***vl-äidin tarina
vl-äiti pohjoisesta 30.10.2010 01:07
meidän perheen todellinen kujanjuoksu alkoi kolmannen lapsen syntymästä ja jatkui vuosia eteenpäin,vuoden välein syntyi pienokaisia.Vaikeita uuvuttavia raskauksia,taloudellisia vaikeuksia,paljon yksinoloa,mies paljon töissä,elantoa perheelle hakemassa.
kunnes lopulta sairastui mieskin stressiperäiseen sairauteen ja äiti uupui lopullisesti lapsitaakan alle.
Jo useita vuosia ennen viimeistä raskautta psyyke ja fysiikka antoivat merkkejä lähestyvästä vakavasta uupumisesta.Sinnittelin,uskoin ja luotin siihen aina toistettuun mantraan ettei kenellekkään anneta enempää kuin jaksaa kantaa,siihen toiseen tuttuun hokemaan että yksi lisää menee muiden mukana en kylläkään uskonut koskaan.Aina ajatellut että jokainen lapsi tulisi nähdä yksilönä.Yksi uusi vauva perheessä tarkoittaa sitä että taas on vähemmän aikaa sille 2,3,4,6 vuotiaalle jne.puhumattakaan isommista lapsista.Uuvuttuani täysin alkoi olla arkipäivää äiti joka raivosi lapsille,käveli itkevän pikkuisen ohi,itkeskeli päivät kotona,otteet lapsia kohtaan kovenivat totaali uupumistilassa hälyttävän useasti.Sydäntä kouraisee muisto pienen itkuisista hätääntyneistä kasvoista äidin kovakouraisessa käsittelyssä.
Silloin jotain murtui minussa.Olin tullut tieni päähän ehkäisemättömyysopissa.Jeesuksen sanat "mitä te teette yhdellekin minun pienimmistäni teette sen minulle" sai minut ymmärtämään että tämä ei voi olla oikein.Ehkäisypäätöksestä on nyt vuosia takana ja uutta vauvaa ei siis ole tullut.Kun ihminen kokee täydellisen romahduksen kestää vuosia päästä taas tasapainoon en ole sitä vieläkään,psyyke on hauras,ei kestä pienintäkään stressiä,itsetunnon valtavaa laskua jne.oireita on kymmeniä asia vaikuttaa uskomattoman paljon koko ihmisen persoonallisuuteen.
Tunnen syvää surua menettämästäni ajasta pienten lasteni kanssa.Olisin ollut niin hyvä äiti tiedän sen,hellä,empaattinen kiinnostunut lasten hyvinvoinnista,paljon lukenut lasten varhaiskasvatukseta jne.Yhteisöni sääntöineen riisti minulta osan korvaamatonta äitiyttä,asia satuttaa syvältä.Olin haaveillut isosta perheestä se olisikin ollut mahdollista omaa ja puolison voimavaroja kuunnellen..en tiedä onko se mahdollista enään..vie vielä vuosia toipua tästä kaikesta, nyt yritämme vähäisistä voimistamme korvata lapsillemme menetettyä lapsuusaikaa.
Sinulle vl-isä sanoisin pidä huoli jaksamisestasi ja vaimosikin jaksamisesta.Itse olen hyvä esimerkki ihmisestä joka jääräpäi
sessä halussaan elää "oikein opetuksen mukaisesti" oli tuhota oman ja lastensa hyvinvoinnin pitkälle tulevaisuuteen***
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9426577/46520012
vl-äiti pohjoisesta 30.10.2010 01:07
meidän perheen todellinen kujanjuoksu alkoi kolmannen lapsen syntymästä ja jatkui vuosia eteenpäin,vuoden välein syntyi pienokaisia.Vaikeita uuvuttavia raskauksia,taloudellisia vaikeuksia,paljon yksinoloa,mies paljon töissä,elantoa perheelle hakemassa.
kunnes lopulta sairastui mieskin stressiperäiseen sairauteen ja äiti uupui lopullisesti lapsitaakan alle.
Jo useita vuosia ennen viimeistä raskautta psyyke ja fysiikka antoivat merkkejä lähestyvästä vakavasta uupumisesta.Sinnittelin,uskoin ja luotin siihen aina toistettuun mantraan ettei kenellekkään anneta enempää kuin jaksaa kantaa,siihen toiseen tuttuun hokemaan että yksi lisää menee muiden mukana en kylläkään uskonut koskaan.Aina ajatellut että jokainen lapsi tulisi nähdä yksilönä.Yksi uusi vauva perheessä tarkoittaa sitä että taas on vähemmän aikaa sille 2,3,4,6 vuotiaalle jne.puhumattakaan isommista lapsista.Uuvuttuani täysin alkoi olla arkipäivää äiti joka raivosi lapsille,käveli itkevän pikkuisen ohi,itkeskeli päivät kotona,otteet lapsia kohtaan kovenivat totaali uupumistilassa hälyttävän useasti.Sydäntä kouraisee muisto pienen itkuisista hätääntyneistä kasvoista äidin kovakouraisessa käsittelyssä.
Silloin jotain murtui minussa.Olin tullut tieni päähän ehkäisemättömyysopissa.Jeesuksen sanat "mitä te teette yhdellekin minun pienimmistäni teette sen minulle" sai minut ymmärtämään että tämä ei voi olla oikein.Ehkäisypäätöksestä on nyt vuosia takana ja uutta vauvaa ei siis ole tullut.Kun ihminen kokee täydellisen romahduksen kestää vuosia päästä taas tasapainoon en ole sitä vieläkään,psyyke on hauras,ei kestä pienintäkään stressiä,itsetunnon valtavaa laskua jne.oireita on kymmeniä asia vaikuttaa uskomattoman paljon koko ihmisen persoonallisuuteen.
Tunnen syvää surua menettämästäni ajasta pienten lasteni kanssa.Olisin ollut niin hyvä äiti tiedän sen,hellä,empaattinen kiinnostunut lasten hyvinvoinnista,paljon lukenut lasten varhaiskasvatukseta jne.Yhteisöni sääntöineen riisti minulta osan korvaamatonta äitiyttä,asia satuttaa syvältä.Olin haaveillut isosta perheestä se olisikin ollut mahdollista omaa ja puolison voimavaroja kuunnellen..en tiedä onko se mahdollista enään..vie vielä vuosia toipua tästä kaikesta, nyt yritämme vähäisistä voimistamme korvata lapsillemme menetettyä lapsuusaikaa.
Sinulle vl-isä sanoisin pidä huoli jaksamisestasi ja vaimosikin jaksamisesta.Itse olen hyvä esimerkki ihmisestä joka jääräpäi
sessä halussaan elää "oikein opetuksen mukaisesti" oli tuhota oman ja lastensa hyvinvoinnin pitkälle tulevaisuuteen***
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9426577/46520012
Vastaukset 31
Vanhimmat
siis siihen ehkäisypäätökseen saakka. Hän ei sitä tehnyt ja synnytti toistakymmentä lasta, vaikka voimat selvästi loppuivat minun ja sisarusteni arvion mukaan viidennen lapsen kohdalla. Mutta juuri tuon äidin kuvaamat asiat olivat meilläkin arkipäivää aina 70-luvulta lähtien. En tiedä, että osaako äitini edes katua tai asettua lapsen asemaan -ja tuskin siitä enää mitään hyötyä olisikaan? Mutta yhteisön synnyttämispakko painoi niin, että se oli uskomisen kohde ja lapset saivat kärsiä.
Tähän on kenenkään vl-hurskastelijan turha sanoa, että nuorimmat sisarukseni olisivat jääneet syntymättä... Entä jos vanhempani olisivat olleet VIELÄKIN ahkerampia siittäjiä, olisinko saanut vielä muutaman rakkaan sisaruksen lisää? Jossittelu on turhaa tässäkin asiassa.
Kyllä äidin jaksamisen loppuminen tuntui meillä lapsilla henkisten kärsimysten lisäksi fyysisenä kipuna -tukkaakin revittiin välillä päästä nyrkkikaupalla... Tätäkö Herramme lapsille halusi?
otti pienen lapsen uskon esikuvaksi.
Onko pienten lasten asiat ja hyvinvointi samassa arvossa vl-herätysliikkeessä? Onko tärkeää antaa lämpöä ja rakkautta jo olemassa oleville pienille pellavapäille vai puskea kanin lailla uusia "vaippahaita" pirttiin?
Kumpaa näistä kahdesta vaihtoehdosta uskomme Jeesuksen kannattavan. Minun ei tarvitse sanoa omaa mielipidettäni. Se on niin selvä.
On TÖRKEÄÄ, että Raamatun vastaista VALHETTA (= Raamattu kieltää ehkäisyn) opettaen SRK ja vl-saarnamiehet ahdistavat monet perheet täydelliseen epätoivon tilaan. Vanhemmat uupuvat ja masentuvat, vanhemmat sisarukset joutuvat sijaisvanhemmiksi nuoremmille - koko vl-perheen talostelu menee päin helvettiä (anteeksi hieman raju ilmaisu) ja koko perhe voi pahoin.
Sitten esitetään tuo perinteinen ja täysin farisealainen vl-slogan: "Kenet nykyisistä lapsista antaisit pois?"
Voiko tuon typerämpää kysymystä esittää koskien perheen 16 tms. lasta? Vastaus: EI VOI!!
Parempi kysymys: Mitä me vl-vanhemmat voisimme tehdän, jotta lapsemme saisivat hyvän kasvualustan edessä olevaa elämää varten? Riittääkö syliä ja rakkautta? Vai onko ensisijaisesti väsyneiden ja uupuneiden vanhempien antamaa tukkapöllyä ja vihaisia sanoja?
kerralla pienestä pellavapäästä ei ole takuuvarmasti Herramme tahto. Vaikka SRK tai muut vl-tahot muuta väittäisivätkin!
mät, pöyhkeä sydän -- jumalattoman lyhdyt synnin tiellä.
H U K A S S A J U M A L A N A R M O - ja silloin kaikki menee päin mäntyä!
http://www.saarnatuoli.net/saarnat/Viksten, Mauri/Galatalaiskirje/Galatalaiskirje - 05 - Laki ja Armo.mp3
http://www.saarnatuoli.net/saarnat/Viksten, Mauri/Profeetallinen Sana/Profeetallinen Sana - 01 - Vapaus Laista.mp3
vain vl-herätysliikkeen jäsenmäärän säilyminen edes jonkinmoisena. Vl-perheiden hyvin-/pahoinvointi ei paina vaakakupissa gramman vertaa.
Mutta eihän sekään liikuta paskan vertaa SRK:ta!
saatanan ja SRK:n yhteisten ohjeiden noudattaminen.
pitää herätysliikettä otteessaan, niin lopputulos on tuo. :((
Viitaten Korkeimman Oikeuden taannoiseen päätökseen, uskonnollinen totuus on subjektiivistä. Moni ottaa sen varsin konkreettisesti. Mielestäni saarnaajan tulisi tuoda tämä asia selvästi ja ymmärrettävästi esille. Vastuuta ei voi vierittää kuulijan harteille, etenkin kun nämä olettavat kuulevansa 'Jumalan sanaa'.
Maallikoilla on varsin vaihteleva tausta ja he esittelevät näkemyksiään.
viittaavat tuohon.
ovat kammottavia.
SRK:ta edustava vl-kusipää laittanut peukalon alaspäin tämän avauksen kohdalle vai kuka?
..on karmallinen seuraus samalla tavalla kuin syntyä esim. kaksilapsiseen perheeseen tai johonkin monilapsiseen, köyhään afrikkalaiseen perheeseen. Suomessakin oli ennen paljon perheitä, missä lapsien määrä oli paljon korkeampi kuin nykyisin. Sotien aikoina olivat vain naiset kotona lapsien kanssa yms.
Ihminen voi tehdä vääärin mutta ei koskaan kärsiä väärin. Maailmassa ei ole mitään epäoikeudenmukaista vaan paljon sellaista, minkä oikeutusta ihminen ei ymmärrä. Tämän voi tajuta vain jälleensyntymisen ja karman ajatusten avulla. Karma tarkoittaa tasoitusta tai korvausta. "Tunnustamme vain yhden lain: täydellisen tasapainon ja harmonian lain", sanovat viisaaat.
Itse synnyin vl-olosuhteisiin 7.lapsena kymmenlapsiseen perheeseen. Kurinpito piiskaa käyttämällä tuntui monesti ja tuntuu edelleenkin epäoikeudenmukaiselta. Ehkä itsekin aiemmissa elämissä..
"vl-olosuhteet" ovat monesti siunaus. Ei tarvi olla yksin, jos ei halua.
nauttia Raamatun vastaisista vl-valheopeista, järjettömistä säännöistä, yhteiskunnasta eristäytymisestä jne.
Onko tämä siunaus?
= häkissä elämistä, pelkoa ja pelottelua.
ei todellakaan ole mikään lottovoitto...
kertomuksia on vl-herätysliikkeen piirissä varmaan satoja. Ne vaietaan kuoliaaksi. Ihminen ei kiinnosta vl-johtohenkilöitä ja vl-saarnamiehiä.
yllä SRK:n norsunluutorniin Ouluun.
ei todellakaan ole mikään lottovoitto, mutta ei niitä pahimpiakaan, mutta uudestisyntyminen Jeesuksessa Kristuksessa on jopa enempi kuin lottovoitto.
Raamattu ei ole totta sana sanalta.
Evankeliumeihin on kirjoittajat oman mielikuvituksen tuotteena kirjoittaneet Jeesuksen tuomitsemisen syylliseksi.
Ylösnousemustarinat ovat erittäin ristiriitaisia.
Jne. lista on aika pitkä.
Milloin Jeesus syntyi?
Minkä ikäisenä Jeesus kuoli?
Miten kauan Jeesus opetti?
Mitä "viimeisellä" aterialla tapahtui?
Milloin Jeesus nousi kuolleista?
Kenelle ja missä Jeesus näyttäytyi ristiinnaulitsemisen jälkeen?
jne.
Raamattu ei anna yksiselitteisiä vastauksia asioihin. Vastauksia etsiessä joutuu lainaileen asioita sieltä ja täältä, sekä osin uskomaan enenmmän joihinkin kirjoituksiin kuin joihinkin toisiin.
minun tyköni te uupuneet ja raskautetut, niin minä annan teille levon"...sanoo itse Elämän Herra. ja " Autuas on olla jumalinen ja tyytyä onneensa."
vl-johtomiehet ja vl-saarnamiehet yleensä asian kuittaavat. :((
Ja eikun pökköä pesään!
isänsä murhe, katkera pettymys äidilleen.
Pahoin tehdään, jos syytöntä sakotetaan, oikeutta loukataan, jos ruoskitaan kunnian miestä.
Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä.
Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa.
Onpa syvällisiä lauseita.
En yhtään ihmettele vaikka olisitkin uskomassa, kun et osaa muodostaa omia mielipiteitä.
Tyhmä se on usko copy/paste -uskoon, viisas uskoo totuuteen. Raamatunlainaukset ovat kopioita, totuus on katoamatonta.
oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.
Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.
Älä jätä elämääsi
oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan.
Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien.
Kauniisti sanottu.
Eikö piispojen OMAATUNTOA kolkuta lukee näitä tukaisia kertomuksia Kirkon sisällä vellovasta HARHAopista, Henkisestä julmuudesta jota johtaa luterilaiset papeiksi kutsustu mustiin pukeutuvat torvelot pimeydestä.
VL.liikkestä hohkaa SAATANALLINEN armottomuus,elämää kohtaan.
Suurin erehdys on se harha,että ihmisyksilö ja Jumalasuhteen ratkaisee herätysliike! Jeesus on ainoa välimies yksilöihmisen ja Jumalan välillä .Uudestisyntymisessä yksilöihmnen saa omakohtaisen USKON josta hän on ensikädessä vastuussa Jumalalle.
Muistolause O Voittoselle Matteus18:10
"Katsokaa,ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä;sillä minä sanon teille,että heidän enkelinsä taivaassa näkevät aina minun Isäni kasvot,joka on taivaissas."
Eihän SRK:n johtomiehet ja vl-saarnaajat välitä tippaakaan siitä, millaista hintaa rivivl:t maksavat vl-herätysliikkeen jäsenyydestä.