Olis potkurin osto edessä...ja tiukalla budjetilla... Ostanko taittolapasen vai kiinteän? Tällä hetkellä kiinteä 3-lapanen.
En koe häiritsevää hidastelua, toisaalta en tiedä kuinka "kovaa" saisin veneen kulkemaan ilman tuota jarrua...
Ja sitten taas toisaalta tuli ajettua kohtalaisen paljon koneella viime kesänä ja todennäköisesti ajelen ensi kesänäkin (ÄLKÄÄ LYNKATKO!), syynä pari vikkelää 2-vuotiasta joka vie toisen aikuisen huomion.
Taittolapa vai kiinteä? 3- vai 2-lapanen? Uusi vai käytetty(onko riskejä)? Merkki, onko niissä mitään eroja?
Kone on 16 heppanen ja vene painaa n. 3.5t
Tällainen sattui silmään, onkohan mistään kotoisin:
http://webshop.marinmagasinet.se/propellrar/2-bladiga-foldingpropellrar/foldingpropellrar-till-axel/
Nyt pojat ja tytöt asiallista keskustelua ja vinkkejä, kiitos! Ja jos jäi jotain oleellista puuttumaan niin lisäilen toki tänne hetimiten...
En koe häiritsevää hidastelua, toisaalta en tiedä kuinka "kovaa" saisin veneen kulkemaan ilman tuota jarrua...
Ja sitten taas toisaalta tuli ajettua kohtalaisen paljon koneella viime kesänä ja todennäköisesti ajelen ensi kesänäkin (ÄLKÄÄ LYNKATKO!), syynä pari vikkelää 2-vuotiasta joka vie toisen aikuisen huomion.
Taittolapa vai kiinteä? 3- vai 2-lapanen? Uusi vai käytetty(onko riskejä)? Merkki, onko niissä mitään eroja?
Kone on 16 heppanen ja vene painaa n. 3.5t
Tällainen sattui silmään, onkohan mistään kotoisin:
http://webshop.marinmagasinet.se/propellrar/2-bladiga-foldingpropellrar/foldingpropellrar-till-axel/
Nyt pojat ja tytöt asiallista keskustelua ja vinkkejä, kiitos! Ja jos jäi jotain oleellista puuttumaan niin lisäilen toki tänne hetimiten...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se kolmilapainen kiinteä on jo melkoisen raaka jarru. Saat taittuvalla puolisen solmua lisää nopeutta, mikä jo hieman vähentää sitä koneella ajon tarvettakin. Joakim aiheen täällä kirjoittelevista parhaiten hallitsee ja hänen aikasemmin julkaisemansa/linkittämänsä datan perusteella 2- ja 3-lapaisella ei ole juuri eroa. Tai ero on enimmältään hinnassa. Tunnetusti hyviä potkureita ovat Flex-o-Fold ja Gori, huonojakin markkinoilla on. Ne linkin ropelit näyttävät olevan Radicen tekemiä. Mielipiteitä niistä on täälläkin esitetty, löydät niitä varmaan hakutoiminnolla. Ei kai käytetyssä useimmiten mitään vikaa ole, mutta oikean koon löytäminen vaatii onnea. Halkaisijan ja nousun lisäksi pitäisi olla oikea akselin halkaisija ja kartio.
Vaihdoimme kaksilapaisen kolmilapaiseen muutama vuosi sitten. Kaksilapaisellakin pärjäsi ihan hyvin, mutta mm. satamamanöövereissä ta jos tulee tarve muuten pysäyttää vene nopeasti on kolmilapainen selvästi parempi. Kokemuksia on tosin vain Volvon potkureista. Matkaa ajettaessa kolmilapainen on mielestäni (subjektiivinen tuntuma) myös parempi ja kuten totesin, voimaa/vääntöä tuntuu olevan enemmän.
Otat sitten kumman tahansa, niin taittuvalapaisen valitsisin jos kyseessä purjevene.
http://www.seilas.no/wip4/detail.epl?id=536417&cat=4914
http://www.max-prop.com/
nykyisessä? Pidä ja korjaa se, jos on tiukka budjetti. Tottakai taittolapa on hyvä purjehdittaessa, saat sen noin 0,5 solmua lisää vauhtia.
vetäsette tuon 0,5 solmua lisää. Väitän, että 0,5 solmua ei saa lisää missään olosuhteissa vaihtamalla taittolapapotkuriin. Kovemmassa kelissä ei saa mitään lisää. Aivan kevyessä tuulessa voi saada 0,1-0,2 solmua, ei enempää. Koittakaa jaruttaa veneen vauhtia vetämällä ämpäriä. Vaikeeta on jarruttaa.
Minulla oli ensimmäisen kesän kiinteä 3-lapainen (16") 31-jalkaisessa purjeveneessä (4600 kg).
Vaihdoin Flex-o-Foldin kolmilapaiseen ja kevyellä tuulella olen päässyt jopa 0,7 kts nopeammin. Olen tehnyt melko paljon vertailua eri olosuhteissa ja katsonut nopeuden gps:stä. Sanoisin, että lisäys on välillä 0,3 - 0,7 solmua. Valmistajat mainostavat usein 10-15% lisäystä, joten tuo 0,5 solmua on pitää hyvin paikkansa ainakin minun kohdallani.
Peruutus on hieman tehottomampi kuin kiinteälapaisella, mutta ei häiritsevästi. Satamassa pärjää hyvin, hieman joutuu käyttämään lisää kaasua. Koneajossa marssivauhtia (noin 6-6,5 solmua) pääsee nyt 100-200 kierrosta/min vähemmällä.
Kallishan se potkuri oli, mutta en kyllä missään tapauksessa vaihtaisi takaisin. Nyt purjehtiminen onnistuu kevyemmillä tuulillakin.
Yllä kerrotut asiat perustuvat omiin kokemuksiini. Vastaväittäjät älköön vaivautuko turhaan kinaamaan. Minulle on ihan sama, mitä uskotte tai ette usko.
Se tulee ihan mittaustuloksista. Siis kun tiedetään rungon kulkuvastus ja potkurin aiheuttama vastus, ei vaadita korkeampaa matematiikkaa käyrien lukemiseen. Ja molemmat käyrät ovat selvää mitattavaa faktaa, ei mitään teoriaa.
esittämäsi käppyrät. Veden vastus kasvaa toiseen potenssiin nopeuden suhteen. Eli mitä hiljaisempi vauhti sen vähemmän on kiinteän potkurin vastus. Joku viisas tiesi kirjoittaa, että hiljaisella nopeudella potkuri jarruttaa enemmän.
Kyllähän kulkuvastus kasvaa nopeuden kasvaessa, mutta myös eteenpäin viemät voimat kasvavat ja rungon vedenalaisten osien kulkuvastukset suurenevat, varsinkin, kun ollaan runkonopeudessa.
Tällöin potkurin kulkuvastuksen merkitys suhteessa tuulivoimiin ja muihin kulkuvastuksiin pienenee.
Joku F1 venekuljettaja aikoinaan kertoi laippajarrusta, joka oli dollarin kolikon kokoinen. Tämän laipan kun käänsi jarrutusasentoon 90kn nopeudessa, niin tiesi, miksi veneesä on turvavyöt. Hidastuvuus oli niin suurta, että olisi lentänyt ohjaamosta ulos ilman vöitä. Vesi muuttuu vauhdissa aika kovaksi. Nyt kuitenkiin puhuttiin ei plaanaavista veneistä. Veikkaampa, että kevytveneillä tai esim. Melgesillä tuo potkurin aiheuttama nopeuden pudotus saattaisi olla melko tasaisesti kasvava veneen nopeuden kasvaessa.
Siis potkurin aiheuttama vastus kasvaa kutakuinkin nopeuden toisessa potenssissa. Koko veneen vastuksessa taas on lukuisia eri komponentteja, joista suurimmat ovat kitkavastus ja aallonmuodostusvastus. Kitkavastus kasvaa alle 2:n potenssilla, mutta aaltovastus taas selkeästi yli 2:n (veneestä riippuen, jopa potenssissa 5) potenssilla keskimäärin.
Tässä Finn Express 83:n arvot
Nopeus (kn), Kokonaisvastus taittolavalla (N), 14" 3-lap Kiintolapaisen lisävastus (N), vastuslisä (%)
1,7 29 19 66
2,1 47 29 62
2,7 73 47 64
3,0 96 59 61
3,5 140 80 57
4,3 220 120 55
5,0 290 160 55
5,4 360 190 53
5,8 500 220 44
6,0 650 230 36
6,2 780 250 32
6,4 910 270 30
6,7 1200 290 24
7,0 1400 320 23
7,4 2000 360 18
8,7 3400 490 14
Huomatkaa, että kokonaisvastus kasvaa yli 50% aina 5,4 kn vauhtiin saakka. Tuo 5,4 kn on tyypillinen kryssinopeus keskituulessa tuolla veneellä. 3-lapainen 14" on ehkä isohko tuohon veneeseen, joten 2-lapainenkin riittäisi ja ehkä jopa 12-13" 2-lapainen. 12" 2-lapaisella vastus olisi n. puolet edellälasketusta. Vakiona noissa on 15" taittolapainen, joten 12" on jo aika pieni.
Huomatkaa myös, että edelläolevassa on oletettu kisakuntoinen vene. Jos pohja on rupinen, evät vähän sinne päin tai vieläpä levää pohjassa, ei noihin kokonaisvastusarvoihin pääse lähellekään.
Se miten paljon vauhti muuttuu, vaatii jo VPP-laskentaa. Tuon taulukon vastuksilla laskettaessa vene hidastuu keskimäärin n. 6%. Suurimmat erot tulevat kryssillä, jossa vauhti tippuu pahimmillaan sen 0,5 kn JA lisäksi joutuu ajamaan alemmaksi. 6-8 kn tuulessa VMG tippuu yli 10% ja vielä 20 kn tuulessakin 5% kryssillä. Myös sivutuulessa vauhtiero on 0,5 kn 6 kn tuulessa, mutta jo 8 kn tuulessa ero tippuu 0,3 solmuun ja 20 kn tuulessa sitä on enää reilut 0,1 kn. Myötätuuli VMG-ero laskee tasaisesti 6 kn 8% arvosta 20 kn 2%iin.
Nykyinen potkuri on liian pieni, sutii menemään ja vene ei kulje. Potkuri 12" ja ilmeisesti pitäisi olla 14-15" jos on 3-lapainen.
Löytyykö jostain netistä taulukkoa josta saisi tarkistettua tuon 2-lapaisen koon?
Tuolta löytyis jotain käytettyjä:
http://www.mepratuote.fi/index.php?mepra_id=5
16 hv koneelle 2-lapainen varmaan voisi olla halkaisijaltaan 14-15", 3-lapaiselle 13-14" riittänee. Mulla on 14" taittolapapotkuri 10 hv koneessa. Ei ole liian pieni eli luisto kohtuullinen. Nousun valintaan sitten pitäisi tietää välityssuhde ja moottorin huipputehon kierrokset sekä arvio huippunopeudesta.
Tota VP:n vanhaa mallia eli Radicea myytiin uutenakin aika halvalla vajaa vuosi sitten, kun käyräsiipinen 2-lapainen tuli uudeksi malliksi. Taisi olla alle 400 €. Saattaisi olla vielä varastossa.
Itse vaihdoin taittuvalapaisen kiinteään 2-lapaiseen volvon potkuriin. Volvon 9 heppanen sisädiesel, 3,5 tonnin painoinen vene. Vaihdon tein toimintavarmuuden vuoksi ja olettamuksesta, että potkuri "puree" paremmin, minkä se tekeekin.
En kyllä ole huomannut, että vauhti olisi pudonnut 0,5 solmua. Vauhti on aivan sama mitä ennenkin. Mielestäni tuo vauhdin putoaminen on hieman liioiteltu juttu.
Ei tuollaista eroa huomaa ellei ole polaareita mittaristossa ja/tai aja kisaa muita vastaavia vastaan, jolloin taas ero tuntuu jättläismäisen suurelta.
on hyviä kokemuksia. Esim. Sinun veneesi kokoisella veneellä ja Solen 16 hv: moottorilla, huippunopeus yli 7 solmua ja jarrutus 2 solmun nopeudesta pysähdyksiin alle 10 m matkalla. Tuo Ruotsalaisen hinta on asiallinen, mutta uskoisin, että Suomestakin saat suurin piirtein samaan hintaan ja voi löytyä joku käytetty vähän halvemmallakin.
Kokemukseni mukaan pienillä tehoilla 3-lapaisesta on turha maksaa. Hyvä 2-lapainen on käytännössä riittävä.
Mikä halkaisija, nousu, välitys?
Mullakin hyviä kokemuksia radicen 2-lapaisesta taitosta, vene samaa luokkaa kun kysyjällä. Mutta miten saan selville sen potkurin halkaisijan ja nousun? En siis ole itse ostanut potkuria, joten ei ole hajuakaan mikä se on muuten kuin että kuvien perusteella selvästi radice.
Halkaisija on helppo tapaus, sen voi mitata. Mitoitus on historian painolastina tuumia, joten kaikkein helpoimmalla pääset rullamitalla, jossa on tuuma-asteikkokin. Tuumamitoitus tuottaa mukavan näköisiä kokonaislukuja samoin kuin jalkamitat veneen pituudessa, joten taitavat laahata vielä pitkään käytössä.
Nousua kannattaa ensimmäisenä etsiä leimattuna lavoista, samalla löytyisi halkaisijakin. Jos mittoja ei todellakaan mistään löydy, pitää potkuri käytännössä irrottaa. Usein leimaus on potkurin keskiössä, mutta samaa keskiötä käytetään monen kokoisille lavoille. Sitten potkuri pöydälle, viivoitin lavalle ja mitataan kulma. Jossain olen nähnyt tarkempiakin ohjeita, mutta kulma kannattaa mitata suunnilleen lavan puolivälistä. Pitää tietysti mitata myös säde, jolta kulma on mitattu ja loppu on trigonometriaa, johon yksinkertainen funktiolaskin riittää. Muistin virkistykseksi, ympyrän kehä on 2 pii r, joka kerrotaan lapakulman sinillä.
Laitetaan tuohon sinin paikalle tangentti, niin saadaan tarkempia tuloksia.