erilaistumaton elimellisoireinen häiriö

Hei kaikki! Löytyisikö täältä ketään kohtalotoveriani? Uuvutin itseni pahasti muutama vuotta sitten. Olin jo nollapisteessä kun havahduin huomaamaan tilani. Urheilin sitä ennen kovasti ja koitin purkaa sen kautta psyykkisiä paineta. Kun aloin romahtaa, oireita olivat kunnon totaalinen rapistuminen, sydämen hakkaaminen, hikoilu, paniikkikohtaukset, ahdistuneisuus, psyykkinen paine, hulluksitulemisen pelko..näitä voi jatkaa loputtomiin. Toipuminen on ollut raskasta ja aaltoilevaa. Siksi aaltoilevaa, kun en ole uskonut sitä, etten enää kestä äärirajoilla elämistä. Olen tehnyt virheitä ja hätiköityjä päätöksiä kokeilla liian suuria askelia siinä toivossa että kestän ja että pystyisin palata menneeseen aikaan, onnistumatta siinä. Mielialani on aina noussut pikkuhiljaa kunnon kohotessa, mutta kun fyysinen puoli on taas alkanut oireilla, mielialakin on sen mukainen. Nyt olen toipumassa toisesta takapakista. Kävin LIKEs:n tutkimuskeskuksessa erään psykiatrin puheilla ja hän oli sitä mieltä, että diagnoosini vastaa lähinnä "erilaistumatonta elimellisoireista häiriötä". Toivoisin, että tapaisin edes jonkun kohtalotoverin. Elämä on silloin erinomaista kun muistaa kuunnella itseään, mutta pahoina hetkinä olisi kiva jakaa ajatuksia..
0334
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


mannu9876 kirjoitti:

Hei kaikki! Löytyisikö täältä ketään kohtalotoveriani? Uuvutin itseni pahasti muutama vuotta sitten. Olin jo nollapisteessä kun havahduin huomaamaan tilani. Urheilin sitä ennen kovasti ja koitin purkaa sen kautta psyykkisiä paineta. Kun aloin romahtaa, oireita olivat kunnon totaalinen rapistuminen, sydämen hakkaaminen, hikoilu, paniikkikohtaukset, ahdistuneisuus, psyykkinen paine, hulluksitulemisen pelko..näitä voi jatkaa loputtomiin. Toipuminen on ollut raskasta ja aaltoilevaa. Siksi aaltoilevaa, kun en ole uskonut sitä, etten enää kestä äärirajoilla elämistä. Olen tehnyt virheitä ja hätiköityjä päätöksiä kokeilla liian suuria askelia siinä toivossa että kestän ja että pystyisin palata menneeseen aikaan, onnistumatta siinä. Mielialani on aina noussut pikkuhiljaa kunnon kohotessa, mutta kun fyysinen puoli on taas alkanut oireilla, mielialakin on sen mukainen. Nyt olen toipumassa toisesta takapakista. Kävin LIKEs:n tutkimuskeskuksessa erään psykiatrin puheilla ja hän oli sitä mieltä, että diagnoosini vastaa lähinnä "erilaistumatonta elimellisoireista häiriötä". Toivoisin, että tapaisin edes jonkun kohtalotoverin. Elämä on silloin erinomaista kun muistaa kuunnella itseään, mutta pahoina hetkinä olisi kiva jakaa ajatuksia..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu