Lienee aikamme yleinenkin ilmiö, että vikoja ja virheita etsitään toisista. Jotkut syyttävät toisia huomaamatta omia vikojaan. Kun ihminen on sokeassa tilassa, ei hän voikaan nähdä kuoppia tiellään, vaan lankeaa niihin. Kuitenkin saattaa jäädä huomaamatta se, mihin langettiin, mikä oli lankeamisen syy. Sokea kun taluttaa sokeaa, ei hyvää voi seurata. Lisäksi sellainen vaellus on päämäärätöntä poukkoilua sinne tänne. Entä tunnistatko itsestäsi sellaisen piirteen, että toisille ongelmille ummistat silmäsi ja toiset huomaat selvääkin selvemmin?
Virheiden etsintää toisista
Leenu
251026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
toisista on yhtä vanha ilmiö kuin ihminen maapallolla.
Ei mitään uutta auringon alla.
toisten virheet ovat toisten virheitä, ja omat omia, ja sitten on kollektiivisia virheitä. Kyllä ne kaikki on tunnistettava ja tunnustettava, HUOM myöskin toisten virheet. Tavallinen projektiomekanismihan on "mitä siinä minun virheitä kaivelet kun itselläsikin on virheitä". Sillä lailla käännetään näppärästi huomio itsestä pois ja koitetaan päästä koirana veräjästä. Ei mitään uutta minkään alla.
mitä kaikkea HUONOA minussa on, ja sitä on paljonkin: suoraviivaisuus, ajoittainen fundamentalismi, armottomuus, kiivaus, toisten vikojen rääppiminen, kovasanaisuus, omahyväisyys, ylimielisyys, elitismi, herrahenkisyys, teatraalisuus, ylpeys ja monta muuta epämiellyttävää ominaisuutta. Kun nämä kaikki huomaa itsessään, väkisinkin pessimismi ja kyynisyys nostavat päätään - silloin herkästi etsii samoja vikoja muista.
ovat tyypillisiä homppeleille.
yleistämistä. Mutta itsekeskeinen olen ihan muista syistä. Niin jotta revi siitä :P
Jotain positivismiä kun vaihdat nimimerkin usk.m -> usk.h
Syntyy myös omassa päässäsi, saati lukijoissa.
Oikeaa itsekeskeisyyttä.
Minulla ei ole tarvetta korostaa tuota valitettavaa puoltani yli sen, että saan kaikesta - heikkouksistani ja vioistani - huolimatta olla uskomassa.
Mikä valitettavaa kenellekin? Homoja on enemmän kuin lestadiolaisia. Mutta homo-lestadiolaisia on vähän. Muuta se energiaksi. Onko viallisia lestadiolaisia.. siis vajaavetoisia täydessä uskossa. Näinkö Jumala puhuu.
Homous ei ole mikään positiivinen ominaisuus. Ei ainakaan, jos haluaa säilyttää uskon. En minä oikeasti edes kuvittele olevani muita parempi, miksi siis korostaa turhaan homoutta? Minusta tulisi sitten yhden asian ihminen.
Käsityksesi homoudesta on ahdasmielisissä ajatus-suppiloissaan eläville ihmisille tyypillistä, jotka eivät voi hyväksyä mitään poikkeavuuksia omasta näkökannastaan.( Edes omaa homouttaan )
Jos hyväksyisimme ajatuksen tuossa mittakaavassa. Meidän tulisi tuomita uskon varjolla eläinkunnasta yli puolet. Siinä mielessä pidän usk.m uskoontuloa luonnottomana tapahtumana.
Me olemme kaikki tasavertaisia. Niin valitettavalta kuin se mone nvl- uskon ihmisen korvaan kalskaahtaakin. Syntiä on mahdoton tehdä
juuri sillä hetkellä kun pääsemme kohdun kaulasta ulos.
En ole väkisin sitä häätämässä ulos itsestäni, eikä sitä oikein kukaan seurakunnassamme vaadikaan (ehkä pieni vähemmistö, luulisin). En ole sanonut, että homous olisi luonnotonta. Tiedän, että sitä esiintyy eläimilläkin. Kyse on vain siitä, saako seksuaalisuuttaan toteuttaa homona. Maailmassa on paljon vaikeampiakin asioita, eikä tämä mikään este hyvälle elämälle ole. Ei minua ajettaisi ulos ry:stä, vaikka kertoisinkin julkisesti olevani poikkeava - kun en toteuta sitä. Toinen asia sitten on, kannattaisiko niin tehdä.
Olen tullut siihen tulokseen, että ei. Jo senkin takia, ettei minusta tulisi mitään yhden asian ihmistä. Kaikki eivät välttämättä ymmärtäisi, että homo voi elää ilman seksuaalisia tekoja, saattaisi huhuja alkaa liikkua. Sellaisia me ihmiset olemme, niin vl:t kuin ei-vl:tkin.
Saako Seksuaalisuuttaan toteuttaa???
Jumala perkele! kun meidät loi. Omaksi kuvakseen.
Voisinko rakasta vaimoani suudella. Vai ajatella suutelemista?
Uskonnon halpa-myyntiä voisi olla myös:
Osta vibraattori / B arbara ja ohjeissa lukee: PIDÄ SE KAAPISSA. Näinkö Jumala puhuu?
Puhun homoudesta. Se on poikkeus.
Jos olisin homo. Haluaisin olla rakkaani kanssa
sängyssä ja eifel-tornissa. Tässä irstas vastaus.
Jos joku ei sitä hyväksy. Menköön tyynynsä alle
rukoilemaan paremmasta maailmasta.
että minäkin haluaisin, mutta omatunto ei sitä salli. Ristiriita on monesti repivä.
Pääsimme lestadiolaisuuden karrikatyyriin.
Sanoma voisi olla jatkossa suvaitsevaisuus myös usk.m kommenteissa. kaikkiin madonsyömiin ihmis-ystäviisikin. Niin kauan kuin täällä eletäänkin.
Homous on tuonut meille käsittämättömiä taiteen tekijöitä. Musiikkia. Taidetta. Elämyksiä.
Älykkyyttä. Herkkyyttä. Jumalan lahjana.
Se ei ole pannuhuoneesta.
Mutta johtuuko se homoudesta? Olenhan minäkin taiteellisesti suuntautunut, kuvaamataito ja äidinkieli aina kymppejä, ala-asteelta lukioon. Olihan Tshaikovskikin - suosikkisäveltäjäni - homoseksuaali (ja masentunut). Ehkä homoseksuaaleissa on jotain tällaisia piirteitä, ken tietää?
Nuori. En valista, koska oppia ikä kaikki. Aloita musiikista.
Taajuudesta riippumatta törmäät vaikkei naamasi näy tv-ruudusta edes peilikuvana.
Rukoile Jumalalta apua, että pääsisit eroon homoudesta. Jeesus parantaa vielä 2000 luvullakin
Mulla lisäksi vielä hajamielisyys, välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, ym. ym. Olen nimittäin ihan mieletön mäkättäjä äitini tapaan.. Sukuvika varmaan.. :/
Juup, kaikissa ihmisissä on virheitä. Olen mieluummin tämmöinen kuin olen kuin tekopyhä muuta esittävä.
ja sinulle ainakin, ehkä olet sitten itsekin "homppeli"?
Haloo, ei homoilla ole mitään tiettyjä luonteenpiirteitä sen enempää kuin heteroillakaan! >(
yleiseen tietoon antaa. Johan täälläkin olet saanut paljastuksesi tähden kai riittävästi huomiota. En tiiä olisiko se sama asia, jos sanois, että on halu tehdä huorin tai on halu varastaa, valehdella tms... Siis tarkoitan synnintaipumuksia, mitä kaikkea niitä nyt onkaan.
Ei ehkä tuo halua sana ole oikea, ei uskovaisella ole halua, mutta joissakin tilanteissa saattaa olla viekotuksia.
ehkä ulos tulemisesta olisi hyötyä, että kaikki saisivat tietää uskovaistenkin joukossa olevan homoseksuaaleja. Mutta en edelleenkään halua ryhtyä miksikään homouden asianajajaksi. Siitä ei tulisi kuin turhaa harmia minulle ja muille. Se riittää, että lähipiiri tietää - ja kannustaa pitämään hyvän omantunnon.
että ihmiset leimautuisivat. Ja edelleenkin ihmisillä on epäluuloja homoja tai lesboja kohtaan. Tietysti pitäisi yrittää ymmärtää heitä, mutta kannattaa rukoilla, että siitä pääsee irti. Ihan ajatuksistakin. Sanoin nyt kyllä asian, mikä herättää enemmän kuin vähän tunteita. Mutta totta on, että heterot voivat joutua kärsimään ainakin jonkin verran homoista tai lesboista, jos ne yrittelee.
Ja itse en halua homomiestä itselleni, sillä en kaipaa jaettuja rakkauksia. Jos homomies olisi mieheni, niin joutuisin todennäköisesti suuresti kärsimään siitä, että en saisi kaipaamaani "täyttä" rakkautta.