Kiina naamioi öykkäröintinsä luonnonsuojeluksi.
[Kuva: Antti Mannermaa]
Mitä tehdä nousevalle talousjätille, joka hallitsee kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden maailmankauppaa? Siinä pulma, jonka kanssa länsimaat saavat painia lähivuosina entistä enemmän.
Kiinan kauppaministeriö ilmoitti tänään, että maa aikoo jatkaa harvinaisten maametallien vientikiintiön kaventamista myös ensi vuonna. Vaikka kiintiötä leikataankin lähinnä juustohöylällä, niin se on muistutus siitä, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan.
Kiina on harvinaisten maametallien suurin viejä yli 90 prosentin markkinaosuudella. Samalla maa on niiden suurin käyttäjä 60 prosentin osuudella.
Vaikka kyseessä onkin nimensä mukaan harvinainen raaka-aineryhmä, niin niitä käytetään lähes kaikilla teollisuuden aloilla tuulimyllyistä lcd-näyttöihin ja akuista ohjuksiin.
Harvinaisten maametallien merkitystä kuvastaa sekin, että Euroopan unioni listasi ne kesäkuussa 14 kriittisen raaka-aineen joukkoon. Niiden saanti on siis turvattava.
Viime kuussa Kiina näpäytti ja katkaisi maametallien toimituksia hetkellisesti länsimaihin. Lisäksi Japani on saanut kärsiä maiden välisestä vientikiistasta jo pidempään.
Asia ei kuitenkaan nostattanut suurempaa porua kotimaisessa mediassa, harvinaiset maametallit kun eivät ole mediaseksikkäitä. On huomattavasti käsinkosketeltavampaa, kun Venäjä katkaisee kaasutoimitukset Eurooppaan kesken kylmimmän talven. Teollisuudelle Kiinan öykkäröinti tarkoittaa kuitenkin kallistuvia hintoja, kun kysyntä ylittää tarjonnan.
Kiina perustelee vientikiintiöiden leikkauksia ympäristösyin.
Harvinaisten maametallien kaivaminen tuhoaa luontoa, eikä Kiina tahdo uhrata omaa ympäristöään rahanahneiden länsimaiden hyväksi.
Kiina syyttelee Yhdysvaltoja siitä, että maa riistää muilta mailta luonnonvaroja pitäen samalla omansa maanpovessa. Tässä onkin ehkä Kiinan todellinen intressi. Halvan työvoiman sijaan maa pyrkii kasvamaan halvan raaka-aineen luvatuksi maaksi, kunhan jalostus lopputuotteeksi tapahtuu maan rajojen sisällä.
Idän jätin viesti on hyvin selkeä, se ei halua päätyä uudeksi Afrikaksi, jolta länsimaiset siirtomaaherrat vievät luonnonvarat. Vielä kun Suomikin heräisi todellisuuteen, eikä lahjottaisi arvokasta kaivosaarrettaan ulkomaisille yhtiöille.
[Kuva: Antti Mannermaa]
Mitä tehdä nousevalle talousjätille, joka hallitsee kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden maailmankauppaa? Siinä pulma, jonka kanssa länsimaat saavat painia lähivuosina entistä enemmän.
Kiinan kauppaministeriö ilmoitti tänään, että maa aikoo jatkaa harvinaisten maametallien vientikiintiön kaventamista myös ensi vuonna. Vaikka kiintiötä leikataankin lähinnä juustohöylällä, niin se on muistutus siitä, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan.
Kiina on harvinaisten maametallien suurin viejä yli 90 prosentin markkinaosuudella. Samalla maa on niiden suurin käyttäjä 60 prosentin osuudella.
Vaikka kyseessä onkin nimensä mukaan harvinainen raaka-aineryhmä, niin niitä käytetään lähes kaikilla teollisuuden aloilla tuulimyllyistä lcd-näyttöihin ja akuista ohjuksiin.
Harvinaisten maametallien merkitystä kuvastaa sekin, että Euroopan unioni listasi ne kesäkuussa 14 kriittisen raaka-aineen joukkoon. Niiden saanti on siis turvattava.
Viime kuussa Kiina näpäytti ja katkaisi maametallien toimituksia hetkellisesti länsimaihin. Lisäksi Japani on saanut kärsiä maiden välisestä vientikiistasta jo pidempään.
Asia ei kuitenkaan nostattanut suurempaa porua kotimaisessa mediassa, harvinaiset maametallit kun eivät ole mediaseksikkäitä. On huomattavasti käsinkosketeltavampaa, kun Venäjä katkaisee kaasutoimitukset Eurooppaan kesken kylmimmän talven. Teollisuudelle Kiinan öykkäröinti tarkoittaa kuitenkin kallistuvia hintoja, kun kysyntä ylittää tarjonnan.
Kiina perustelee vientikiintiöiden leikkauksia ympäristösyin.
Harvinaisten maametallien kaivaminen tuhoaa luontoa, eikä Kiina tahdo uhrata omaa ympäristöään rahanahneiden länsimaiden hyväksi.
Kiina syyttelee Yhdysvaltoja siitä, että maa riistää muilta mailta luonnonvaroja pitäen samalla omansa maanpovessa. Tässä onkin ehkä Kiinan todellinen intressi. Halvan työvoiman sijaan maa pyrkii kasvamaan halvan raaka-aineen luvatuksi maaksi, kunhan jalostus lopputuotteeksi tapahtuu maan rajojen sisällä.
Idän jätin viesti on hyvin selkeä, se ei halua päätyä uudeksi Afrikaksi, jolta länsimaiset siirtomaaherrat vievät luonnonvarat. Vielä kun Suomikin heräisi todellisuuteen, eikä lahjottaisi arvokasta kaivosaarrettaan ulkomaisille yhtiöille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
juttu oli =)