sairaus ja elämänasenne

Olen tutustunut erääseen ihmiseen ja tulemme yleensä hyvin toimeen. Meillä on monia yhteisiä mielenkiinnon kohtoita ja olen tosissaan alkanut välittää tästä ihmisesta todella paljon. Olen nyt vähän sekaisin sen seikan kanssa, että tämä ihminen ei ole selvästi tyytyväinen elämäänsä ja kertoo, että hänen on vaikea luottaa ihmisiin eikä muutenkaan arvosta ihmisiä vaan lähinnä lemmikkejään. Tiedän, että hänellä on jonkunlaisia perheongelmia ollut lapsuudessa, muttei mielestäni mitään kovin dramaattisia.
Onko sairaudelle tyypillistä nähdä elämä negatiivisessa valossa vai saattaako edellämainittu käytös johtua jostain muusta? Haluaisin auttaa ystävääni, mutten oikein tiedä miten.
2345
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Hänelläkö on dignosoitu kaksisuuntainen vai epäiletkö vain? Ei minusta tuollainen yleinen negatiivisuus ja epäluottamus ja -kunnioitus ihmisiä kohtaan ole bipolle erityisen tunnusomaista, mutta toki sellaista voi esiintyä siinä missä kenellä tahansa muullakin. Tottahan masennuskausina tulee toivottomuuden tunteita ja kaikki näyttäytyy huonossa valossa eikä oikein jaksa kiinnostua mistään, mutta maniassa on taas täysin päinvastoin. Haluatko kertoa missä vaiheessa hänen tautinsa on? Onko meneillään masennus vai mania, vai onko tauti kenties remissiossa?

Ehkä ne lapsuuden ongelmat ovat yksi syy noihin hänen luonteenpiirteisiinsä ja ovat voineet olla vaikuttamassa myös kaksisuuntaisen puhkeamiseen, mikäli hänellä sellainen on.

Jos muuten kyseessä on orastava seurustelusuhde, niin ole varovainen. Pidä järki päässä äläkä rakastu päätä pahkaa. Saatat muuten joutua bipon kanssa sellaiseen ruljanssiin ettet osaa kuvitellakaan. Ensin katselet kaikessa rauhassa millainen ihminen on kyseessä ja minkälainen on hänen taudinkuvansa.

Äänestä
  • Oli 17 kun todettiin ja on nyt 24 vuotta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nebulagrasper kirjoitti:

Olen tutustunut erääseen ihmiseen ja tulemme yleensä hyvin toimeen. Meillä on monia yhteisiä mielenkiinnon kohtoita ja olen tosissaan alkanut välittää tästä ihmisesta todella paljon. Olen nyt vähän sekaisin sen seikan kanssa, että tämä ihminen ei ole selvästi tyytyväinen elämäänsä ja kertoo, että hänen on vaikea luottaa ihmisiin eikä muutenkaan arvosta ihmisiä vaan lähinnä lemmikkejään. Tiedän, että hänellä on jonkunlaisia perheongelmia ollut lapsuudessa, muttei mielestäni mitään kovin dramaattisia.
Onko sairaudelle tyypillistä nähdä elämä negatiivisessa valossa vai saattaako edellämainittu käytös johtua jostain muusta? Haluaisin auttaa ystävääni, mutten oikein tiedä miten.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu