???Mitä teen???

Tiedetään, että esimerkiksi auto kuuluu tuotteisiin, joiden arvo laskee melko nopeasti. Myydessään autoja edellä kuvatuin maksutavoin riskiksi todella jää se, että viimeisen erän langetessa maksuun myyjä (tai rahoitusyhtiö) jää asiakkaan maksukyvyttömyyden takia ilman rahoja mutta ei saa niitä enää kyseisestä autostakaan. Autohan saattaa tuhoutuakin ennen, kuin kauppahinta on kokonaan maksettu - ja takapainotteista maksumenettelyä sovellettaessa vakuutusmaksukaan ei välttämättä riitä korvaamaan jäljelläolevaa hintaa. Myyjän tappioksi puuttuva hintaosuus ei tykkänään menne, vaan kyllä sitä karhuttaneen ostajalta, vaikka itse auto olisi jo romutettu.
Yleensäkin osamaksukaupassa on riskinä se, että periaatteessa kestokulutushyödykkeeksi hankittu tuote turmeltuu huomattavasti ennen lasketun elinkaarensa loppua. Muistan äitini kertoneen, miten hän ja ystävättärensä ostivat osamaksulla turkin. Mainittu ystävätär haksahti silloin muodikkaaseen kaniturkkiin, jonka hihat kulahtivat jo ennen viimeisten osamaksuerien erääntymistä niin, että naista kuulemma nolotti mennä liikkeeseen mainittuja maksuja suorittamaan. (Noihin aikoihinhan osamaksut hoidettiin suoraan asianosaiseen kauppaan ilman pankkien saati rahoitusyhtiöitten pyyteettömiä välikäsiä.) Äiti taas oli tyytyväinen lammasturkkiinsa, joka kesti normaalikäyttöä parikymmentä vuotta ja palveli vielä sen jälkeen minua joulupukki-rekvisiittana.

old_profile_41317 kirjoitti:

Tiedetään, että esimerkiksi auto kuuluu tuotteisiin, joiden arvo laskee melko nopeasti. Myydessään autoja edellä kuvatuin maksutavoin riskiksi todella jää se, että viimeisen erän langetessa maksuun myyjä (tai rahoitusyhtiö) jää asiakkaan maksukyvyttömyyden takia ilman rahoja mutta ei saa niitä enää kyseisestä autostakaan. Autohan saattaa tuhoutuakin ennen, kuin kauppahinta on kokonaan maksettu - ja takapainotteista maksumenettelyä sovellettaessa vakuutusmaksukaan ei välttämättä riitä korvaamaan jäljelläolevaa hintaa. Myyjän tappioksi puuttuva hintaosuus ei tykkänään menne, vaan kyllä sitä karhuttaneen ostajalta, vaikka itse auto olisi jo romutettu.
Yleensäkin osamaksukaupassa on riskinä se, että periaatteessa kestokulutushyödykkeeksi hankittu tuote turmeltuu huomattavasti ennen lasketun elinkaarensa loppua. Muistan äitini kertoneen, miten hän ja ystävättärensä ostivat osamaksulla turkin. Mainittu ystävätär haksahti silloin muodikkaaseen kaniturkkiin, jonka hihat kulahtivat jo ennen viimeisten osamaksuerien erääntymistä niin, että naista kuulemma nolotti mennä liikkeeseen mainittuja maksuja suorittamaan. (Noihin aikoihinhan osamaksut hoidettiin suoraan asianosaiseen kauppaan ilman pankkien saati rahoitusyhtiöitten pyyteettömiä välikäsiä.) Äiti taas oli tyytyväinen lammasturkkiinsa, joka kesti normaalikäyttöä parikymmentä vuotta ja palveli vielä sen jälkeen minua joulupukki-rekvisiittana.

Se on autokauppiaalle aivan yks ja sama vaikka veisit just ostamasi kiesin paalattavaksi, pääasia että asiakas maksaa velkansa.

Se on ostajan oma moka jos ei hoksaa että sitten kun se viimeine erä tulee maksuun niin auto saattaa on jo läpimätä vanha loota.

Osamaksukauppa on ostajan valinta, ei siihen tartte väkisin ryhtyä. Valitettavasti suurin osa populasta on niin kädetöntä sakkia ettei ne saa muutamaa tonnia säästettyä viimeiseen erään, saatikka etukäteen, ettei tarttis velkaa ottaakaan.