Siirretty viesti

Kun menin naimisiin, minulla ei ollut anoppia. Hän oli kävellyt mereen Helsingin seurasaaressa ennen kuin tapasin mieheni. Appiukko oli yksinäinen ja lastensa lähes unohtama. Meille tuli pian lapsen syntymän jälkeen ero miehen kanssa, mutta appiukko säilyi ystävänäni. Hän kävi luonamme lapsen synttäreillä ja jouluna ja aina kun kutsuin, hän halusi tulla ja nähdä meidät. Hän sanoi, että minusta ja lapsestani on ollut hänelle enemmän iloa kuin hänen omista lapsistaan koskaan. Valitettavasti hän kuoli ennen kuin tyttäreni oli kyllin vanha muistaakseen hänet.

Anopit on usein petoja miniöille, koska haluavat pitää pikkupoikansa ihan vaan itsellään. Jos sinulla on fiksu ja järjissään oleva anoppi, hän säilyy sinun ystävänäsi. Minä olen edelleen ystävä myös tyttäreni entisen avomiehen kanssa, koska opin pitämään hänestä todella, ennen kuin ero tuli. Nykyään tyttärelläni on lapsi ja mies, mutta minun ystäväni eivät kuulu hänelle.