Tanskaan seilatessasi voit kyllä ottaa ilmaisen satamakirjan. Niitä on useimmissa marinoissa. Jos aiot Tanskan ja Saksan Pohjanmerenpuoleisille rannikoille, hanki myös vuorovesitaulukot.
Aiotko pysyä itämerellä vai menetkö myös pohjanmerelle? Kanavan kautta vai yläkautta?
Suositeltava satama Kielin lähellä on Laboe. Kiva pikkukaupunki ja kaikki palvelut todella lähellä satamaa. Saksassa on polttoaineasemia harvakseltaan, niistä kannattaa kaivaa tiedot etukäteen, ettei tule yllätyksiä.
Kuxhaven on taas pohjanmeren puolella ihan mukava paikka, ainakin polttoainetta saa ja marinasta voi lainata polkupyöriä peräkärryn kanssa, joten kaiken tarvittavan hankkiminen onnistuu siellä hyvin.
on kiertää Jyllannin ympäri. Olen tehnyt sen retken sekä myötä- että vastapäivään, suosittelen Jyllannin kiertoa myötäpäivään eli NOK kautta Pohjanmerelle ja Skagerrakin tai Limfjordenin kautta Kattegatille. Ensimmäisen Jyllannin kiertoni tein 30-jalkaisella veneellä kuukauden kesälomalla, myöhemmin 35-jalkaisella veneellä pari kertaa. Mielestäni 5 viikkoa koko reissuun oli leppoisampi ja kiireettömämpi, koska silloin jäi varapäiviä sopivan sään odotteluun.
Makuasia varmaankin, mistä satamista tykkää. Minusta Cuxhaven on aika tylsä, tavanomainen iso marina, jonne kannattaa poiketa vain sopimattoman vuoroveden tai muun syyn takia. Helpompi myös on tankata polttoainetta Helgolandissa. Sinnehän on sopivan lyhyt päivämatka Brunsbyttelin sulusta. Tanskan Esbjerg on aika kolkko kalastussatama, mutta viereinen Fanön saari ja sen venesatama on paljon idyllisempi. Jyllannin länsirannikolla Thorsminde ja Hvide Sande ovat hyviä pysähdyssatamia, tietysti myös Thybörön (Limfjordenin suulla). Sen sijaan Jyllannin pohjoisrannikon Hirshals ja Hanstholmen ovat tylsiä, isoja. Kannattaa mieluummin poiketa Norjan Sörlandetiin tai mennä suoraan Skageniin. Suojaisessa Limfjordenissa on monia kivoja satamia, jos avomeripurjehdus Skagerrakilla ei houkuttele.
0Äänestä
nn
Lehteä jaetaan ilmaiseksi saksalaisissa satamissa ja venetarvike liikkeissä. Kannattaa hakea ekassa satamassa saksassa, siinä on aika kattavat tiedot kaikista saksan satamista. Mm heiligenhafenia voi suositella, hyvä iso satama keskellä pientä kaupunkia. Samoin Warnemündessä pari kivaa satamaa, mm Hohe düne uusi iso satama. Kielin lahdella monta satamaa.
0Äänestä
-Mika-
Kiva retki kirjoitti:
on kiertää Jyllannin ympäri. Olen tehnyt sen retken sekä myötä- että vastapäivään, suosittelen Jyllannin kiertoa myötäpäivään eli NOK kautta Pohjanmerelle ja Skagerrakin tai Limfjordenin kautta Kattegatille. Ensimmäisen Jyllannin kiertoni tein 30-jalkaisella veneellä kuukauden kesälomalla, myöhemmin 35-jalkaisella veneellä pari kertaa. Mielestäni 5 viikkoa koko reissuun oli leppoisampi ja kiireettömämpi, koska silloin jäi varapäiviä sopivan sään odotteluun.
Makuasia varmaankin, mistä satamista tykkää. Minusta Cuxhaven on aika tylsä, tavanomainen iso marina, jonne kannattaa poiketa vain sopimattoman vuoroveden tai muun syyn takia. Helpompi myös on tankata polttoainetta Helgolandissa. Sinnehän on sopivan lyhyt päivämatka Brunsbyttelin sulusta. Tanskan Esbjerg on aika kolkko kalastussatama, mutta viereinen Fanön saari ja sen venesatama on paljon idyllisempi. Jyllannin länsirannikolla Thorsminde ja Hvide Sande ovat hyviä pysähdyssatamia, tietysti myös Thybörön (Limfjordenin suulla). Sen sijaan Jyllannin pohjoisrannikon Hirshals ja Hanstholmen ovat tylsiä, isoja. Kannattaa mieluummin poiketa Norjan Sörlandetiin tai mennä suoraan Skageniin. Suojaisessa Limfjordenissa on monia kivoja satamia, jos avomeripurjehdus Skagerrakilla ei houkuttele.
Tuo Kuxhaven on lähinnä tankkauspaikka, niitä kun ei saksassa ole kovin tiheässä. Helgolandin en ole yleensä mennyt, se kun on lomakaudella ihan turvoksissa. Se toinen suosittelemani paikka (Laboe) on tankkausmahdollisuuden lisäksi muutenkin mukava. Pikkukaupunki jossa on hyvä fiilis ja kaikki lähellä marinaa, lomakaudella paljon kylläkin eläkeläisiä eikä menomestoja sellaisia kaipaavalle löydy.
Erityisesti lomakauden ulkopuolella (olen useimmin silloin siellä) on tankkauspaikat oikeasti kivenalla! Siksi omat satamavalinnat menee lähinnä niiden tankkauspaikkojen mukaan.
0Äänestä
19
nn kirjoitti:
Lehteä jaetaan ilmaiseksi saksalaisissa satamissa ja venetarvike liikkeissä. Kannattaa hakea ekassa satamassa saksassa, siinä on aika kattavat tiedot kaikista saksan satamista. Mm heiligenhafenia voi suositella, hyvä iso satama keskellä pientä kaupunkia. Samoin Warnemündessä pari kivaa satamaa, mm Hohe düne uusi iso satama. Kielin lahdella monta satamaa.
Strande ja Schilksee ovat ihan jees myös.
Jos vähän jatkat matkaa niin Schlei lahden suulla "Giftbüde" on legendaarinen paikka
0Äänestä
joita kyllä on!
-Mika- kirjoitti:
Tuo Kuxhaven on lähinnä tankkauspaikka, niitä kun ei saksassa ole kovin tiheässä. Helgolandin en ole yleensä mennyt, se kun on lomakaudella ihan turvoksissa. Se toinen suosittelemani paikka (Laboe) on tankkausmahdollisuuden lisäksi muutenkin mukava. Pikkukaupunki jossa on hyvä fiilis ja kaikki lähellä marinaa, lomakaudella paljon kylläkin eläkeläisiä eikä menomestoja sellaisia kaipaavalle löydy.
Erityisesti lomakauden ulkopuolella (olen useimmin silloin siellä) on tankkauspaikat oikeasti kivenalla! Siksi omat satamavalinnat menee lähinnä niiden tankkauspaikkojen mukaan.
Pohjanmeren puolelle retkeileville on kyllä tankkauspaikkoja, joihin on mukavampi poiketa kuin Cuxhaveniin. Kielin kanavassa (=NOK) on Rendsburg, suunnilleen puolivälissä kanavaa, ja länsipäässä Brunsbuettel (bunkrauslaituri on n. puoli mailia venesatamasta itään). Niissä olen tankannut toukokuun ja sykysyn välillä, en talvella. Aikaisemmin Kielin Holtenaussa oli bunkkeriproomu, mutta en tiedä onko enää (tänä ja viime vuonna menin/tulin Skagerrakin kautta). Niinkuin kaikissa Saksan ja Tanskan satamissa, myös Helgolandissa on paljon veneitä sesonkiaikana, mutta kyllä sinne kylkikiinnitysletkoihin aina mahtuu. Helgoland on siitä erikoisen hyvä ja turvallinen vuorovesisatama, että sinne voi mennä vuoroveden kaikkina aikoina ja kaikissa sääolosuhteissa. Uloimman aallonmurtajan suojassa on tilaa purjeiden laskuun. Tässä suhteessa esim. Cuxhaven on hankala - sataman suulla voi olla kova virta ja tilaa manöövereihin on niukasti, laivaliikennekin on vilkas.
0Äänestä
ei tankkausta!
-Mika- kirjoitti:
Tuo Kuxhaven on lähinnä tankkauspaikka, niitä kun ei saksassa ole kovin tiheässä. Helgolandin en ole yleensä mennyt, se kun on lomakaudella ihan turvoksissa. Se toinen suosittelemani paikka (Laboe) on tankkausmahdollisuuden lisäksi muutenkin mukava. Pikkukaupunki jossa on hyvä fiilis ja kaikki lähellä marinaa, lomakaudella paljon kylläkin eläkeläisiä eikä menomestoja sellaisia kaipaavalle löydy.
Erityisesti lomakauden ulkopuolella (olen useimmin silloin siellä) on tankkauspaikat oikeasti kivenalla! Siksi omat satamavalinnat menee lähinnä niiden tankkauspaikkojen mukaan.
Cuxhavenin isossa marinassa ei tietääkseni ole tankkauspaikkaa (ei ainakaan ollut kun viimeksi poikkesin toukokuussa 2008). Pitää hakea kanistereilla parin km päästä, ellei halua ajaa venettään laivasataman puolelle. Rendsburgissa on parikin suojaista venesatamaa,kun poikkeaa kanavasta Obereider-järvelle. Ainakin järven pohjukassa Regattaverein Rendsburgissa oli laituribensis. Matkan varrella Obereiderseellä on pari muuta venesatamaa. Ellei halua poiketa Obereiderille, kanavan reunassa Rendsburgissa on autobensis, josta voi tankata kanistereilla. Täältä voisi tsekata eri satamien palvelut: http://www.sejlerens.com/?region=1004
0Äänestä
-Mika-
ei tankkausta! kirjoitti:
Cuxhavenin isossa marinassa ei tietääkseni ole tankkauspaikkaa (ei ainakaan ollut kun viimeksi poikkesin toukokuussa 2008). Pitää hakea kanistereilla parin km päästä, ellei halua ajaa venettään laivasataman puolelle. Rendsburgissa on parikin suojaista venesatamaa,kun poikkeaa kanavasta Obereider-järvelle. Ainakin järven pohjukassa Regattaverein Rendsburgissa oli laituribensis. Matkan varrella Obereiderseellä on pari muuta venesatamaa. Ellei halua poiketa Obereiderille, kanavan reunassa Rendsburgissa on autobensis, josta voi tankata kanistereilla. Täältä voisi tsekata eri satamien palvelut: http://www.sejlerens.com/?region=1004
Ja toimii kortilla. Ei siis ole riippuvainen vuodenajasta tai mistään muustakaan.
0Äänestä
-Mika-
joita kyllä on! kirjoitti:
Pohjanmeren puolelle retkeileville on kyllä tankkauspaikkoja, joihin on mukavampi poiketa kuin Cuxhaveniin. Kielin kanavassa (=NOK) on Rendsburg, suunnilleen puolivälissä kanavaa, ja länsipäässä Brunsbuettel (bunkrauslaituri on n. puoli mailia venesatamasta itään). Niissä olen tankannut toukokuun ja sykysyn välillä, en talvella. Aikaisemmin Kielin Holtenaussa oli bunkkeriproomu, mutta en tiedä onko enää (tänä ja viime vuonna menin/tulin Skagerrakin kautta). Niinkuin kaikissa Saksan ja Tanskan satamissa, myös Helgolandissa on paljon veneitä sesonkiaikana, mutta kyllä sinne kylkikiinnitysletkoihin aina mahtuu. Helgoland on siitä erikoisen hyvä ja turvallinen vuorovesisatama, että sinne voi mennä vuoroveden kaikkina aikoina ja kaikissa sääolosuhteissa. Uloimman aallonmurtajan suojassa on tilaa purjeiden laskuun. Tässä suhteessa esim. Cuxhaven on hankala - sataman suulla voi olla kova virta ja tilaa manöövereihin on niukasti, laivaliikennekin on vilkas.
Menneeenä kautena yritin tankata Rendsburgissa, ei onnistunut kun ei ollut henkilökuntaa paikalla. Bunrkauslautta Holtenaussa ei pidä verollista tavaraa kuin sesonkina, eikä suostunut mulle myymään verotonta, värjättyä tavaraa. Siksi suosin sellaista tankkauspaikkaa, joka toimii kortilla (kuten Kuxhavenissa). Ei ole sesongista tai vuorokaudenajasta kiinni, että saaako naftaa vai ei.
Ruotsikin on tässä suhteessa hankala maa: Ei tankkausautomaatteja. Kalmarin bunkrauslautan omistajan mukaan siihen on tulossa muutos. Laki on kieltänyt veneasemilla itsepalvelun, mutta muuttunee tai on jo muuttunut. Tuon samaisen bunrrauslautan omistajan numero mulla on kännykässä kaiken varalta ja saan kuulemma soittaa hänelle milloin vaan, jos polttoainetta tarvitsen.
0Äänestä
juuttaanisoaalto
joita kyllä on! kirjoitti:
Pohjanmeren puolelle retkeileville on kyllä tankkauspaikkoja, joihin on mukavampi poiketa kuin Cuxhaveniin. Kielin kanavassa (=NOK) on Rendsburg, suunnilleen puolivälissä kanavaa, ja länsipäässä Brunsbuettel (bunkrauslaituri on n. puoli mailia venesatamasta itään). Niissä olen tankannut toukokuun ja sykysyn välillä, en talvella. Aikaisemmin Kielin Holtenaussa oli bunkkeriproomu, mutta en tiedä onko enää (tänä ja viime vuonna menin/tulin Skagerrakin kautta). Niinkuin kaikissa Saksan ja Tanskan satamissa, myös Helgolandissa on paljon veneitä sesonkiaikana, mutta kyllä sinne kylkikiinnitysletkoihin aina mahtuu. Helgoland on siitä erikoisen hyvä ja turvallinen vuorovesisatama, että sinne voi mennä vuoroveden kaikkina aikoina ja kaikissa sääolosuhteissa. Uloimman aallonmurtajan suojassa on tilaa purjeiden laskuun. Tässä suhteessa esim. Cuxhaven on hankala - sataman suulla voi olla kova virta ja tilaa manöövereihin on niukasti, laivaliikennekin on vilkas.
Äläkää ajako koko aikaa koneella....miks ette käytä purjeita....vai eksyinks mää kaasukahvamiesten osastolle?
0Äänestä
-Mika-
juuttaanisoaalto kirjoitti:
Äläkää ajako koko aikaa koneella....miks ette käytä purjeita....vai eksyinks mää kaasukahvamiesten osastolle?
Jos on tulossa Kielin kanavalle pohjanmereltä, on syytä olla polttoainetta koko kanavan läpi ajamista varten. Siellä ei saa purjehtia. Matka on aika tarkkaan tasan 100 kilometriä.
Siksi se Kuxhavenin luottokortila toimiva tankkausasema on mukava uutuus.
0Äänestä
Kannattaako poiketa
-Mika- kirjoitti:
Jos on tulossa Kielin kanavalle pohjanmereltä, on syytä olla polttoainetta koko kanavan läpi ajamista varten. Siellä ei saa purjehtia. Matka on aika tarkkaan tasan 100 kilometriä.
Siksi se Kuxhavenin luottokortila toimiva tankkausasema on mukava uutuus.
Menneeenä kautena yritin tankata Rendsburgissa, ei onnistunut kun ei ollut henkilökuntaa paikalla. Bunrkauslautta Holtenaussa ei pidä verollista tavaraa kuin sesonkina, eikä suostunut mulle myymään verotonta, värjättyä tavaraa. Siksi suosin sellaista tankkauspaikkaa, joka toimii kortilla (kuten Kuxhavenissa). Ei ole sesongista tai vuorokaudenajasta kiinni, että saaako naftaa vai ei.
Ruotsikin on tässä suhteessa hankala maa: Ei tankkausautomaatteja. Kalmarin bunkrauslautan omistajan mukaan siihen on tulossa muutos. Laki on kieltänyt veneasemilla itsepalvelun, mutta muuttunee tai on jo muuttunut. Tuon samaisen bunrrauslautan omistajan numero mulla on kännykässä kaiken varalta ja saan kuulemma soittaa hänelle milloin vaan, jos polttoainetta tarvitsen.
Ilmeisesti yritit tankata Rendsburgissa Kielin kanavan varrella. On parempi poiketa kanavalta muutama maili Regatta-Verein Rendsburgiin, joka on myös hyvä yöpymissatama (huvialuksethan eivät saa kulkea Kielin kanavassa pimeän aikana): http://www.sejlerens.com/?havn=5735
Ruotsissakin on vuosien ajan ollut tankkausautomaatteja, en ymmärrä mistä kieltolaista kerroit. Olen muutamana kesänä tankannut mm Falsterbokanalin seteliautomaatista. Se on sopivasti matkan varrella, kun menee tai tulee Juutinraumasta Itämerelle. Pikku harmi on se, että seteliautomaatti toimii vain kruunuilla. Jos niitä ei satu olemaan, pitää ensin poikeat pankkiautomaatille. Kalmar (jonka mainitsit) on aina ollut hankala, koska huippusesonkia lukuunottamatta dieselin tankkaaminen on vaatinut puhelinsoittoa - poika tulee läheiseltä autohuoltoasemalta, kun ehtii. Puhelinnumerohan on Kalmarin bunkrauslautan ovessa tai ikkunassa. Siinä olet oikeassa, että Ruotsi on korttiautomaattien suhteen jäljessä vaikkapa Tanskasta ja Norjasta. Norjan rannikolla puolestaan on se pikkuongelma, että kaikki automaatit eivät hyväksy esim. Mastercardia eikä asemilla ole miehitystä edes virka-aikana. Sikäläisistä automaateista saa muuten ainoastaan vähemmän verotettua vene-dieseliä. Jos haluaa tankata korkeammin verotettua auto-dieseliä, pitää varautua kantamaan sitä kanistereilla joltain autobensikseltä.
Yhä useampi marina Tanskassa ja Norjassa (ja muuallakin) on muutenkin itsepalvelupaikkoja, joissa myös satamaksu suoritetaan kortilla automaattiin. Ilman maksukorttia alkaa jo olla hankalaa, koska meribensiksetkin ovat automaatteja.
Ei näy vielä noissa kuvissakaan, kun on tullut vasta kuluvan vuoden keväällä. Tankkauspisteen yhteydessä on myös septintyhjennys. Tankkauspiste on heti kun tullaan joesta satamaan, siinä oikealla.
0Äänestä
-Mika-
polttoainetta... kirjoitti:
Ilmeisesti yritit tankata Rendsburgissa Kielin kanavan varrella. On parempi poiketa kanavalta muutama maili Regatta-Verein Rendsburgiin, joka on myös hyvä yöpymissatama (huvialuksethan eivät saa kulkea Kielin kanavassa pimeän aikana): http://www.sejlerens.com/?havn=5735
Ruotsissakin on vuosien ajan ollut tankkausautomaatteja, en ymmärrä mistä kieltolaista kerroit. Olen muutamana kesänä tankannut mm Falsterbokanalin seteliautomaatista. Se on sopivasti matkan varrella, kun menee tai tulee Juutinraumasta Itämerelle. Pikku harmi on se, että seteliautomaatti toimii vain kruunuilla. Jos niitä ei satu olemaan, pitää ensin poikeat pankkiautomaatille. Kalmar (jonka mainitsit) on aina ollut hankala, koska huippusesonkia lukuunottamatta dieselin tankkaaminen on vaatinut puhelinsoittoa - poika tulee läheiseltä autohuoltoasemalta, kun ehtii. Puhelinnumerohan on Kalmarin bunkrauslautan ovessa tai ikkunassa. Siinä olet oikeassa, että Ruotsi on korttiautomaattien suhteen jäljessä vaikkapa Tanskasta ja Norjasta. Norjan rannikolla puolestaan on se pikkuongelma, että kaikki automaatit eivät hyväksy esim. Mastercardia eikä asemilla ole miehitystä edes virka-aikana. Sikäläisistä automaateista saa muuten ainoastaan vähemmän verotettua vene-dieseliä. Jos haluaa tankata korkeammin verotettua auto-dieseliä, pitää varautua kantamaan sitä kanistereilla joltain autobensikseltä.
Yhä useampi marina Tanskassa ja Norjassa (ja muuallakin) on muutenkin itsepalvelupaikkoja, joissa myös satamaksu suoritetaan kortilla automaattiin. Ilman maksukorttia alkaa jo olla hankalaa, koska meribensiksetkin ovat automaatteja.
Juuri tuonne Regatta-Verein Rendsburgiin poikkesinkin. Mutta ei ollut satamamestari paikalla, joten polttoainetta ei saanut. Oli tulossa vasta kello 16.00 aikoihin, ja olisi mennyt liian pitkäksi mun aikatauluihin. Siispä luotin siihen, että nafta riittää Laboehen asti ja riitihän se.
Kalmarin bunkrauslautan seinässä on puhelin, joka luuria nostamalla kytkeytyy suoraan jonnekin, josta tankkaaja tulee, jos on tullakseen ja jos vastaa.... Siksi mulla on nykyään sen omistajan kännynumero ja lupa soittaa milloin vaan.
"Kieltolaista": Kun tuolle Kalmarin bunkrauslautan omistajalle ihmettelin ruotsin vähäisiä automaattiasemia, hän kertoi sen johtuvan ruotsalaisesta lainsäädännöstä. Sen enempää en siitä tiedä. Mutta samalla hän kertoi lain juuri muuttuneen, mutta se johtaa tpoimenpiteisiin (uusien mittareiden hankintaan) pitkällä viiveellä, kun mittareita uudistetaan muista syistä, lisätään niihin automaattitoiminne.
0Äänestä
Kesä 2011
Hieno ketju satamista. KIITOS
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
http://www.danskehavnelods.dk/
http://marinas.com/view/marina/9716_Wackerballig_Yacht_Harbour_Schleswig-Holstein
Tanskaan seilatessasi voit kyllä ottaa ilmaisen satamakirjan. Niitä on useimmissa marinoissa. Jos aiot Tanskan ja Saksan Pohjanmerenpuoleisille rannikoille, hanki myös vuorovesitaulukot.
täältä:
http://www.sejlerens.com/
Sejlerens myös lehtenä (useampi kpl). Voinut ainakin aiemmin tilata. Hyvä!
http://www.havneguiden.no/
Sejlerens.com on hyvä, mutta niin tämä norjalainenkin. Siinä on valokuvia satamista!
Siellä oli tänä keväänä vai viime vuonna Saksaa.
http://www.marina-guide.de/
Aiotko pysyä itämerellä vai menetkö myös pohjanmerelle? Kanavan kautta vai yläkautta?
Suositeltava satama Kielin lähellä on Laboe. Kiva pikkukaupunki ja kaikki palvelut todella lähellä satamaa. Saksassa on polttoaineasemia harvakseltaan, niistä kannattaa kaivaa tiedot etukäteen, ettei tule yllätyksiä.
Kuxhaven on taas pohjanmeren puolella ihan mukava paikka, ainakin polttoainetta saa ja marinasta voi lainata polkupyöriä peräkärryn kanssa, joten kaiken tarvittavan hankkiminen onnistuu siellä hyvin.
Kanavalla ajosta löytyy hyvät perustiedot Suorsan sivuilta:http://koti.welho.com/msuorsa3/fvk04.htm
on kiertää Jyllannin ympäri. Olen tehnyt sen retken sekä myötä- että vastapäivään, suosittelen Jyllannin kiertoa myötäpäivään eli NOK kautta Pohjanmerelle ja Skagerrakin tai Limfjordenin kautta Kattegatille. Ensimmäisen Jyllannin kiertoni tein 30-jalkaisella veneellä kuukauden kesälomalla, myöhemmin 35-jalkaisella veneellä pari kertaa. Mielestäni 5 viikkoa koko reissuun oli leppoisampi ja kiireettömämpi, koska silloin jäi varapäiviä sopivan sään odotteluun.
Makuasia varmaankin, mistä satamista tykkää. Minusta Cuxhaven on aika tylsä, tavanomainen iso marina, jonne kannattaa poiketa vain sopimattoman vuoroveden tai muun syyn takia. Helpompi myös on tankata polttoainetta Helgolandissa. Sinnehän on sopivan lyhyt päivämatka Brunsbyttelin sulusta.
Tanskan Esbjerg on aika kolkko kalastussatama, mutta viereinen Fanön saari ja sen venesatama on paljon idyllisempi. Jyllannin länsirannikolla Thorsminde ja Hvide Sande ovat hyviä pysähdyssatamia, tietysti myös Thybörön (Limfjordenin suulla). Sen sijaan Jyllannin pohjoisrannikon Hirshals ja Hanstholmen ovat tylsiä, isoja. Kannattaa mieluummin poiketa Norjan Sörlandetiin tai mennä suoraan Skageniin. Suojaisessa Limfjordenissa on monia kivoja satamia, jos avomeripurjehdus Skagerrakilla ei houkuttele.
Lehteä jaetaan ilmaiseksi saksalaisissa satamissa ja venetarvike liikkeissä.
Kannattaa hakea ekassa satamassa saksassa, siinä on aika kattavat tiedot kaikista saksan satamista.
Mm heiligenhafenia voi suositella, hyvä iso satama keskellä pientä kaupunkia.
Samoin Warnemündessä pari kivaa satamaa, mm Hohe düne uusi iso satama.
Kielin lahdella monta satamaa.
Tuo Kuxhaven on lähinnä tankkauspaikka, niitä kun ei saksassa ole kovin tiheässä. Helgolandin en ole yleensä mennyt, se kun on lomakaudella ihan turvoksissa. Se toinen suosittelemani paikka (Laboe) on tankkausmahdollisuuden lisäksi muutenkin mukava. Pikkukaupunki jossa on hyvä fiilis ja kaikki lähellä marinaa, lomakaudella paljon kylläkin eläkeläisiä eikä menomestoja sellaisia kaipaavalle löydy.
Erityisesti lomakauden ulkopuolella (olen useimmin silloin siellä) on tankkauspaikat oikeasti kivenalla! Siksi omat satamavalinnat menee lähinnä niiden tankkauspaikkojen mukaan.
Strande ja Schilksee ovat ihan jees myös.
Jos vähän jatkat matkaa niin Schlei lahden suulla "Giftbüde" on legendaarinen paikka
Pohjanmeren puolelle retkeileville on kyllä tankkauspaikkoja, joihin on mukavampi poiketa kuin Cuxhaveniin. Kielin kanavassa (=NOK) on Rendsburg, suunnilleen puolivälissä kanavaa, ja länsipäässä Brunsbuettel (bunkrauslaituri on n. puoli mailia venesatamasta itään). Niissä olen tankannut toukokuun ja sykysyn välillä, en talvella. Aikaisemmin Kielin Holtenaussa oli bunkkeriproomu, mutta en tiedä onko enää (tänä ja viime vuonna menin/tulin Skagerrakin kautta).
Niinkuin kaikissa Saksan ja Tanskan satamissa, myös Helgolandissa on paljon veneitä sesonkiaikana, mutta kyllä sinne kylkikiinnitysletkoihin aina mahtuu. Helgoland on siitä erikoisen hyvä ja turvallinen vuorovesisatama, että sinne voi mennä vuoroveden kaikkina aikoina ja kaikissa sääolosuhteissa. Uloimman aallonmurtajan suojassa on tilaa purjeiden laskuun. Tässä suhteessa esim. Cuxhaven on hankala - sataman suulla voi olla kova virta ja tilaa manöövereihin on niukasti, laivaliikennekin on vilkas.
Cuxhavenin isossa marinassa ei tietääkseni ole tankkauspaikkaa (ei ainakaan ollut kun viimeksi poikkesin toukokuussa 2008). Pitää hakea kanistereilla parin km päästä, ellei halua ajaa venettään laivasataman puolelle. Rendsburgissa on parikin suojaista venesatamaa,kun poikkeaa kanavasta Obereider-järvelle. Ainakin järven pohjukassa Regattaverein Rendsburgissa oli laituribensis. Matkan varrella Obereiderseellä on pari muuta venesatamaa. Ellei halua poiketa Obereiderille, kanavan reunassa Rendsburgissa on autobensis, josta voi tankata kanistereilla.
Täältä voisi tsekata eri satamien palvelut:
http://www.sejlerens.com/?region=1004
Ja toimii kortilla. Ei siis ole riippuvainen vuodenajasta tai mistään muustakaan.
Menneeenä kautena yritin tankata Rendsburgissa, ei onnistunut kun ei ollut henkilökuntaa paikalla. Bunrkauslautta Holtenaussa ei pidä verollista tavaraa kuin sesonkina, eikä suostunut mulle myymään verotonta, värjättyä tavaraa. Siksi suosin sellaista tankkauspaikkaa, joka toimii kortilla (kuten Kuxhavenissa). Ei ole sesongista tai vuorokaudenajasta kiinni, että saaako naftaa vai ei.
Ruotsikin on tässä suhteessa hankala maa: Ei tankkausautomaatteja. Kalmarin bunkrauslautan omistajan mukaan siihen on tulossa muutos. Laki on kieltänyt veneasemilla itsepalvelun, mutta muuttunee tai on jo muuttunut. Tuon samaisen bunrrauslautan omistajan numero mulla on kännykässä kaiken varalta ja saan kuulemma soittaa hänelle milloin vaan, jos polttoainetta tarvitsen.
Äläkää ajako koko aikaa koneella....miks ette käytä purjeita....vai eksyinks mää kaasukahvamiesten osastolle?
Jos on tulossa Kielin kanavalle pohjanmereltä, on syytä olla polttoainetta koko kanavan läpi ajamista varten. Siellä ei saa purjehtia. Matka on aika tarkkaan tasan 100 kilometriä.
Siksi se Kuxhavenin luottokortila toimiva tankkausasema on mukava uutuus.
polttoaineen takia? Cuxhavenin korttiautomaatilla toimiva dieselasema on ilmeisesti niin uusi, ettei se vielä näy satamaselostuksissa. En ainakaan huomannut näistä:
http://marinas.com/view/marina/9427_Cuxhaven_Yacht_Club_Marina_Lower_Saxony
Tässä livenä web-kameran kuvaa Cuxhavenin marinasta. Näyttää aika synkältä ja autiolta.
http://www.residenz-cux.de/webcam.html
http://www.sejlerens.com/?havn=8624
Cuxhaven City-Marinassakaan ei olisi tankkausmahdollisuutta:
http://www.marina-guide.de/index.php?id=16&hafen=95
Ilmeisesti yritit tankata Rendsburgissa Kielin kanavan varrella. On parempi poiketa kanavalta muutama maili Regatta-Verein Rendsburgiin, joka on myös hyvä yöpymissatama (huvialuksethan eivät saa kulkea Kielin kanavassa pimeän aikana):
http://www.sejlerens.com/?havn=5735
Ruotsissakin on vuosien ajan ollut tankkausautomaatteja, en ymmärrä mistä kieltolaista kerroit. Olen muutamana kesänä tankannut mm Falsterbokanalin seteliautomaatista. Se on sopivasti matkan varrella, kun menee tai tulee Juutinraumasta Itämerelle. Pikku harmi on se, että seteliautomaatti toimii vain kruunuilla. Jos niitä ei satu olemaan, pitää ensin poikeat pankkiautomaatille.
Kalmar (jonka mainitsit) on aina ollut hankala, koska huippusesonkia lukuunottamatta dieselin tankkaaminen on vaatinut puhelinsoittoa - poika tulee läheiseltä autohuoltoasemalta, kun ehtii. Puhelinnumerohan on Kalmarin bunkrauslautan ovessa tai ikkunassa.
Siinä olet oikeassa, että Ruotsi on korttiautomaattien suhteen jäljessä vaikkapa Tanskasta ja Norjasta. Norjan rannikolla puolestaan on se pikkuongelma, että kaikki automaatit eivät hyväksy esim. Mastercardia eikä asemilla ole miehitystä edes virka-aikana. Sikäläisistä automaateista saa muuten ainoastaan vähemmän verotettua vene-dieseliä. Jos haluaa tankata korkeammin verotettua auto-dieseliä, pitää varautua kantamaan sitä kanistereilla joltain autobensikseltä.
Yhä useampi marina Tanskassa ja Norjassa (ja muuallakin) on muutenkin itsepalvelupaikkoja, joissa myös satamaksu suoritetaan kortilla automaattiin. Ilman maksukorttia alkaa jo olla hankalaa, koska meribensiksetkin ovat automaatteja.
Ei näy vielä noissa kuvissakaan, kun on tullut vasta kuluvan vuoden keväällä. Tankkauspisteen yhteydessä on myös septintyhjennys. Tankkauspiste on heti kun tullaan joesta satamaan, siinä oikealla.
Juuri tuonne Regatta-Verein Rendsburgiin poikkesinkin. Mutta ei ollut satamamestari paikalla, joten polttoainetta ei saanut. Oli tulossa vasta kello 16.00 aikoihin, ja olisi mennyt liian pitkäksi mun aikatauluihin. Siispä luotin siihen, että nafta riittää Laboehen asti ja riitihän se.
Kalmarin bunkrauslautan seinässä on puhelin, joka luuria nostamalla kytkeytyy suoraan jonnekin, josta tankkaaja tulee, jos on tullakseen ja jos vastaa.... Siksi mulla on nykyään sen omistajan kännynumero ja lupa soittaa milloin vaan.
"Kieltolaista": Kun tuolle Kalmarin bunkrauslautan omistajalle ihmettelin ruotsin vähäisiä automaattiasemia, hän kertoi sen johtuvan ruotsalaisesta lainsäädännöstä. Sen enempää en siitä tiedä. Mutta samalla hän kertoi lain juuri muuttuneen, mutta se johtaa tpoimenpiteisiin (uusien mittareiden hankintaan) pitkällä viiveellä, kun mittareita uudistetaan muista syistä, lisätään niihin automaattitoiminne.
Hieno ketju satamista.
KIITOS