Kun keskustan toimintaa jokunen viikko sitten arvosteltiin tällä palstalla siitä, että se meni yksimielisenä esittämään Liikasen (sd) nimittämistä SP:n johtoon ohi paremmin koulutetun ja pätevämmän Korkmanin (sit), puolusteli usea keskustalaiseksi tunnustautunut palstan kirjoittaja, että näin keskusta sai Liikaselta jäävän "pätkäkomissaarin" paikan Olli Rehnille, josta sitten tehdään myös pysyvä komissaari jatkossa.
Lehdissä luki samoihin aikoihin uutisia siitä, miten pääministeri Vanhanen oli luvannut selvittää komission puheenjohtaja Romano Prodilta, ettei Liikasen iroittautuminen ja seuraajan nimittäminen tuottaisi ongelmia. Liikasen seuraajan nimeä Vanhanen ei toki missään nostanut esiin.
Nyt lienee käynyt ilmi, että komission kanssa ei olekaan sovittu mistään eikä mitään. Liikasen tilalle ei saadakaan "pätkäkomissaaria", kun komissio ei niitä enää eu-vaalien vuoksi halua.
Mitäs nyt tehdään?
Vaihtoehdot lienevät vähissä. Suomi tuskin voi vetää komissaariaan pois heinäkuussa, jolloin Liikasen pesti SP:ssa alkaisi, jos sijaista ei saadakaan nimittää. Liikanen siis joutuu hoitamaan komissaarin hommansa loppuun saakka.
Tuskin tästä Suomen Pankille haittaa koituu, onhan siellä pankkiasioissa paljon kokeneempi toinen demari, Louekoski, joka on jo pitään tuurannut eronnutta pääjohtaja Vanhalaa EKP:ssä.
Ihmettelen vaan, mistä johtuu, että asiat hoidettiin komission suuntaan tuolla tavalla? Ikään kuin niitä ei olisi hoidetu millään tavalla.
Kuka mahtaa olla tyrinyt tällä kertaa ja kenen niskaan syytösryöppy sitten sataa, kun asia lopullisesti saa muotonsa. Nythän se on vielä kesken siellä komission päässä.
Lehdissä luki samoihin aikoihin uutisia siitä, miten pääministeri Vanhanen oli luvannut selvittää komission puheenjohtaja Romano Prodilta, ettei Liikasen iroittautuminen ja seuraajan nimittäminen tuottaisi ongelmia. Liikasen seuraajan nimeä Vanhanen ei toki missään nostanut esiin.
Nyt lienee käynyt ilmi, että komission kanssa ei olekaan sovittu mistään eikä mitään. Liikasen tilalle ei saadakaan "pätkäkomissaaria", kun komissio ei niitä enää eu-vaalien vuoksi halua.
Mitäs nyt tehdään?
Vaihtoehdot lienevät vähissä. Suomi tuskin voi vetää komissaariaan pois heinäkuussa, jolloin Liikasen pesti SP:ssa alkaisi, jos sijaista ei saadakaan nimittää. Liikanen siis joutuu hoitamaan komissaarin hommansa loppuun saakka.
Tuskin tästä Suomen Pankille haittaa koituu, onhan siellä pankkiasioissa paljon kokeneempi toinen demari, Louekoski, joka on jo pitään tuurannut eronnutta pääjohtaja Vanhalaa EKP:ssä.
Ihmettelen vaan, mistä johtuu, että asiat hoidettiin komission suuntaan tuolla tavalla? Ikään kuin niitä ei olisi hoidetu millään tavalla.
Kuka mahtaa olla tyrinyt tällä kertaa ja kenen niskaan syytösryöppy sitten sataa, kun asia lopullisesti saa muotonsa. Nythän se on vielä kesken siellä komission päässä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Päätös on taannehtiva eikä koske Erkki Liikasta eikä hänen seuraajaansa.
Koko operaatio tarvitaan vain Paavo Lipposta varten, koska jos hänestä tulee komission puheenjohtaja, mitä hänestä ei tule, koska nimenomaan kokoomus eli kansanpuolueiden ryhmä pyrkii estämään Lipposen ehdokkuuden saadakseen kristillisdemokraatin Prodin seuraajaksi, on pätkäkomissaariuden vuoksi mahdollisuus, että Lipponen bluffaa ja ryhtyykin Erkki Liikasen tapaan tavalliseksi komissaariksi.
Ellei tätä bluffia tehtäisi, ei Lipponen voisi tosiasiassa olla ehdokkaana vakavasti komissaarin tehtävään.
Suomenkin MEP:t ovat olleet juonimassa Lipposta vastaan ja samassa porukassa oleva Astrid Thorskin säestää.
Koko Lipposen tueksi rakennettu peli pannaan Vanhasen syyksi.
Se, että päätös on taannehtiva eikä koske Erkki Liikasta eikä hänen seuraajaansa, lienee Vanhasen ensireaktio, eli tulkinta komissiosta tulleeseen yllättävään uutiseen pätkäkomissaareista.
Jos kuitenkin on käynyt niin, ettei Prodin tai komission kanssa ole riittävän selvästi keskusteltu sen jälkeen, kun Liikanen nimitettiin, siitä, miten hän tehtävistään irrottautuu, niin asia voi minun milestäni mutkistua tavalla, jota avauksessa kuvasin.
Mitä Lipposen nimityksiin tulee, niin minusta niistä on turha kohuta täällä Suomessa, koska me emme ketään nimitä EU:ssa mihinkään, ainoastaan esitämme sitten kun se aika tulee, mitä varten pitäisi saada aika monien valtioiden ja parlamenttiryhmien tuki Lipposen taakse. Lobbaus lienee ollut kovaa vauhtia käynnissä pitkän aikaa.
Mitä tavallisen komissarin hommaan tulee, niin Lipponen on niin selvästi ja usein sanonut, etteivät ne häntä kiinnosta, joten olisin kovin hämmästynyt, jos yli kuuskymppinen veteraanipoliitikko jaluaisi mennä johonkin Liikaselta pernnäksi jäävään hommaan. Epäilen ettei Lipponen sellaiseen ole halukas.
Suomalaisten juonimisesta Lipposta vastaan en ole muuta lukenut kuin sen, että maltillisten oikeistopuolueiden ryhmä - EU:n rarlamentin suurin ryhmä - lienee tehnyt ennakkopäätöksen siitä, että jos he saavat suuremman enemmistön parlamenttiin vaalien jälkeen kuin nyt, niin he vaativat komission puheenjohtajaksi omista taustapuolueistaan tulevan ehdokkaan, mitä ehtoa Lipponen ei täytä.
Itälä on toisaalta ilmoittanut kannatavansa Lipposta, jos tällä on parlamentissa mahdollisuus päästä läpi - hän siis ei ole kaatamassa Lipposta - mutta kun asia näyttää heikolta, on Itälä vaatinut Vanhaselta ja hallitukselta myös toista ehdokasta, joka voidaan työntää tarvittaessa kilpailemaan muiden maltillisista konservatiiveista esiin nostettujen puheenjohtajaehdokkaiden kanssa.
Prodi olisi halunnut, että Liikanen olisi ollut komissaarina lokakuun loppuun, vaikka aloittaakin heinäkuussa uuden pestin.
Liikanen itse vastusti myös heti sijaiskomissaarimallia.
Eilisessä parlamentin äänestyksessä vain 18 meppiä oli vastaan sijaiskomissaareja, joka äänestys nyt oli ilmeisesti lähinnä tarkoitettu koskemaan uusien maitten komissaareja, jotka on jo kuunneltu ja jotka ovat olleet jo harjoittelemassa komissiossa ja jatkavat myös marraskuun alusta lähtien uudessa komissiossa.
Näin olen ymmärtänyt tai selittänyt itselleni, jotta tuohon pätkäkomissaariäänestykseen nyt ylipäätään tulisi jotakin tolkkua.
Tuo vain Suomea koskeva pätkäkomissaarikielto, jolta se nyt vaikuttaa oli kuitenkin osa samaa äänestypakettia.
Suomalaiset kok-sdp-kesk mepit sanoivat äänestäneensä vastaan - tietysti - ettei äänestyksestä muka tule epäluottamuslausetta uusille komissaareille, joka nyt tuntuu aika hullulta; onhan tuo nyt aikamoinen epäluottamuslause suomalaisille, tuo, että nimenomaan ja ainoastaan ja vain Suomi ei nyt voi sitten olevinaan panna ketään komissioon muutamaksi kuukaudeksi ja siitäkin pitää sitten oikein äänestää.
Keväällä lähteneitten kolmen muun komisaarin sijaisethan on jo kunnneltu ja pätkäkomissaariasiassa ei ole heidän osaltaan ollut mitään ongelmaa.
STTeen mukaan Suominen samaan hengenvetoon sitten vielä korostaa kuinka tyylikkäästi ja kaikkien sääntöjen mukaan Liikanen ja Vanhanen ovat hoitaneet tämän komissariasiankin.
Siis sinne on sitten kuitenkin joku varmasti menossa, vai mitä.
Ota tuosta nyt sitten selvää, mitä peliä ja näyttelemistä tuo kaikki on.
Siis vain 18 meppiä äänesti puolesta ja kolmisenkymmentä oli poissa tuossa
europarlamentin 'päätöslauselma'- äänestyksessä, jolla nyt ei sinällään ole edes mitään merkitystä.
Mihin tuollaisia päätöslauselma-äänestyksiä muka tarvitaan!
... aiemmin komission puheenjohtajan kanssa. Tämän nykyisen hälyn nosti eurparlamentti.