Löytyykö Varkaudesta mitenkä paljon homeisia rakennuksia. Minä muistan ainakin lehden
kirjoittaneen joutenlahden koulusta, että siellä olisi kosteusvaurioita ja nyt se on urheiluseurojen käytössä. Samoin taulumäen terveyskeskuksesta kirjoitettiin kosteusongelmista ja se on nytten
yksityislääkäri asemana. Muistaakseni tehtaankoulu oli homeongelmainen ja sekin otettu uusiokäyttöön
eli museoksi. Samoin monissa rivi-ja kerrostaloasunnoissa varkaudessa on kosteusongelmia. Onko
kenellä lisää listata näitä rakennuksia, että allerkikko osaa välttää näitä rakennuksia ja ettei vain tulisi ostettua sellaista asuntoa koskaan.
kirjoittaneen joutenlahden koulusta, että siellä olisi kosteusvaurioita ja nyt se on urheiluseurojen käytössä. Samoin taulumäen terveyskeskuksesta kirjoitettiin kosteusongelmista ja se on nytten
yksityislääkäri asemana. Muistaakseni tehtaankoulu oli homeongelmainen ja sekin otettu uusiokäyttöön
eli museoksi. Samoin monissa rivi-ja kerrostaloasunnoissa varkaudessa on kosteusongelmia. Onko
kenellä lisää listata näitä rakennuksia, että allerkikko osaa välttää näitä rakennuksia ja ettei vain tulisi ostettua sellaista asuntoa koskaan.
Vastaukset 22
Vanhimmat
faktatietoa noista ongelmista. Kosteusongelma ja homeongelma ei ole välttämättä sama juttu. Jos ryhdyt tekemään listoja, sinulla täytyy olla näyttö asiasta. Se tarkoittaa myös oikeudellista vastuuta jos levität väärää tietoa. Pelkkä nuha ei riitä. Koira saattaa olla suurempi ongelma astmaatikolle kuin asunto.
Jos kosteutta pelkäät, et voi ostaa mitään asuntoa, tai muutenkaan asua missään. Kaikissa asunnoissa on nimittäin vaihteleva määrä kosteutta rakenteissa. Toisissa se haittaa, toisissa ei. Pienellä järkeilyllä voit kuitenkin päätellä, mitä kannattaa ostaa ja mitä ei.
Perinteinen talon rakenne on sellainen, jonka rakenteista kosteus pääsee kuivumaan, mikäli kosteutta ei tule jostain jatkuvasti lisää (putkivaurio, kattovuoto yms). Tällainen talo on rakennettu perinteisesti ja siinä on otettu huomioon se seikka, että rakenteet saattavat joskus hieman kostua erilaisista syistä, esimerkiksi vaakasateen vuoksi tai esimerkiksi jos saunomisen yhteydessä lasketaan kosteaa ilmaa muihin sisätiloihin.
Mutta sitten tuli EU ja uudet rakennusmääräykset. Sana "energia" ilmestyi asuntoasioihin. Siitä alkoivatkin sitten ongelmat. Mitä uudempiin ja energiatehokkaampiin ratkaisuihin mennään, sitä suuremmaksi kasvaa vakavien kosteusvaurioiden määrä. Surkuhupaisinta ovat esimerkiksi nykyajan talot joissa koneellisesti tuulettuva alapohja. Siis tarvitaan kone, jotta talo ei homehtuisi. Mitä tapahtuu, kun kone menee rikki tai tulee jokin pidempi häiriö sähkönsyötössä?
Joten jos haluat välttää hometaloa niin ohje on lopulta hyvin selkeä: vältä kaikkea, mitä mainostetaan sanalla "energia" jossain muodossa kuten "energiansäästö", "nollaenergiatalo", "passiivitalo" ja suosi perinteisiä, suomalaisia, tuulettuvia ja hengittäviä ratkaisuja. Kaikki 2000 luvulla rakennetut ovat riskipesiä em. syiden vuoksi.
Toki myös vanhemmissa taloissa on kullekin ikäkaudelle liittyvät ongelmansa (jotka voivat aiheuttaa myös kosteusvaurioita) mutta tällaiset ovat yleensä korjattavissa kohtuukustannuksin, ilman että tarvitsee rakentaa koko taloa uudelleen.
olen samaa mieltä. Esim. 60-luvun lopulla ja 70-luvun loppuun rakennetuissa taloissa on paljon ongelmia ja niissä rakenteissa ei ollut edes tietoa mistään EU-säännöksistä. Silloin alettiin rakentamaan käyttäen höyrysulkumuovia, valettiin sokkeli maanpinnan tasolle yms. kivaa.
Kaikki 2000-luvun talot eivät ole riskipesiä, jos on käytetty hyviä ja järkeviä ratkaisuja rakentamisessa. Ilmanvaihto on noissa taloissa avainsana ja jos se unohdetaan ja/tai sitä ei käytetä oikein, niin ongelmat kasaantuvat todella nopeasti.
Noissa 50-luvun taloissa on paljon ongelmia, mutta rakenteellisesti ne ovat paljon anteeksiantavampia kosteudelle ja se kosteus todellakin pääsee helpommin poistumaan rakenteista ennenkuin se alkaa aiheuttaa siellä vaurioita. Itsekin ottaisin mieluusti peruskuntoisen rintamamiestalon (eli sellaisen, jota ei ole eristetty pilalle), kuin huipputehokkaan uuden, jonka rakenteista ei olisi täyttä varmuutta.
noita koeteus ongelmaisia asuntoja varkaudessa ja on aikamoista kädenvääntöä kuka korvaa mitä ja kelle.
Kyllä varmaan monestakin rakennuksesta niitä kosteusongelmia löytyisi jos vaan ruvettas tutkimaan.
Käytännössä joka talosta löytyis jotain, jos puretaan riittävän pitkälle rakenteita. Mutta se on niin yksilöllistä, mikä kosteusongelma todellisuudessa aiheuttaa terveysongelman tai haittaa muuten asumista.
Home ja sienikasvustohan ovat aluksi aina pieniä,
silmämääräisesti huomaamattomia, mutta
nehän ovat laji, joka leviää ja "kasvaa", niin
että ne kyllä lopulta näyttäytyvät.....
Toiseksi, nykyään, kun laittaa asunnon myyntiin,
niin ekanahan tulee kosteusmittaaja.......
Ja, jos löytyy kosteutta, se on aina ostajan
mielestä "kosteusvaurio" ja huonon rakentamisen
syytä..... Todellisuushan ei aina ole noin,
mutta "laattamuoti on todellinen uhka" taloille..
Talo, jossa asutaan ja suihkussa käydään päivittäin, niin aina löytyy kosteusarvot
kyseisistä tiloista........
Tuttavani aloitti talon myynnin seuraavasti,
asuivat 3 viikkoa ennen kosteusmittausta mökil-
lään, eli annettiin pesutilojen olla 3 viikkoa
käyttämättä, sitten kosteusmitattiin, saatiin
kuivat arvot ja eikun myyntiin, kun oli
dokumentit.....
Eli tuo aika kuvaa sitä, miten kauan kestää
lattian kuivuminen, vaikka kuinka on talossa
lattialämmitys.......
Kun talossa eletään ja asutaan, niin siis
kyseiset paikat eivät koskaan kuivu, jolloin
"tietty prosessi on koko ajan käynnissä"
ja seuraukset aina näkyvät ennen pitkää laatta-
saumojen takia.
Muovimatto ei päästä kosteutta lattioiden alle,
ja on erinomainen sienien ja vaurioiden estäjä
em. tiloissa......
Ja jos joku nyt tulee selittämään, että meillä
laitettiin ensin muovimatto ja sitten laatat,
niin siinä välissä ne sienet kyllä alkavat
ennenpitkää rehottaa ja haista......!
kaupungin rakennustarkastajalta, miksi ja mihin kunnan omistamiin rakennuksiin on tehty remontteja. Tuli vaan mieleen tuo joutenlahden päiväkotikin, eli miksihän sekin lopetettiin ja kuinka paljon siellä on niitä remppoja tehty vuosiensaatossa.
Melko sama tilanne se on sen kosteussulutteen kanssa. Se on eräänlainen muovi- tai kumimatto, jonka päälle sitten laatoitetaan. Ongelma onkin, jos sen muovimaton alle pääsee kosteutta...Siellä sitten alkaa kasvaa kaikenlaista ja se myrkyllinen lopputulos kyllä löytää tiensä huoneilmaan.
Muovimatto ei todentotta helpolla laske sitä kosteutta sinne läpi, mutta läpivientin kohdat on aina ongelmallisia. Olen katsellut tuollaisen muovimaton alle, kun lattiakaivon kohdalta oli tuttavalla mennyt kosteus. Ei kivaa jälkeä ollenkaan. Ei se matto mikään sen kummallisempi ratkaisuna ole. Jotkut tykkää, jotkut ei.
että se oli kiireessä kyhätty ja rakennusmenetelmät olivat alusta alkaen olleet käyttöä ajatellen huonot. Eihän tämä oikein hyvää kuvaa anna tuosta julkisesta rakentamistyylistä sinällään, kun joka kunta on täynnä noita homekouluja ja virastoja.
mikäs ongelma siellä sitten muhii?????????
ole jotakin ihan "pientä" ja nyt sitten maksajaa etsitään sille pikku probleemalle.
Itselleni sanoi eräs paikallinen kuntotarkastaja, että jokaisesta rakennuksesta löytyy jotain huomautettavaa kosteuden suhteen, olipa kyseessä uusi asumaton tahi 100-vuotias rakennus. Ja jatkoi, että haitan merkityksen arviointi on hyvinkin kirjavaa. Pitänee ottaa huomioon, että Suomessa on edelleenkin neljä vuodenaikaa ja rakennustarvikkeet jalostusateesta huolimatta pääosin luonnonmateriaaleja, jotka sitovat ja luovuttavat kosteutta. Omasta mielestäni ongelma alkaa silloin, kun tämä kosteuden normaali "liike" katkaistaan muoveilla ja muilla tiiveillä materiaalella. Talossa ei vanhoja rakennusmenetelmiä käyttäen tarvitsisi muuta vesitiivistä kuin katon, jos käytettäisiin tuulettuvaa alapohjaa.
On todella hyvä ratkaisu, jos se saa tuulettua normaalisti. Ongelma uuden eristeen kanssa tulee, kun se välipohjan tuuletus aiheuttaa kastepisteen sen eristeen ja rakenteen sisälle ja siinä on se höyrynsulkumuovi tms. Lämpövuoto ja ilmankierto aikoinaan, poisti kosteuden alapohjan rakenteista ja se pysyi kuivana ilman vaurioita.
Rintamamiestaloissa on usein kellari, joka piti maakosteuden poissa välipohjasta. Tietty kellarin lattia ja seinät olivat usein kosteat maakosteudesta, koska salaojitus saattoi olla rakennettuna metrin verran kellarin lattiaa korkeammalle, mutta sen kanssa pystyi elämään :) Lisäksi useat tulisijat vaihtoivat ilmaa tehokkaasti ympäri vuorokauden, joten kosteus poistui luonnollisesti.
Nykyään tulisijoja ei niin usein käytetä ja niissäkin energiataloudellisuus on sitä luokkaa, ettei päivittäinen käyttö ole edes tarpeen...Pellit lyödään siis kiinni.
No, joka tapauksessa monta hyvää juttua on meinattu pilata noilla säännöillä, mutta eiköhän sieltä vielä hyvänkin talon pysty rakentamaan, kun miettii ja ottaa selvää etukäteen.
Jos olet ostanut asunnon ja huomaat siinä kosteusvaurion kaupanteon jälkeen, niin älä vaan ala peräämään oikeuksiasi, vaan pidä omana kipeänäsi. Pitkä ja henkisesti koetteleva kokemus ja poltat vain tahasi siinä.
Jotkut todella vaan pitävät omana kipeänä ja jotkut sitten käyvät oikeutta. Rahaa palaa, se on selvä, mutta niin se palaa sillä myyjälläkin :)
Mutta taitaa tänäpänä energiatehokkuuden tavoittelu ajaa sen "tervetalo"-ajattelun edelle. Jo esim. pakollinen lämmöntalteenottolaitteisto ilman asianmukaista huoltoa aiheuttaa terveysriskin. Edellisessä elämässä semmoisiakin joskus huoltaneena näki viidentoista vuoden käytön jälkeen vielä alkuperäisiä suodattimia paikoillaan; ei niissä kyllä paljon ilma liikkunut. Eli rakennuksen viat tai ongelmat voivat johtua rakentamisvirheen sijaan myös käyttövirheestä tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Siispä asuinrakennuksille pakolliset 5-vuotis katsastukset käyttöön! = Koulutus Varkauteen = Uusia työpaikkoja kouluttajille = Töitä asuntokatsastajille. Tästä voisi joku matemaattisesti lahjakkaampi laskea uusien työpaikkojen määrän. Pirskatti kun alkoi taas polveilla keskustelu.....
altimin talo savontiellä
ex päiviöntori päivionsaaresa
navitas 1 katto vuotaa sateella ja elementtisaumat valskaa niin että paperit lentää pöydällä
ketään ei kiinnosta j hyssyttelyllä lakaistaan onglema maton alle. työntekijöillä poskiontelo otsaontelotulehduskierre päällä.
kunnan rivitaloista puutttuu eristykset seinästä...
näitä riiittää
Tässä on hyvä opetus, eli vaikka tiedettiin että on huonokuntoinen niin kaupat tuli.
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016032321314725_an.shtml
Himppu duunia ja hieno talo jälleen, tosin otsikko taas toimittaja *homon* tiimoilta lokaan vetävä. Oppisivat jotta ei myy enää ja antaisivat olla ei ihmiset tyhmiä enää ole. Jos hinta kohdallaan niin remontoida kannattaa ja vieraalla jopa!!
Luonnonantimia ovat homeet, ja sienisalaatti jopa herkkua
Miksi kaikki vanha puretaan ja mitä saa tilalle? Jatkuvalla syötöllä muutettavia rakennus eu- ukaaseja, jonka tiimoilta tullut vain enemmän ONGELMIA! 40-60 luvulla kun rakennettiin niukalla materiaalilla tuli rakennuksista ihmisystävällisempiä ja hengittäviä. Jossa meikäläinen kasvoi ilman sisäilmaongelmia, jos nyt itse niitä ei sittemmin tuottanut :)
Jos nyt pitäisi ostaa, niin ehdottomasti rintamiestalo tai vastaava. Vaikkakin nuo iltapäivälehdet noista (painajainen talokaupoista) hehkuttaa jatkuvasti (:!
Kertoisivat prkl myös kuinka monta ONNISTUNUT Rintamamiestalo kauppaa on suhteessa ongelma kauppaa kohden!!
Ja voin väittää, jotta huomattavasti enemmän !!
Joten jos haluat välttää hometaloa niin ohje on lopulta hyvin selkeä: vältä kaikkea, mitä mainostetaan sanalla "energia" jossain muodossa kuten "energiansäästö", "nollaenergiatalo", "passiivitalo" ja suosi perinteisiä, suomalaisia, tuulettuvia ja hengittäviä ratkaisuja. Kaikki 2000 luvulla rakennetut ovat riskipesiä em. syiden vuoksi.
home-rakennuksia ei täältä löydy