Huostamainostaminen se jatkuu vaan.

http://www.ess.fi/?article=301785
Kotimaa
Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti

Laitoksiin sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta.
Lasten ongelmat ovat kärjistyneet niin, että suurin osa huostaanotoista tehdään jo kiireellisesti.
Laitoshoidon lisääntymiseen on monia syitä: päihteet, rikoskierre, mielenterveysongelmat ja työttömyys. Yhteiskunnan eriarvoistuminen on kasvanut ja lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistunut.
Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa.
6214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

halutakaan ymmärtää (kenen intresseissä moinen ymmärtämättömyys....)
että antamattomat, ei tarjottavat, alasajetut jne peruspalvelut
esimerkiksi sosiaalihuollossa
aiheuttavat lapsiperheiden siirtymisen viranomaisten suorittaman rikoksen (=laiton pakottaminen, siirto lastensuojelun asiakasperheeksi) vuoksi lastensuojeluun asiakasperheeksi.
Ja kun ei lastensuojelussakaan ole mitään eikä ketään (muuta kuin nämä korvat) antaa lapsiperheen avuksi niin jäljelle jää lastensuojeluviranomaisen palvelurepertuaarissa vain
se huostaanotto.


Jos peruspalvelut toimisivat kunnissa ja kaupungeissa kuten voimassa oleva lainsäädäntö vaatii
niin mitään alla olevan tapaisia lakimuutosversiojotain
ei todellakaan tässä maassa tarvittaisi.

http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/view/1522512
Lastensuojelun asiakkaalle järjestettävä sosiaalityöntekijän esittämät palvelut

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lastensuojelulain muutosesitystä, jonka mukaan kunnan olisi järjestettävä lastensuojelun asiakkaalle ne sosiaalihuollon palvelut, joita lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä pitää tarpeellisina.
Sosiaalityöntekijä kirjaa välttämättömiksi arvioimansa palvelut lapsen tai perheen asiakassuunnitelmaan.
Esitysluonnoksen mukaan nämä palvelut olisi jatkossa järjestettävä siinä ajassa,
jonka sosiaalityöntekijä katsoo lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömäksi. ............

Äänestä
  • Sunnuntaisuomalaisissa oli tänään laaja artikkeli huostaanotosta. Kun viranomaiset vievät lapsen, vanhemmat ovat voimattomia.

    Luin paperiversion ja yritin etsiä netistä eri haulla artikkelia, mutta en löytänyt. Nykyään lehdet haluavat rahastaa uutisilla, eikä niitä löydä ilman maksamista.

    Onko tämä oikea tapa, kun kysymyksessä on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Miksi lasten kärsimyksilläkin pitää rahastaa?

    Sunnuntaisuomalaiset ilmestyvät useilla paikkakunnilla ja on luettavissa.kirjastoissa.

    Lainaus:
    Miljardin potti.
    Vuonna 2008 lastensuojelun asiakkaina oli lähes 70.000 lasta ja nuorta, huostaanotettuna lähes 12.000.
    Erityisesti 16-17 vuotiaiden osuus on kasvanut.
    Lastensuojelulaitos- ja perhehoidon kustannukset olivat vuonna 2008 noin 550 miljoonaa euroa, vuonna 2009 noin 670 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 arviolta 740 miljoonaa euroa.
    Lastensuojelun kustannukset ovat ammatillisessa hoidossa 55.000 - 100.000 euroa vuodessa, sijaisperhehoidossa noin noin 25.000 euroa vuodessa.
    Avohuollon kustannuksia on vaikeampi arvioida kuin laitoshoidon. Kuntaliiton laskelmien mukaan kustannukset ovat vähintään 3000 euroa vuodessa lasta kohti.

    Ovatkohan laskelmat "hatustavedettyjä"?
    3000 : 12 kk = 250 euroa lasta kohden. Monenko perheen ongelmat korjaantuisivat, jos he saisivvat tuon summan kuukaudessa lasta kohden?

    Äänestä

  • Ei ymmärrä. kirjoitti:

    Sunnuntaisuomalaisissa oli tänään laaja artikkeli huostaanotosta. Kun viranomaiset vievät lapsen, vanhemmat ovat voimattomia.

    Luin paperiversion ja yritin etsiä netistä eri haulla artikkelia, mutta en löytänyt. Nykyään lehdet haluavat rahastaa uutisilla, eikä niitä löydä ilman maksamista.

    Onko tämä oikea tapa, kun kysymyksessä on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Miksi lasten kärsimyksilläkin pitää rahastaa?

    Sunnuntaisuomalaiset ilmestyvät useilla paikkakunnilla ja on luettavissa.kirjastoissa.

    Lainaus:
    Miljardin potti.
    Vuonna 2008 lastensuojelun asiakkaina oli lähes 70.000 lasta ja nuorta, huostaanotettuna lähes 12.000.
    Erityisesti 16-17 vuotiaiden osuus on kasvanut.
    Lastensuojelulaitos- ja perhehoidon kustannukset olivat vuonna 2008 noin 550 miljoonaa euroa, vuonna 2009 noin 670 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 arviolta 740 miljoonaa euroa.
    Lastensuojelun kustannukset ovat ammatillisessa hoidossa 55.000 - 100.000 euroa vuodessa, sijaisperhehoidossa noin noin 25.000 euroa vuodessa.
    Avohuollon kustannuksia on vaikeampi arvioida kuin laitoshoidon. Kuntaliiton laskelmien mukaan kustannukset ovat vähintään 3000 euroa vuodessa lasta kohti.

    Ovatkohan laskelmat "hatustavedettyjä"?
    3000 : 12 kk = 250 euroa lasta kohden. Monenko perheen ongelmat korjaantuisivat, jos he saisivvat tuon summan kuukaudessa lasta kohden?

    niin saadaan tuo noin 550 miljoonaa.

    mutta kun todellisuus on tässä maassa se että vuodessa
    (vuoden 2008 tilaston mukaan siis kun sitä 2009 tilastoa ei näköjään ole käsillä tänä vuonna ollenkaan ...)
    yli 16 600 lasta ja nuorta kotinsa ulkopuolella x ka 240 euroa vuorokausi x 30 päivää x 12 kuukautta =

    Äänestä

  • .... kirjoitti:

    niin saadaan tuo noin 550 miljoonaa.

    mutta kun todellisuus on tässä maassa se että vuodessa
    (vuoden 2008 tilaston mukaan siis kun sitä 2009 tilastoa ei näköjään ole käsillä tänä vuonna ollenkaan ...)
    yli 16 600 lasta ja nuorta kotinsa ulkopuolella x ka 240 euroa vuorokausi x 30 päivää x 12 kuukautta =

    Jos tuo mieletön summa, (tai edes osa siitä) annettaisiin kotihoitoon ym. (perheille oikeasti hyödyllisille) tukitoimille, päivähoitoon ja lapsiperheille rahan muodossa niin se edistäsi oikeasti kaikkien hyvinvointia ja voitaisiin taas puhua hyvinvointivaltiosta. Nykyinen palveluiden alasajo ja lapsien laitoksiin haaliminen on kestämätön suunta, ei hyödytä loppupeleissä ketään muita kun niitä puoskareita ja edesauttaa Suomen taantumista banaanivaltioiden tasolle, käytetään mielettömiä summia ihmisten syrjäyttämiseen. Luuleeko ne tosiaan että perheensä viranomaisten mielivallan takia menettäneet kykenisivät enää esim. työelämään? Kyllä siinä touhussa mielenterveys järkkyy niin pahasti että harva pystyy enää jatkamaan ns."normaalia" elämää pitkään aikaan, ellei koskaan.

    Äänestä

  • kaiken kokenut kirjoitti:

    Jos tuo mieletön summa, (tai edes osa siitä) annettaisiin kotihoitoon ym. (perheille oikeasti hyödyllisille) tukitoimille, päivähoitoon ja lapsiperheille rahan muodossa niin se edistäsi oikeasti kaikkien hyvinvointia ja voitaisiin taas puhua hyvinvointivaltiosta. Nykyinen palveluiden alasajo ja lapsien laitoksiin haaliminen on kestämätön suunta, ei hyödytä loppupeleissä ketään muita kun niitä puoskareita ja edesauttaa Suomen taantumista banaanivaltioiden tasolle, käytetään mielettömiä summia ihmisten syrjäyttämiseen. Luuleeko ne tosiaan että perheensä viranomaisten mielivallan takia menettäneet kykenisivät enää esim. työelämään? Kyllä siinä touhussa mielenterveys järkkyy niin pahasti että harva pystyy enää jatkamaan ns."normaalia" elämää pitkään aikaan, ellei koskaan.

    Sunnuntaisuomalainen 31.10.2010.
    Syy huostaanottoon oli murkkuikäisen tytön ja äidin välinen riitely.
    Harmi, kun juttua ei löydy netistä.
    Lehdessä todettiin lisäksi.

    Huostaanotettujen lasten määrä kasvaa Suomessa lähes viidellä prosentilla joka vuosi.
    Huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Lasten ongelmat ovat kärjistyneet niin, että suurin osa huostaanotoista tehdään jo kiireellisesti.
    Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lähes 17.000 lasta, 1,3 prosenttia kaikista alaikäisistä. Huostaanotettuna oli lähes 12.000 lasta.

    Laitoksiin sijoitettujen lasten määrä on väkilukuun suhteutettuna suurin koko Eueoopassa.
    Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat karanneet jo aikaa sitten käsistä. Tämän vuoden lähes 700 miljoonan euron potti kasvaa taas ensi vuonna vähintään 10 prosentilla. Näin on käynyt koko 2000-luvun.

    Huostaanottojen lisääntymiseen on monia syitä: päihteet, rikoskierre, mielenterveysongelmat ja työttömyys.
    Yhteiskunnan eriarvoistuminen on kasvanut ja lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistunut 1990- luvun alusta.
    Perheet eivät saa riittävästi tukea ja lasten ongelmat pääsevät kärjistymään niin, että huostaanotto on viimeinen vaihtoehto turvata lasten terveys.
    Huono-osaisuus kulkee jo sukupolvelta toiselle, toteaa erutyisasiantuntija Martti Kemppainen lastensuojelun keskusliitosta.

    Huostaanotot jatkavat yhä kasvuaan, mikäli edellisen laman kutistamia avohuoltopalveluja ei rakenneta uudelleen.
    Laitosvaltaisuus on jo kansallinen huoli ja häpeä. Ennaltaehkäisyyn olisi nyt viimeinen hetki laitta rahaa.
    Sosiaalipuolelle tarvitaan lisää työntekijöitä, aikaa ja uudenlaista asennetta, jotta tilanne helpottaa. Rahallisesti ennaltaehkäisy on huomattavasti laitoshoitoa halvempaa, Kemppainen tietää.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Heino ei usko huostaanottojen vähenevän, jos ongelmiin etsitään ratkaisuja vain viranomaisilta. Läheiset on otettava nykyistä rohkeammin mukaan.

    Läheisneuvonpito pitäisi saada kirjtattua Suomen lakiin ja se tulisi järjestää aina ennen huostaanottoa.
    Lapselle tärkeät ihmiset vanhemmat, isovanhemmat, kummit, ja tädit -pitää koota yhteen juttelemaan lapsen tilanteesta. Ratkaisut voivat olla hyvin pieniä ja arkisia, mutta paljon lapsen elämää helpottavia.
    Tällä hetkellä läheisneuvonpitoa on tarjolla satunnaisesti vain joissakin Suomen kunnissa, kuten Helsingissä.
    ****
    Lisäys. Edelläolevat tekijät ovat merikittäviä tekijöitä mm. aivierotilanteissa. Onko tutkittu lainakaan, minkälaisia tarumaatisia kokemuksia lapsi kokee, mikäli hän joutuu eroon isätä, äidistä, sukulaisista, tuttavista, ystävistä, hyvistä kavereista.

    Eräässä erioapauksessa lapselta kysyttiin, mitä hän haluaa tulevalta elämältään. Lapsi 11 v. tyttö oli aistinut, että iskä ja äiskä saattavat erota, hän pelkäsi omaa kohtaloaan.
    Hän oli kirjoitellut lappusia, jotka olivat ilmeisesti hänen hätähuutonsa
    Lainaus.
    "Mä en kestä, jos mun iskä ja äiskä eroo. Mikähän mua vaivaa, mä oon oksentanut taas koko viikonlopun. En halua muuttaa toiselle paikkakunnalle, toiseen kouluun. Haluan asua veljieni kanssa. En halua menettää sukulaisiani, ystäviäni, tuttaviani. Jos minut meinataan viedä väkisin pois kodistani, naulaan itseni jaloistani kiinni lattiaan. Muutan vaikka yksin lastenkotiin".
    Aina olisi kysyttävä lapselta, mitä hän haluaa tulevalta elämältään ja pyrkiä toteuttamaan hänen toivomukset. Lapset ja nuoret ovat oman elämäsnä asiatuntijoita.

    Viimeaikoina on kirjoteltu paljon lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Miksi ei kuunnella lapsia ja nuoria, vaan yhteiskunta vammauttaa , syjäyttää ja traumatisoi heidät ja se maksaa rahaa.
    Minkälaisia vanhempia, isejä, äitejä, mummuja, vaareja heistä tulee?

    Olisiko otettava käyttöön ilmaisu !yhteiskunnan vammauttamat lapset ja nuoret, tai lainatakseni Salman Rushdien kirjan nimeä Saatanalliset säkeet. Siitä voisi kehittää myös uuden termin vaikkapa "Sosiaalitoimen saatanalliset säkeet".

    Äänestä

  • Saatanalliset säkeet kirjoitti:

    Sunnuntaisuomalainen 31.10.2010.
    Syy huostaanottoon oli murkkuikäisen tytön ja äidin välinen riitely.
    Harmi, kun juttua ei löydy netistä.
    Lehdessä todettiin lisäksi.

    Huostaanotettujen lasten määrä kasvaa Suomessa lähes viidellä prosentilla joka vuosi.
    Huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Lasten ongelmat ovat kärjistyneet niin, että suurin osa huostaanotoista tehdään jo kiireellisesti.
    Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lähes 17.000 lasta, 1,3 prosenttia kaikista alaikäisistä. Huostaanotettuna oli lähes 12.000 lasta.

    Laitoksiin sijoitettujen lasten määrä on väkilukuun suhteutettuna suurin koko Eueoopassa.
    Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat karanneet jo aikaa sitten käsistä. Tämän vuoden lähes 700 miljoonan euron potti kasvaa taas ensi vuonna vähintään 10 prosentilla. Näin on käynyt koko 2000-luvun.

    Huostaanottojen lisääntymiseen on monia syitä: päihteet, rikoskierre, mielenterveysongelmat ja työttömyys.
    Yhteiskunnan eriarvoistuminen on kasvanut ja lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistunut 1990- luvun alusta.
    Perheet eivät saa riittävästi tukea ja lasten ongelmat pääsevät kärjistymään niin, että huostaanotto on viimeinen vaihtoehto turvata lasten terveys.
    Huono-osaisuus kulkee jo sukupolvelta toiselle, toteaa erutyisasiantuntija Martti Kemppainen lastensuojelun keskusliitosta.

    Huostaanotot jatkavat yhä kasvuaan, mikäli edellisen laman kutistamia avohuoltopalveluja ei rakenneta uudelleen.
    Laitosvaltaisuus on jo kansallinen huoli ja häpeä. Ennaltaehkäisyyn olisi nyt viimeinen hetki laitta rahaa.
    Sosiaalipuolelle tarvitaan lisää työntekijöitä, aikaa ja uudenlaista asennetta, jotta tilanne helpottaa. Rahallisesti ennaltaehkäisy on huomattavasti laitoshoitoa halvempaa, Kemppainen tietää.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tarja Heino ei usko huostaanottojen vähenevän, jos ongelmiin etsitään ratkaisuja vain viranomaisilta. Läheiset on otettava nykyistä rohkeammin mukaan.

    Läheisneuvonpito pitäisi saada kirjtattua Suomen lakiin ja se tulisi järjestää aina ennen huostaanottoa.
    Lapselle tärkeät ihmiset vanhemmat, isovanhemmat, kummit, ja tädit -pitää koota yhteen juttelemaan lapsen tilanteesta. Ratkaisut voivat olla hyvin pieniä ja arkisia, mutta paljon lapsen elämää helpottavia.
    Tällä hetkellä läheisneuvonpitoa on tarjolla satunnaisesti vain joissakin Suomen kunnissa, kuten Helsingissä.
    ****
    Lisäys. Edelläolevat tekijät ovat merikittäviä tekijöitä mm. aivierotilanteissa. Onko tutkittu lainakaan, minkälaisia tarumaatisia kokemuksia lapsi kokee, mikäli hän joutuu eroon isätä, äidistä, sukulaisista, tuttavista, ystävistä, hyvistä kavereista.

    Eräässä erioapauksessa lapselta kysyttiin, mitä hän haluaa tulevalta elämältään. Lapsi 11 v. tyttö oli aistinut, että iskä ja äiskä saattavat erota, hän pelkäsi omaa kohtaloaan.
    Hän oli kirjoitellut lappusia, jotka olivat ilmeisesti hänen hätähuutonsa
    Lainaus.
    "Mä en kestä, jos mun iskä ja äiskä eroo. Mikähän mua vaivaa, mä oon oksentanut taas koko viikonlopun. En halua muuttaa toiselle paikkakunnalle, toiseen kouluun. Haluan asua veljieni kanssa. En halua menettää sukulaisiani, ystäviäni, tuttaviani. Jos minut meinataan viedä väkisin pois kodistani, naulaan itseni jaloistani kiinni lattiaan. Muutan vaikka yksin lastenkotiin".
    Aina olisi kysyttävä lapselta, mitä hän haluaa tulevalta elämältään ja pyrkiä toteuttamaan hänen toivomukset. Lapset ja nuoret ovat oman elämäsnä asiatuntijoita.

    Viimeaikoina on kirjoteltu paljon lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Miksi ei kuunnella lapsia ja nuoria, vaan yhteiskunta vammauttaa , syjäyttää ja traumatisoi heidät ja se maksaa rahaa.
    Minkälaisia vanhempia, isejä, äitejä, mummuja, vaareja heistä tulee?

    Olisiko otettava käyttöön ilmaisu !yhteiskunnan vammauttamat lapset ja nuoret, tai lainatakseni Salman Rushdien kirjan nimeä Saatanalliset säkeet. Siitä voisi kehittää myös uuden termin vaikkapa "Sosiaalitoimen saatanalliset säkeet".

    Keskissuomalaisen artikkelissa todettiin "tällä hetkellä läheisneuvonpitoa on tajolla vain Helsingissä".

    Linkki Läheisneuvonta projektin sivustolle. Asiakkaan lähiverkosto ja viranomaiset yhteen.

    http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/laheisneuvonpito.htm

    ---

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


............ kirjoitti:

http://www.ess.fi/?article=301785
Kotimaa
Lasten ongelmat kärjistyneet rajusti

Laitoksiin sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta.
Lasten ongelmat ovat kärjistyneet niin, että suurin osa huostaanotoista tehdään jo kiireellisesti.
Laitoshoidon lisääntymiseen on monia syitä: päihteet, rikoskierre, mielenterveysongelmat ja työttömyys. Yhteiskunnan eriarvoistuminen on kasvanut ja lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistunut.
Yhden lapsen laitoshoito maksaa jopa 100 000 euroa vuodessa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu