Nyt runoilijat, otsikon sana on useasti käytetty runoudessa ,'mistäs tulet kustas tulet... Nyt aloittaja ei ole Ruune vaan kelvoton ja osaamaton jjoutava, voisin olla myös Kustaa, sekin on arveluttava nimi.
En kuitenkaan ole jonninjoutava vaan olen jjoutava, se on nimeni.
En kuitenkaan ole jonninjoutava vaan olen jjoutava, se on nimeni.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se velisurmaajabiisi jäi mieleen kun koulupoikana kuulin siitä. Sehän alkoi juuri...mistäs tulet poikani poloinen
Tupeppas Kalle,
mennään Kustaan ikkunan alle........tämäkin on runonmittaa.
Anopiltani joskus kuulin ja h e t i jäi mieleen.
Vaatii jo rohkeutta osallistua näihin korkealentoisiin aloituksiin! Sanon sen näin:
Kohta en kuse tännepäinkään !
minne menee, ja kusta tulee!
Esimerkkejä ei löytykänä.
Kalevalasta yks.
Siitä lieto Lemminkäinen arvelee, ajattelevi,
mistäpä sukset saisi, kusta suksia sukusen.
Kävi Kaupin kartanohon, päätyi Lyylikin pajahan:
Oi on viisas vuojelainen, kaunis Kauppi lappalainen!,
Tee mulle sukset sukeat, kalhut kaunoiset kaverra,
joilla hiihän Hiien hirven Hiien peltojen periltä!"
laski laulellen vesiä. Kyldyyrissä löytyy.
Naapuri koiraa syytti, lempo kussu alppiruusun juureen niin että ruusu kuoli. On aivani turhaa koiraa syyttää jos itse sinne tuhkat kiukaan alta heittää, siitähän se vasta kuoleeki.
Kustavilainen tilasi linja-auto rahtina olutta ja kysyi, milloin se on Kustavissa/kustavissa.
Päydällä oli monta mukia ja join kustakin mukista.
DDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Se onkin Kuppa-Kustaan syntymäpäivä viikonloppuna, laittakaas lippu salkoon !
Junassa matkustavaalla herrasmiehellä oli kaunis laatikko matkatavarana, vastapäätä istuva herra oli tuntevinaan sen Wisky-lootaksi, ja sieltä sitä ruskeaa ainetta valui, hän maistoi sormenpäällä varovasti ja kysäisi skottilaista??
Ei ei fox terrieri se vaan on.
Sen pituinen se
Juupa juu, ennen oli huumoriakin.
Muistan minäkin kuulleeni tuon vanhan laulun jota äitinikin lauleli lasna ollessani. Googeloimalla tuo löytyi mutta valitettavasti vain lausuttuna eikä laulettuna.
https://www.youtube.com/watch?v=G-0LZXMKcaM
Minä kun arvelin että tuon KUSTAS tulevan yksikön toisen persoonan murteellisesta kusi-sanan omistusmuodosta. Ei onneksi ollut, vaan ihan siisti juttu, ellen minä nyt sitä pilaamaan tullut.
po. Arvelin tuon KUSTAS-sanan....
TuuppasKalle Kustaan sänkyyn.
Tässä tuo vanha viisu ihan laulettuna. Taitaa olla esitys vuodelta 1939 ja julkaistu you tubeen
viime vuonna. Suomalaiset mamut laulaneet sen Ameriikassa, liekö New Yorkissä.
https://www.youtube.com/watch?v=rZivI4T7C9M
Miksi Kustaa on muka arveluttava nimi. Hyvä suomalainen miehen nimi, joka kelpasi Kustaa Vaasallekin. On muitakin Kus-alkuisia nimiä kuten Kusti. Arvostettu presidenttimmekin oli tuon niminen, Juho Kusti Paasikivi.
Tosiaankin, ei sitä aina kustaissa muisteta, että kustaissa on jotakin kuninkaallista.
Nimihän ei miestä eikä naistakaan pahenna.
Mahtaako kukaan tuntea ketään Kullervo Pellistä tai Vieno Huttusta?
Urinointi kansanomaisella nimityksellään on antanut inspiraatioita arkisille , alatyylisiksikin luettaville kuvallisille ilmaisuille. Ilmaisuvoimaa on, vahingon , petoksen ja häpeän symboliikkaa. Hiljaa kuin kusi sukassa, kusta päässä ja kusessa ollaan. Toisia voidaan kusta silmään, kusettaa ja nykykielellä kusta omiin , yhteisiin tai toisten muroihin. Murojuttu on suunnilleen samaa kuin karhunpalvelus, hyväätarkoittava teko, joka koituukin vahingoksi.
Karhu näki nukkuvan miehen, jonka otsalla kärpänen pörräsi. Karhu halusi auttaa miestä, otti kivenmurikan ja löi kärpästä. Molemmilta lähti henki.
Entäs tämä sota-ajan runo , tekijä kai tuntematon :
"Aatoksen siivin, luoksesi hiivin/ suutelen silmäsi uneen.
Vartipaikalla suorana seisten/ kirjoitan nimesi lumeen."
Tasapuolisuuden nimissä naisetkin huomioitava:
"Niin tuli nekin ropinat pidettyä, sanoi akka kun tuohelle kusi."
Lasten kanssa on keskusteltu, onko kusi kirosana, kun sitä ei saa käyttää. Sanahan sinänsä on viaton, ja nythän ketjussa käydään kielenrakennekeskustelua ja kansanperinnenäkökulmakin tulee esiin.