"Karjalaisväestö ei tietenkään ymmärtänyt moisia etuoikeuksia varsinkaan kun ameriikasta muuttaineiden palkkakin oli puolta parempi kuin heidän ja venäläisten.
Kaikista huonoin asema oli Suomesta tulleilla rajaloikkareilla, joita epäiltiin valkoisen suomen lähettämiksi. He eristettiin muusta väestöstä ja heitä pidettiin jatkuvassa valvonnassa. Tämä oli nöyryyttävää sillä olivathan rajaloikkarit tulleet rakentamaan uutta järjestelemään.
Suomalaisen kukoistuksen kausi päättyi Karjalassa 1937- 1938 jolloin Stalinin vainot alkoivat. Tuona aikana ammuttiin 4000 suomalaista, joiden joukossa Edvard Gylling.
Gruussialainen Stalin epäili, että Gylling oli rakentamassa enemmänkin Suur-punasuomea kuin Neuvostoliittoa. Koko alkuajan Neuvostoliiton vapaamielinen kansallispolitiikka romahti ja siitä muodostui enemmänkin lyömäase pieniä kansoja kohtaan. Enään ei uskottu, että kun Karjala kehittyy liittyy kehitykseen myös kapitalistinen Suomi.
Stalinin politiikan muutoksessa myös karjalaisten asema nousi uudelleen esille. Karjalaisiin uskottiin ja luotettiin, koska ne eivät olleet nostaneet kansallista minäänsä Venäjän ohi niin kuin suomalaiset tekivät.
Tässäkö piilee karjalaisten kansanviisaus ja kyky tulla venäläisten kanssa toimeen vaikeinakin aikoina.
Tiedot perustuu Carelia -lehden numeroon 2010/6 ja Irina Takalon artikkeliin Neuvosto-Karjalan historian suomalainen kausi 1920-1935. " http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/07/29/suomettumisen-aika-karjalan-tasavallassa-1920-1930-luvulla
Kaikista huonoin asema oli Suomesta tulleilla rajaloikkareilla, joita epäiltiin valkoisen suomen lähettämiksi. He eristettiin muusta väestöstä ja heitä pidettiin jatkuvassa valvonnassa. Tämä oli nöyryyttävää sillä olivathan rajaloikkarit tulleet rakentamaan uutta järjestelemään.
Suomalaisen kukoistuksen kausi päättyi Karjalassa 1937- 1938 jolloin Stalinin vainot alkoivat. Tuona aikana ammuttiin 4000 suomalaista, joiden joukossa Edvard Gylling.
Gruussialainen Stalin epäili, että Gylling oli rakentamassa enemmänkin Suur-punasuomea kuin Neuvostoliittoa. Koko alkuajan Neuvostoliiton vapaamielinen kansallispolitiikka romahti ja siitä muodostui enemmänkin lyömäase pieniä kansoja kohtaan. Enään ei uskottu, että kun Karjala kehittyy liittyy kehitykseen myös kapitalistinen Suomi.
Stalinin politiikan muutoksessa myös karjalaisten asema nousi uudelleen esille. Karjalaisiin uskottiin ja luotettiin, koska ne eivät olleet nostaneet kansallista minäänsä Venäjän ohi niin kuin suomalaiset tekivät.
Tässäkö piilee karjalaisten kansanviisaus ja kyky tulla venäläisten kanssa toimeen vaikeinakin aikoina.
Tiedot perustuu Carelia -lehden numeroon 2010/6 ja Irina Takalon artikkeliin Neuvosto-Karjalan historian suomalainen kausi 1920-1935. " http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/07/29/suomettumisen-aika-karjalan-tasavallassa-1920-1930-luvulla
Vastaukset 2
Vanhimmat
On oikein tutkimuslähteitä, liitteineen ja kansallisesti.
Muuten Gylling/Rovio menetti karjalan kommuunin johdon ja sai toisen viran jossa pitkään, mutta loppu vähän hämäränpeitossa.
"On oikein tutkimuslähteitä, liitteineen ja kansallisesti. "
euo esille. halkean uteliaisuudesta