat niin pieniä, ettei kukaan saa enemäpää kuin naapuri. ;)
Tuollaisen vastauksen saa, kun kirjoittaa täällä, että lottovoitto on unelma vasta kun sillä saa rivarin pääkaupunkiseudulta, lomaasunnon rivieralta ja kelomökin Lapista. Aikaisemmin Suomen ja Venäjän rajaa pidettiin yhtenä maailman suurimmista elintasorajoista. Tämä taitaa pitää yhä paikkansa, roolit vain ovat muuttuneet.
Loma-asunto vieraalla maalla on ylemmän keskiluokan tapa viettää vapaa-aikaa niin Länsi-Euroopassa kuin nyttemmin Venäjälläkin. Joillekkin suomalaisille se näyttää yhä olevan vierasta. Ei suomalaisia loma-asuntoja myydä rikkaille venäläisille! Heidän huvilansa ovat Välimerellä, Bahamalla, Alpeilla jne.
Euromillionssin 15M€ mahdollistaa ylemmän keskiluokan elintason länsi-eurooppalaisittain. Se ei tee rikkaaksi, mutta poistaa rahahuolet. Suomen ja Venäjän välillä on yhä elintasokuilu, mutta osat vain ovat vaihtuneet. Suomalaiset ovat sössineet mahdollisuutensa tasapäistämällä kaikken. Jopa lottovoitot ovat niin pieniä, ettei kukaan saa enemäpää kuin naapuri. ;)
Vastaukset 25
Vanhimmat
näkyy juuri siinä, ettet tajua. Aikuisia ei pahemmin kiinnosta jokin "ylemmän keskiluokan elämä". Pikkuiselle amispojalle siinä voi olla jotain glamouria.
Ai, pitäisi olla potiss aina vähintään 100 000 000€? Vähän suhteellisuuden tajua noihin juttuihin.
Euromillions'in peruspotti 15 000 000€ on juuri riittävä summa oikeasti muuttaa elämäntyyliä hieman rauhallisemmaksi. Se ei ole paljoa. Se ei tee rikkaaksi, mutta mahdollistaa keskiluokkaisen elämäntyylin.
siitä, että sinä säälittävä amispelle olet vielä niin materiaan autuaaksitekevään voimaan uskova, että kuvittelet, ettei vähemmällä rahalla voi ottaa rennosti ja nauttia elämästä. Me aikuiset olemme jo huomanneet, että vapaa-aika on tärkeämpi asia kuin raha.
Mitä minä esimerkiksi tekisin 15 miljoonalla? Muutaman asunnon voisin ostaa mahdollistaakseni joillekin läheisilleni halvan asumisen heidän loppuiäkseen, veneen saattaisin vaihtaa vähän isompaan ja uudempaan. Mutta ei se oma elämäntapa todennäköisesti muuttuisi muuten kuin siten, että talvet asuisi jossain lämpimämmässä maassa, mihin taas ei sinällään paljoa rahaa tarvita (vaikkapa Thaimaasta vuokraa talon puoleksi vuodeksi 2000-3000 eurolla). Mihin minä sitä rahaa tarvitsisin? Asunto on velaton, venekin melkein. Vene on tarpeeksi iso, että riittää minulle loppuiäksi (jota lienee vielä 25-30 vuotta jäljellä), vaikka muuttaisin kokonaan siihen asumaan. Matkailua ehtisi harrastaa vähän enemmän, mutta ei senkään takia lisärahaa tarvitsisi.
Toisin kuin todennäköisesti sinulla, minulla sattuu olemaan jonkin verran työn vuoksi kokemusta siitä "ylemmän keskiluokan" elämästä. Ei siinä ole mitään, mihin viitsisin rahaa kuluttaa edes, vaikka sitä olisi 15 miljoonaa käytettävissä.
Jos et tiedä mihin voisit rahat kuluttaa se on sinun ongelmasi...
Suomalaisten velka kasvaa kasvamistaan ja elämisen kustannukset nousevat pilviin. Nuorten perheiden velkataakastahan on puhuttu mediassa vähän väliä. Eri asia on jos on ostanut esim. asunnon ennen 2000- lukua ja euroon siirtymistä. Tuntuu, että esim. suuret ikäluokat pitävät 1M voiton hyötyä yhtä suurena kuin markka- aikana...Tällä hetkellä peruspotista ei jaella esim. lähisuvulle muuta kuin karkkirahoja.
Antaa "rivin viikossa" jatkaa kamppailua tuulimyllyjä vastaan, sillä eiköhän jossain kohtaa Veikkauskin huomaa peliensä huonon kilpailukyvyn. Onko tämä jotenkin sinulta pois?!
summa summarum: vapaassa kilpailussa asiakkaan pitäisi itse päättää rahansa käyttökohteet - olkoon se esim. hieman kalliimpi Euromillions (voitto 15M->) tai halvempi Veikkauksen Lotto (voitto 1M->). Tällä hetkellä kysyntä ei kohtaa tarjontaa!
"...Euromillions (voitto 15M->) tai halvempi Veikkauksen Lotto (voitto 1M->)..."
Noin se useimmissa maissa toimiikin. Jopa pääosassa niistä maista, joissa on jäljellä rahapelimonopoli! Eli on erilaisia tuotteita erilaisia ihmisiä varten.
Sinänsä mielenkiintoista nähdä, miten Saksan tilanne aukeaa. EYT:n tuomio oli selvä. En usko monopolin jatkuvan kovin pitkään Suomessakaan. SM:ssä vain on yhä yksi (1) virkamies, jolle sääntelytalouden kaatuminen on kova pala.
Nyt ei tarvitse taas pelata viikkoihin suomalaisia mikropelejä. Ne eivät ole kiinostavia.
Euromillions peleissä saattaa olla kymmeniä miljoonia pelaajia ja rivejä satoja miljoonia joten laskeppa päävoiton mahdollisuudet. Siellä on monta kertaa enemmän ohimeno mahdollisuuksia kuin Suomen lotossa.
Miksi muuten vetelehdit näillä mikroloton palstoilla.
Odotan parempia pelejä myös Suomeen. Nyt edellienn lottovoittoni oli 200, mutta valitettavasti valuutta oli SKr. :D :D :D
Kannattaa todella vertailla kaikkia kolmea kuluttajan kannalta merkittävää tekijää: päävoiton todennäköisyys, palautusprosentti ja päävoiton summa. Veikkaukselta puuttuu kilpailukykyinen peli.
"...näillä mikroloton palstoilla"
Miten niin mikroloton palsta? Tämä palsta on tarkoitettu kyllä kaikille lottopeleille. Myls niille paremmille peleille, ei vain Veikkauksen mikrolotoille.
Parhaat eurooppalaiset lottopelit ovat mielestäni tällä hetkellä Euromillions ja SuperEnalotto. Ne hakkaavat mennen tullen Veikkauksen molemmat lottopelit.
myös myyjäpuoli voi vapaasti harkita, viitsiikö jollekin markkinalle tuotettaan tarjota. Ts. ei ole pakko myydä, jos ei jostain syystä näe järkeväksi. Pelkästään tämä saattaa pitää Euroloton poissa Suomesta: ei ehkä ole panostuksen väärti heille. Tai sitten on ja tulevat jossain vaiheessa. Mutta se on heidän päätöksensä, ei siihen vaikuta tuollainen yksittäisten lasten itku "kysyntä ei kohtaa tarjontaa".
Hassuja nuo perustelut "lähisuvulle ei jaeta kuin karkkirahoja", "nuoret perheet". Mitä ihmettä noilla on asian kanssa tekemistä?
on vähän typerää ylipäätään puhua "kuluttajan kannalta merkittävistä" tekijöistä tällaisissa peleissä, joissa joka tapauksessa jää todennäköisesti tappiolle. Eihän lottoa oikeasti pelata tienaamisen takia, siinä ideana on saada pienellä maksulla vähän haaveilumahdollisuutta. Siksi erityisesti palautusprosentti on merkityksetön ja käytännössä myös päävoiton todennäköisyys. Haaveilufaktorin suhteen 15 miljoonaa on tietysti parempi kuin yksi miljoona.
Euromillions-rivi näkyy maksavan 2 euroa. Siis 2,5 kertaa Veikkauksen lottorivin hinta. Päävoiton todennäköisyys on 1:76 000 000, kun Veikkauksen lotossa muistaakseni jotain 1:15 000 000 (en muista varmasti, mutta suuruusluokka lienee oikea). Uskallan väittää, että useimpien mielestä Veikkauksen lotto on ihan kilpailukykyinen :)
Huomasin muuten, että Euromillionsissa päävoitolle on pantu 32% koko potista. Kun palautusprosentti on 50, tarkoittaa se käytännössä, että täysosumalle menee 16% kierroksen liikevaihdosta. Suomessa osuus on hiukan pienempi mutta ero ei ole valtaisa.
"...on vähän typerää ylipäätään puhua "kuluttajan kannalta merkittävistä" tekijöistä..."
Tuossa tulee heti ilmi asenneongelmasi. Voisi puhua jopa asennevammasta. Lotto on ihan samanlainen tuote kuin makkarakin kuluttajan kannalta. Sitä saa lähimarketista ja se kuuluu monelle viikottaisiin ostoksiin.
Mitään muuta tuotetta ei Suomessa saa myydä niin vajaavaisilla tiedoilla kuin lottoa! Jos joku yrittäisi myydä makkaraa niin, että vain hinta ja tuotemerkki olisi näkyvillä, nostaisi kuluttajaviranomainen heti metelin. Nythän Loton suhteen ainoa tieto, jota ei ole piilotettu, on päävoiton suuruus.
Kannattaa todella vertailla eri lottotuotteita. En osta kevytmakkaraakaan, joten Veikkauksen light versio lotosta ei ole kiinostava. ;)
1. Vapaa kilpailu ei tarkoita sitä, että myyjäosapuoli säätelee asiakkaitten ostokäyttäytymistä - vai miltäs kuulostaisi, että esim. kaikki Suomen elintarvikekaupat tarjoaisivat saman valikoiman asiakkaille malliin Neuvostoliitto?! Asiakas voi normaalitilanteessa siirtyä substituutteihin mutta nyt Veikkaus sanelee ehdot meille kuluttajille monopolioasemaansa hyväksikäyttäen.
Kysymys kuuluukin, kuka sanelee ehdot multikansallisten lottojen pääsystä Suomen markkinoille - Vastauksen jo tiedätte...Veikkaan etteikö multikansallisilla lottoilla olisi hinkua Suomenkin markkinoille.
2. Peruspotin hyötyä vertaan nuorten perheiden perushyödykkeiden ostoon eli mitä jää jäljelle potista, kun ostaa asunnon pääkaupunkiseudulta, auton(t) ja kesämökin. Eri asia on jos olet jo keski- ikäinen ja omistat/ maksanut lainat edellä olevista asioista. Toisekseen jos kerran eläessään voittaisi päävoiton ei viitsisi olla niin itsekäs etteikö onnesta jakaisi hieman myös lähisuvulle. 1M peruspotistahan ei jaella mitään...
Veikkaus lupaa tällähetkellä, että voitoilla voi tehdä haaveista totta - Tarkoittaako se sitä, että perushaaveista pitäisi tinkiä?
Sen kerran kuin lottoan, luulisin saavana edes teoriassa rahoilleni vastinetta.
Yrittäjäperheestä kun on, niin tietää rahan arvon. ;) Tietää myös, mikä on kannattavaa ja mikä ei ole.
Siinä mielessä olet surullisen oikeassa, ettei kaikkein suurimpia voittoja kotiutettaisi Suomeen. Suomi ei ole kilpailukykyinen. Nytkin pääomaa virtaa ulos koko ajan. EU:ssa on siis hyviäkin puolia. :)
Onkohan noi pikkuvoittojen autuudesta paasaavat demareita tai muita säälittäviä tapauksia? Vähän haiskahtaa sosiaalitantoilta, joille kaikki oikea raha on valtion kukkarosta. ;)
"...Kysymys kuuluukin, kuka sanelee ehdot multikansallisten lottojen pääsystä Suomen markkinoille..."
Tähän asti yhdellä sääntelytalouden aikaisella virkamiehellä on ollut hyvin suuri sananvalta. Parin viikon takainen EYT:n tuomio, joka kaatoi Saksan pelimonopolin, on muuttanut koko tilanteen.
Kuluttajan kannalta parhaan tuloksen tuo aina vapaa kilpailu. Se tuo parhaan tuloksen myös yhteiskunnan verotulojen kannalta! Esimerkiksi Ranskassa on jäljellä monopoli ja tuotto yhteiskunnalle on pienempi kuin naapurissa Iso-Britanniassa, joka taas on vapauttanut kilpailun.
muka tiedät, mikä kannattaa ja mikä ei. Herää, pahvi: loton tapaisissa peleissä ei pelaaja voi laskea kannattavuudeksi muuta kuin pyöreän nollan. Ei niissä ole kyse tienaamisesta tai kannattamisesta, ne ovat viihdettä. Onko leffassa käyminen kannattavaa? Ei millään laskettavissa olevalla tavalla. Silti ihmiset niissä käyvät ja niistä maksavat.
Lotossa (ja sen puoleen itse asiassa kaikissa muissakin millään tavoin "konetta vastaan" pelattavissa eli vain satunnaisuuteen nojaavissa peleissä) on kyse samanlaisesta asiasta. Pistät likoon euron tms. ja ostat sillä itsellesi mahdollisuuden haaveilla, mitä tehdä, jos sattuu napsahtamaan. Tietysti viihdearvo on suurempi, jos voi haaveilla 15 miljoonasta yhden sijasta, mutta toisaalta se myös maksaa enemmän => onko se kalliimman hinnan väärti? Rivi suomalaista lottoa maksaa vähän alle 42 euroa vuodessa, rivi eurolottoa 104 euroa vuodessa. Täysin mieltymyskysymys, millään faktaperusteella ei voi sanoa, että kannattaisi ennemmin pelata eurolottoa kuin suomalaista lottoa.
(Jos Eurolotto Suomeen tulee, niin ehkä minä siihenkin ikipelin voisin tehdä. Yksi rivi per viikko. Mutta ei se täkäläistä lottoa syrjäyttäisi ainakaan minulta.)
Ylempi keskiluokka (varakkain 15 % väestöstä) koostuu niistä ruokakunnista, joiden tulot on yhteensä 100 000 dollaria, ja joilla on korkeakoulututkinto.
Yläluokkaan (varakkain 1 % väestöstä) pääsee miljoonan dollarin sijoitusomaisuudella (käteistä ja sijoitusvälineitä, ei kiinteistöjä).
Suomessa yläluokkaan pääsee...
- yli 120 000 € tulot ja korkeakoulututkinto
- yli 200 000 € sijoitusomaisuus
- yli 750 000 € kiinteistöt
... voittamalla Loton pääsee Suomessakin yläluokkaan, kun osaa vain säästää ja sijoittaa.
EuroMillionsin voittamalla pääsee yksityisen varainhallintaan (10M dollaria tai enemmän), mutta ellei itse osaa säästää ja sijoittaa, tuokin summa tuhlataan helposti.
Mistä tempaisit nuo "raja-arvot"? En ole aiemmin nähnyt esim. korkeakoulututkintoa pidettävän kriteerinä, vain ja ainoastaan yhteiskunnan tulojen ja varallisuuden jakaumaa. Pitää tosin huomata, että puhutaan erikseen taloudellisesta ja kulttuurisesta luokkajaosta. Tässä kontekstissa on selkeästi kyse vain ensinmainitusta.
Tiettävästi mitään yhteisesti hyväksyttyä määritelmää ylä- ja keskiluokan tai ylemmän ja alemman keskiluokan rajauksista ei ole, lähinnä vain asteikon alapää eli alaluokan ja keskiluokan rajaus on jokseenkin "virallinen". Olen tavannut mm. sellaisen rajauksen, että ylempään keskiluokkaan kuuluvat ne, joiden bruttotulot ovat 40 000 - 70 000 euroa vuodessa. (Yksilötasolla, ei ruokakunnittain.) Toisaalta ylin tulodesiili, jota myös joskus luonnehditaan yläluokaksi, menee tuon kanssa lomittain; sen alaraja on kai jossain 50 000 euron/vuosi seutuvilla. Yläluokan rajaaminen suurituloisimpaan 1%:iin on minulle ainakin uutta.
linkkaamaltasi sivulta yhden kohdan: "The phrase "upper class" has had a complex range of meanings and usages. In many traditional societies, membership of the upper class was hard or even impossible to acquire by any means other than being born into it."
Artikkelissa on sitten joukko esimerkkejä eri maissa/kulttuureissa vallitsevista tulkinnoista. Ne nimenmaan vahvistavat näkemykseni, että "yläluokan" määritelmä EI kaikkialla ole "muuhun kuin rahaan" tai "sekä rahaan että muuhun" perustuva. Artikkelissa myös aika suoraan sanotaan, että markkinataloudessa se on täysin rahaperusteinen. Onko markkinatalous siis mielestäsi aina korruptoitunut ? ;)
Toinen detalji liittyen siihen kysymääni yhteen prosenttiin: tuossa artikkelissa ainakaan ei sanota, että yläluokan määritelmä olisi "1%", vaan että yläluokkaan USA:ssa arvioidaan kuuluvan alle 1%.
sellainen huomautus, että on totta, etten ole kovin paljoa perehtynyt MUIHIN kuin puhtaasti taloudellisen luokkajaon määritelmiin. Suomen kohdalla (yhteiskunnan rakenteen vuoksi lähinnä) muita ei juuri määritelmiä ei juuri esiinnykään. Samoin esim. USA:ssa määritelmät ovat tyypillisesti talouspohjaisia, vaikkakin siellä tunnetaan myös jonkin verran näitä "perinnöllisen yläluokan" ilmiöitä.
Mutta myönnän, että rajasin vähän jyrkästi, kontekstin johdosta. On olemassa myös melko "rahariippumattomia" luokkajakomääritelmiä ja esimerkiksi Englannissa on näitä tuntomerkkejä kuten käydyt koulut (sisäoppilaitokset) jne.
Suuntaa-antavana (länsimaiden) kohdalla voisi sanoa, että tasavalloissa "yläluokka" määritellään rahan ja omaisuuden kautta. Monarkioissa sen rinnalla elää myös muita attribuutteja.
Minulle tuo luokkajako on aika selkeästi talouskysymys. Esimerkiksi yhteiskunnallisen tai taloudellisen vallankäyttö ei sinällään ole minulle yläluokan tunnusmerkki. Siksi nuo kysymyksesi eivät oikein ole relevantteja.
Williams, Brian; Stacey C. Sawyer, Carl M. Wahlstrom (2005). Marriages, Families & Intimate Relationships. Boston, MA: Pearson. ISBN 0-205-36674-0.
Beeghley, Leonard (2004). The Structure of Social Stratification in the United States. Boston, MA: Allyn and Bacon. ISBN 0-205-37558-8.
http://faculty.chicagobooth.edu/finance/papers/Wall%20Street%20and%20Main%20Street.pdf
Suomen "varakkain 1 %" on määritetty tilastokeskuksen ja yksityispankkien puolesta tuolle tasolle (yli 120 + yli 200 + yli 750), se selviytyy viimeistään pankkikonttorissa.
Ylempi keskiluokka määriytyy yleensä 6-numeroisella tulolla (ruokakunnat) tai yksilötasolla korkeat 5-numeroiset tulot. Korkeakoulututkinto on ylemmässä keskiluokassa myös joko erittäin tärkeä tai kasvattamassa tärkeyttään, myös "kapitalistisissa" maissa minkä vuoksi ylempi keskiluokka viittaa enimmäkseen ammattilaisiin (lääkärit, tutkijat, yms. korkeasti palkatut). Monet yksityisyrittäjät onkin korvautuneet ammattilaisilla ja heidän akateeminen elämäntyyli ja liberaalit mielipiteet ovat entistä suuremmassa roolissa, kuin pelkkä tulotaso.
Vastauksesi ei oikeastaan vastannut kysymykseen. Noissa lähteissä kerrotaan, millä tulotasolla yltää siihen ylimpään 1%:iin. Mutta sehän ei ollut kysymys, vaan haettiin perustelua sille, miksi yläluokka rajautuisi tuohon yhteen prosenttiin.
Suomen kaltaisissa suhteellisen demokraattisissa (sisältäen merkityksenä myös sen, ettei maassa ole aateliston kaltaista "perinnöllistä yläluokkaa") ja suhteellisen markkinatalousmaisissa maissa tulonjako on ainoa merkityksellinen luokkajaon kriteeri. Suomen tapauksessa keskiluokan alaraja on jossain 25000 euron bruttovuositulon tasolla, alemman ja ylemmän keskiluokan välinen raja n. 40 000 seutuvilla. Yläluokan rajaus on kiinalaisempi juttu, koska siihen luetaan yleensä ylimmäinen tulodesiili (siis 10%, ei 1%!), joka Tilastokeskuksen tietojen mukaan taas meillä menee suurimmalta osin päällekkäin ylemmän keskiluokan kanssa.
Onko olemassa mitään lähdettä mihin viittaat? Vai vedätkö omasta hatustasi mielipiteiden voimalla? Jos kyse on pelkästä mielipiteestä aiemmin mainittujen lähteitä vastaan, niin ei ole epäilystäkään mikä on vakuuttavampi paikka hakea vastauksia kysymyksiin.
"tulonjako on ainoa merkityksellinen luokkajaon kriteeri"
Kenen mielestä?
"Suomen tapauksessa keskiluokan alaraja on jossain 25000 euron bruttovuositulon tasolla, alemman ja ylemmän keskiluokan välinen raja n. 40 000 seutuvilla"
Lähde?
"Yläluokan rajaus on kiinalaisempi juttu, koska siihen luetaan yleensä ylimmäinen tulodesiili (siis 10%, ei 1%!)"
Lähde?
Ylipäätään vaikuttaa siltä, että yrität käyttää yläluokka -sanaa muussa käytössä kuin sanan merkitys on.