Onko puolueettomasti tutkittu kuinka
paljon kääntäjät ujuttavat koodiin takaportteja
ja vastaavia (nuketuskoodia yms...)?
Jo se, että kääntäjä mahdollisesti upottaa "näkymättömän" sormenjäljen käännettyyn tuotokseen
on vähän liioiteltua tavamerkin suojaamista,
eikä ole kaikkien sovelmien kohdalla muutenkaan tarpeellista pystyä jäljittämään
missä jokin softamurikka on sorvattu.
Samoin valmiit komponentit, esim. kryptauksen
osalta, niihin tuskin on ollenkaan luottaminen.
paljon kääntäjät ujuttavat koodiin takaportteja
ja vastaavia (nuketuskoodia yms...)?
Jo se, että kääntäjä mahdollisesti upottaa "näkymättömän" sormenjäljen käännettyyn tuotokseen
on vähän liioiteltua tavamerkin suojaamista,
eikä ole kaikkien sovelmien kohdalla muutenkaan tarpeellista pystyä jäljittämään
missä jokin softamurikka on sorvattu.
Samoin valmiit komponentit, esim. kryptauksen
osalta, niihin tuskin on ollenkaan luottaminen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jossain poropietarissa tuo takaporttien ujuttaminen on tietenkin mahdollista mutta Open Sourcessahan kääntäjänkin source on Open.
Eli, jos osaamista riittää, voi tarvittaessa kääntää oman kääntäjän.
Esim. Gentoossa se lienee oletuksena asennuksessa.
>Onko puolueettomasti tutkittu kuinka
paljon kääntäjät ujuttavat koodiin takaportteja
ja vastaavia (nuketuskoodia yms...)?
Eivät tietenkään ollenkaan. Takaportit on jo käyttiksessä tms.
>Jo se, että kääntäjä mahdollisesti upottaa "näkymättömän" sormenjäljen käännettyyn tuotokseen
on vähän liioiteltua tavamerkin suojaamista,
eikä ole kaikkien sovelmien kohdalla muutenkaan tarpeellista pystyä jäljittämään
missä jokin softamurikka on sorvattu.
Sellaista asiaa kuin ostajan oikeudet omaan informaatiotuottoon omalla laitteistolal ei ole oletusarvoisesti olemassa. Kun myyjä käyttää ohjelmistoaan omiin tarpeisiinsa ostajan tietokoneella luvatta niin myyjä varastaa tietokoneresursseja ostajalta.
>Samoin valmiit komponentit, esim. kryptauksen
osalta, niihin tuskin on ollenkaan luottaminen.
Ei ole ei. Paitsi open sourceen.
Kääntäjät kyllä jättävät resursseihin omia sormenjälkiään ja niistä pystyy --- ainakin periaatteessa --- päättelemään, millä ne on käännetty. Lukekaa joskus jollain hexaeditorilla käännettyjä ohjelmia.
Ongelmahan tuo on vain, jos käyttää laittomia kääntäjiä ja aikoo tehdä softaa myyntiin. Silloin ehkä kannattaa tutustua GCC-perheeseen.
Mitä taas tulee koodin luetettavuuteen, ei OpenSource täysin turvallista ole, mutta ainakin periaatteessa luetettavampaa.
Delphille on saatavilla kryptauskomponentteja lähdekoodeineen!
Kun sinulla on lähdekoodi, voit itse tutkia sen mahdollisten takaporttien varalta !