Mikä on maailman vaikein kieli oppia?

tutummista kielistä varmaan englanti, ranska ja venäjä ja muut slaavilaiset kielet sijoittuvat listalla aika lähelle kärkeä.

15+12 kirjoitti:

tutummista kielistä varmaan englanti, ranska ja venäjä ja muut slaavilaiset kielet sijoittuvat listalla aika lähelle kärkeä.

Venäjän kieli on siinä mielessä helppoa suomalaiselle, että siinäkin sanoilla on samantapaisia taibvutusmuotoja kuin suomellakin eri sijoissa. Ja muut slaavilaiset kielet ovat periaatteessa sitä samaa. Vaikeuttakin kuitenkin yllinkyllin. Englannissa ja ranskassa on tiettyjä rakenteita, mitkä eroavat suomesta, mutta kun ne oppii niin alkaa tajuta ideaa. Itse pidän tanskaa ja portugalia vaikeina ääntämyksen vaikean ymmärtämisen takia.
Vaikeita ovat myös monet afrikkalaiset kielet, joissa on usein pelkkiä naksahduksia, kuten xhosan kielessä.

Kitalakiharrastelija kirjoitti:

Venäjän kieli on siinä mielessä helppoa suomalaiselle, että siinäkin sanoilla on samantapaisia taibvutusmuotoja kuin suomellakin eri sijoissa. Ja muut slaavilaiset kielet ovat periaatteessa sitä samaa. Vaikeuttakin kuitenkin yllinkyllin. Englannissa ja ranskassa on tiettyjä rakenteita, mitkä eroavat suomesta, mutta kun ne oppii niin alkaa tajuta ideaa. Itse pidän tanskaa ja portugalia vaikeina ääntämyksen vaikean ymmärtämisen takia.
Vaikeita ovat myös monet afrikkalaiset kielet, joissa on usein pelkkiä naksahduksia, kuten xhosan kielessä.

Lue lisää

Ai kato, onko siinä pelkkiä naksahduksia? En tiennytkään.

Aloin lukea ihan uutta kieltä eurooppalaisten kielten jälkeen, nimittäin arabiaa. Heillä on ainakin meidän kotoinen h:mme keskellä sanaa. Punainen on "ahmar".

Kitalakiharrastelija kirjoitti:

Venäjän kieli on siinä mielessä helppoa suomalaiselle, että siinäkin sanoilla on samantapaisia taibvutusmuotoja kuin suomellakin eri sijoissa. Ja muut slaavilaiset kielet ovat periaatteessa sitä samaa. Vaikeuttakin kuitenkin yllinkyllin. Englannissa ja ranskassa on tiettyjä rakenteita, mitkä eroavat suomesta, mutta kun ne oppii niin alkaa tajuta ideaa. Itse pidän tanskaa ja portugalia vaikeina ääntämyksen vaikean ymmärtämisen takia.
Vaikeita ovat myös monet afrikkalaiset kielet, joissa on usein pelkkiä naksahduksia, kuten xhosan kielessä.

Lue lisää

”Venäjän kieli on siinä mielessä helppoa suomalaiselle, että siinäkin sanoilla on samantapaisia taibvutusmuotoja kuin suomellakin eri sijoissa.”
Taibvutusmuotoja eli sijamuotoja, samantapaisia, on suomessa vissiin noin neljätoista ja venäjässä noin kuusi. Nekö tekevät venäjän helpoksi kieleksi?
Venäjän verbioppi on kiinnostava ja vaatii ymmärtämistä. Antoisa se on kyllä.

Uutta joka päivä kirjoitti:

Ai kato, onko siinä pelkkiä naksahduksia? En tiennytkään.

ei siinä ole "pelkkiä" naksahduksia. tollasissa kielissä on muuta kun naksahduksia eli myös muita foneemeja. esm. xhosan kielessä on 18 naksahdusta ja noin 48 "tavallista" konsonanttia eli [m] [p] [r] [j] yms. sit zulun kielessä on 12 naksahdusta kun taas juǀʼhoansin kielessä on 48 naksahdusta ja !xóõn kielessä 83 naksahdusta!! harva kieli tosiaan sisältää naksahduksia mutta ne on konsonantteja niin ku joka konsonantti suomen kielessä on konsonantti. noi kielet ei oo mitään "avaruusolentojen kieliä" vaa iha normaaleja kieliä jotka sisältää harvinaisia foneemeja, ei muuta.

naksausäänet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avulsiivi
xhosa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Xhosan_kieli
zulu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Zulun_kieli
!xóõ: http://sv.wikipedia.org/wiki/!Xóõ

Arabiasta tekee vaikean sen diglossia. Toisin sanoen arabiaa tosissaan opiskelevan täytyy opetella kaksi kieltä: arabian kirjakieli sekä jokin puhuttu arabia.

Toinen arabian oppimista vaikeuttava tekijä aloittelijoille on lyhyiden vokaalien puuttuminen tekstistä. Ilman vokaalimerkintöjä ei voi tietää, missä muodossa verbi on tai onko kyse edes verbistä. Tämä ongelma vähenee vasta edistyneemmällä tasolla.

P.S. Khmerissä ei ole tooneja.

Uusi kieli kirjoitti:

Aloin lukea ihan uutta kieltä eurooppalaisten kielten jälkeen, nimittäin arabiaa. Heillä on ainakin meidän kotoinen h:mme keskellä sanaa. Punainen on "ahmar".

Eräs Lähi-idässä tyyöskennellyt kaveri selitti joskus vähän arabian alkeita. Liha on "lehmä" ja kallis on "halba". Kurkkuäänteiden (h, k, g, q...) translitterointi meikäläisille aakkosille vaihtelee vähän eri lähteissä.
Ja sitten jos sanot vaikka hyvää huomenta arabiaksi, on sinun otettava huomioon, onko porukassa yksi, kaksi vai monta miestä, naista vai molempia.
Näin olen kuullut. Onko totta?

siis oikeesti kirjoitti:

ei siinä ole "pelkkiä" naksahduksia. tollasissa kielissä on muuta kun naksahduksia eli myös muita foneemeja. esm. xhosan kielessä on 18 naksahdusta ja noin 48 "tavallista" konsonanttia eli [m] [p] [r] [j] yms. sit zulun kielessä on 12 naksahdusta kun taas juǀʼhoansin kielessä on 48 naksahdusta ja !xóõn kielessä 83 naksahdusta!! harva kieli tosiaan sisältää naksahduksia mutta ne on konsonantteja niin ku joka konsonantti suomen kielessä on konsonantti. noi kielet ei oo mitään "avaruusolentojen kieliä" vaa iha normaaleja kieliä jotka sisältää harvinaisia foneemeja, ei muuta.

naksausäänet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avulsiivi
xhosa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Xhosan_kieli
zulu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Zulun_kieli
!xóõ: http://sv.wikipedia.org/wiki/!Xóõ

Lue lisää

Mitenkähän mahdetaan lausua tuo sana !xóõ ?

Uusi kieli kirjoitti:

Aloin lukea ihan uutta kieltä eurooppalaisten kielten jälkeen, nimittäin arabiaa. Heillä on ainakin meidän kotoinen h:mme keskellä sanaa. Punainen on "ahmar".

Jaksoin 5 kertaa käydä lukemassa arabiaa. Minulla ei ollut haluja juuri silloin opetella kirjoittamaan arabian kieltä. Kumma kyllä minunkin mieleeni on jäänyt "ahmar". Ajattelin Pohjois-Suomen metsissä asuvaa eläintä silloin, kun painoin sanan mieleeni.

kielikeijo kirjoitti:

Arabiasta tekee vaikean sen diglossia. Toisin sanoen arabiaa tosissaan opiskelevan täytyy opetella kaksi kieltä: arabian kirjakieli sekä jokin puhuttu arabia.

Toinen arabian oppimista vaikeuttava tekijä aloittelijoille on lyhyiden vokaalien puuttuminen tekstistä. Ilman vokaalimerkintöjä ei voi tietää, missä muodossa verbi on tai onko kyse edes verbistä. Tämä ongelma vähenee vasta edistyneemmällä tasolla.

P.S. Khmerissä ei ole tooneja.

Lue lisää

Arabian puhekieltä eivät edes ymmärrä eri puolilta kielialutta olevat. Suomessa asuva libanonilaislähtöinen mies sanoi puhuvansa "Beirutin murretta" ja ymmärtävänsä ehkä puolet marokkolaisen puheesta, jos tämä puhuu jonkinlaista oman alueensa sivistynyttä standardikieltä.

Arabian alkeet kirjoitti:

Jaksoin 5 kertaa käydä lukemassa arabiaa. Minulla ei ollut haluja juuri silloin opetella kirjoittamaan arabian kieltä. Kumma kyllä minunkin mieleeni on jäänyt "ahmar". Ajattelin Pohjois-Suomen metsissä asuvaa eläintä silloin, kun painoin sanan mieleeni.

Lue lisää

Eräs kielitieteilijä väitti, että arabia on suhteellisen helppo kieli, jos ensiksi opiskelee muinaispersiaa.

Minulla oli kaveri nimeltä Kokko. Sanoin hänelle eräänä Juhannuksena:
-Kokko, kokoo kokoon koko kokko.
-koko kokkoko?
-koko kokko.

Siinä sulle toonijärjestelmää.

wiikatemies kirjoitti:

Eräs Lähi-idässä tyyöskennellyt kaveri selitti joskus vähän arabian alkeita. Liha on "lehmä" ja kallis on "halba". Kurkkuäänteiden (h, k, g, q...) translitterointi meikäläisille aakkosille vaihtelee vähän eri lähteissä.
Ja sitten jos sanot vaikka hyvää huomenta arabiaksi, on sinun otettava huomioon, onko porukassa yksi, kaksi vai monta miestä, naista vai molempia.
Näin olen kuullut. Onko totta?

Lue lisää

Suomen sana 'lehmä' on indoeurooppalaista perua. Tästä sanasta on peräisin espanjan sana 'maito', lechke.

Anonyymi kirjoitti:

Arabian puhekieltä eivät edes ymmärrä eri puolilta kielialutta olevat. Suomessa asuva libanonilaislähtöinen mies sanoi puhuvansa "Beirutin murretta" ja ymmärtävänsä ehkä puolet marokkolaisen puheesta, jos tämä puhuu jonkinlaista oman alueensa sivistynyttä standardikieltä.

Lue lisää

Kyllä karjalankieli ja suomenkielikin ovat eri kieliä!

Ei oo

Arabian alkeet kirjoitti:

Jaksoin 5 kertaa käydä lukemassa arabiaa. Minulla ei ollut haluja juuri silloin opetella kirjoittamaan arabian kieltä. Kumma kyllä minunkin mieleeni on jäänyt "ahmar". Ajattelin Pohjois-Suomen metsissä asuvaa eläintä silloin, kun painoin sanan mieleeni.

Lue lisää

Muistisääntö sekin, että jos ajattelee Suomen maanteillä olevia miehiä punaisissa huomioliiveissä, niin siitä tulee ”Team Ahmar”.

Hyviä ehdotuksia kyllä.

jhgfcfvgbnm kirjoitti:

Hyviä ehdotuksia kyllä.

Mandariini ja vielä enemmän Kantonin kiina tai muut yue kiinan variantit, jossa tooneja on muistaakseni seitsemän mandariinin viiden sijaan. Lisäksi kielioppi on monimutkaisempi: mandariinissa ei ole verbin taivutusta tai aikamuotoja, kantonissa on.

kaveri parka, et taida tietää, että suomen kieli kirjoitetaan adjektiivina yhteen 'suomenkielinen'... -.-

tyhmiä riittää kirjoitti:

kaveri parka, et taida tietää, että suomen kieli kirjoitetaan adjektiivina yhteen 'suomenkielinen'... -.-

Sinäpä sen sanoit, tyhmiä riittää. ”Suomen kieli” ei ole adjektiivi, eikä kukaan ollut moittinut sanaa ”suomenkielinen”. Sen sijaan voisi moittia yksinkertaisten ihmisten yksinkertaisia lainausmerkkejä ja sitä, ettei virkettä osata aloittaa isolla alkukirjaimella.

Jos et huomannut, miten monta kielivirhettä alkuperäisessä kysymyksessä oli, niin sehän oli vain tietämättömyyttä. Mutta se, että et tajunnut kirjoittavasi jotain kommenttia johonkin viiden kuukauden takaiseen juttuun, onkin kai sitten jo hölmöilyä.

Vaikuttaako kieliopin samankaltasuus oppimiseen? Itse ainakin veikkaisin, että esim unkarin kielioppi on ihan yhtä kettumainen suomalaisille ja saksalaisille.

Japania oppii helposti toisin kuin jotakin kiinaa. Kuuntelen siis musiikkia molemmilla kielillä ja japani kyllä tarttuu mukavasti kiinan jäädessä hepreaksi.

sdfghjkjhghj kirjoitti:

Japania oppii helposti toisin kuin jotakin kiinaa. Kuuntelen siis musiikkia molemmilla kielillä ja japani kyllä tarttuu mukavasti kiinan jäädessä hepreaksi.

Kiina on aluksi vaikeampaa siksi että sen äänneasu on niin erilainen. Japani taas on hyvin lähellä suomea. Mutta kielen erinomaiseen hallintaan tarvitaan aina paljon työtä, ihan kielestä riippumatta. Laulun sanojen oppiminen ei vielä riitä sille tasolle

16+5 kirjoitti:

Kiina on aluksi vaikeampaa siksi että sen äänneasu on niin erilainen. Japani taas on hyvin lähellä suomea. Mutta kielen erinomaiseen hallintaan tarvitaan aina paljon työtä, ihan kielestä riippumatta. Laulun sanojen oppiminen ei vielä riitä sille tasolle

Lue lisää

En hoksinut tasovaatimusta tuossa avauksessa. Ykköstason kielikoe menisi kyllä läpi.
On mukavaa, kun musiikkia kuuntelemalla oppii samalla vierasta kieltä. Kuuntelemalla useimmat meistä oppivat puhumaan. Vaatii tietenkin jonkinverran intohimoa harrastukseen.
Korkeammille tasoille jos mennään, niin tietenkin kirjoittaminen on haastavaa, koska pitää osata kiinalaiset kanjit myös.

sdfghjkjhghj kirjoitti:

Japania oppii helposti toisin kuin jotakin kiinaa. Kuuntelen siis musiikkia molemmilla kielillä ja japani kyllä tarttuu mukavasti kiinan jäädessä hepreaksi.

Suomessa kymmeniä vuosia asunut (ja suomea puhuva) japanilainen kertoi, että japanilaiset lapset oppivat kielen täydellisesti vasta joskus murrosiässä. Suurin vaikeus on erilaisiin tilanteisiin sopivien "puhuttelukaavojen" oppiminen, jonkinlainen etikettioppiminen siis.

Yoko-ono kirjoitti:

Suomessa kymmeniä vuosia asunut (ja suomea puhuva) japanilainen kertoi, että japanilaiset lapset oppivat kielen täydellisesti vasta joskus murrosiässä. Suurin vaikeus on erilaisiin tilanteisiin sopivien "puhuttelukaavojen" oppiminen, jonkinlainen etikettioppiminen siis.

Lue lisää

Kiinaan jos verrataan, niin hyvin helppoa on. Tässähän haettiin vaikeinta kieltä. Esim. hiraganat oppii muutamassa viikossa. Muistuttaa vähän Suomen kaunokirjoitusta. Intonaatio on helppo suomalaiselle (nyt joku ottaa esimerkiksi jonkun vaikean lauseen). Tottakai sanojen eri muotoja on melkein loputtomasti eri tarkoituksiin, mutta eihän sitä nyt täydellisesti tarvitse oppia pärjätäkseen sillä. Ei ulkomaalaisen esim. odoteta edes osaavan kumartaa oikeaoppisesti tilanteen mukaan -sekään ei ole helppoa ilman opettelua. Peruskohteliaisuuksilla jo tekee vaikutuksen. Sehän siellä onkin tärkeintä.

Yoko-ono kirjoitti:

Suomessa kymmeniä vuosia asunut (ja suomea puhuva) japanilainen kertoi, että japanilaiset lapset oppivat kielen täydellisesti vasta joskus murrosiässä. Suurin vaikeus on erilaisiin tilanteisiin sopivien "puhuttelukaavojen" oppiminen, jonkinlainen etikettioppiminen siis.

Lue lisää

Japanilaiset tuskin osaavat murrosikäisinä kielensä täydellisesti. Todellisuudessa tilanne lienee aivan sama kuin suomessa, että vaikka työhakemukseen laitetaan raksi ruutuun jonka mukaan äidinkielen taso on erinomainen, niin hyvin suuri joukko ei koskaan opi esim. yhdyssanoja. Mikään kieli ei ole helppo, jos vain täydellisyys kelpaa.

Periaatteessa totta, mutta esimerkiksi italian oppiminen espanjan jälkeen on suhteellisesti erittäin helppoa. Ei voi myöskään olettaa, että suomenkielinen opiskelija lähtee kaikkien kielten opiskeluun samasta nollapisteestä. Jos tilanne olisi tämä, espanja, turkki ja puola olisivat samalla viivalla. Suomalainen kuitenkin useimmiten osaa ainakin jonkin verran englantia ja on nykyään myös kasvanut englanninkielisen median ympäröimänä, ja mitä enemmän osaa englantia, sen helpompia ovat romaaniset kielet verrattuna esimerkiksi slaavilaisiin tai turkkilaisiin kieliin.

sdfghjkjhghj kirjoitti:

Japania oppii helposti toisin kuin jotakin kiinaa. Kuuntelen siis musiikkia molemmilla kielillä ja japani kyllä tarttuu mukavasti kiinan jäädessä hepreaksi.

Puhuttu mandariinikiina on helpompaa kuin japani.

Mandariinia ei kannata opetella musiikin kautta, koska lauluissa toonit usein sivuutetaan kokonaan.

kielikeijo kirjoitti:

Puhuttu mandariinikiina on helpompaa kuin japani.

Mandariinia ei kannata opetella musiikin kautta, koska lauluissa toonit usein sivuutetaan kokonaan.

Tätä olen monesti ihmetellyt. Kuinka tonaalista kieltä voi laulaa tai miten tooneja voi kuulla laulettuna. Ilmeisesti ei voikaan - mahtaako laulujen sanoista tulla mielettömän kaksimieliset..

..eikä kielten "primitiivisyyttä" voi näin ollen mitata.

Ssuomalaiselle vaikea opittava olisi kieliopiltaan ja äännerakenteeltaan sekä elinympäristöltään hyvin toisenlainen kieli. Tai sitten kieli, johon liitttyvä yhteiskuntajärjestys on hyvin erilainen ja toisella tapaa tarkka kuin meikäläinen. Kuten on ylempänä todettu.
Kieliopiltaan ja äännerakenteeltaan suomesta valtavasti eroavia kieliä olisivat muutaman tuhannen km säteellä esimerkiksi siperilainen ket ja jotkut kaukasialaiskielet. Itä-Aasian kielet ovat melko vaikeita sävelkulkujensa ja hierarkioidensa puitteissa, muutamien pitkä kirjallinen traditio vaatii lukeneistoon kuuluvilta pitkää perehtymistä. Sävelkulkukieliä on kuitenkin moniaalla maalmassa.

Ketin kieleen on kyllä aivan kuin koottu maailman kielten marginaalikategorioita, siinä on haastetta puolihuolimattomalle. Ketissä on tooneja, on ergatiivisuutta ja jos jotakin.

Japanissako opitaan puhuttelut vasta teini-iässä? No, niinhän Suomessakin, jollei sitten latisteta puhuttelua pelkäksi sinuttelu-teitittely -kaavaksi...

Kielet ovat kieliä kirjoitti:

..eikä kielten "primitiivisyyttä" voi näin ollen mitata.

Samaahan tuo edellinenkin käsittääkseni tarkoitti!
Mutta eihän oikeastaan kuulema ole rotujakaan, se on muka joidenkin halveksimista. Samanvärisiksi tai sukupuolettomiksi ei ihmisiä kuitenkaan ole onnistuneet tekemään edes telaketjufeministit.
Nimimerkkini on Tyynen meren kannibaalien nimitys valkoihoisille; liha muistuttaa paljon sianlihaa, mutta on hyvin kypsytettynä mureampaa.

Kyllä se on saksa. Joulun jälkeen alottelin opinnot ja varmallamtuntuu vaikeemmalta kuin Venäljä. Tosin Venäjän opinto on vielä kaikana edessä päin.

kuutentak kirjoitti:

Kyllä se on saksa. Joulun jälkeen alottelin opinnot ja varmallamtuntuu vaikeemmalta kuin Venäljä. Tosin Venäjän opinto on vielä kaikana edessä päin.

Ranska on suomalaiselle paljon vaikeampaa kuin saksa tai venäjä (joskin kyky lukea ranskaa on helposti omaksuttavissa). Ranskan ääntämisessä sanat sidotaan yhteen ja paino on aina viimeisellä tavulla, joko sanan tai puheen pätkän viimeisellä tavulla, joten suomalaisen, jolla paino on aina ensimmäisellä tavulla, on vaikea hahmottaa puhutun kielen virkkeistä sen sanoja tai pikemminkin morfeemeja. Saksaa pidän yliselkeänä. Venäjän alkeet ovat hyvin helpot, samoin kirjoitus on helppoa, mutta se vaikeutuu huomattavasti, kun pitää alkaa opetella (muistakin kuin tavallisimmista) verbeistä kaksi aspektia. Samoin liikeverbit ja niihin liitettävät etuliitteet ovat vaikeahkoja.

Minulla tuota maata viljeltäväksi aaria enempää ole, mutta olenpahan saanut kolattua lumet pois niin etu-kuin takapihaltakin kevään tulla. Tulisikin!

Maailman kuuluisinta juomaa on hörppinyt yksi jos toinenkin, mutta kuuilman maalaisinta sellaista ei Niilo Käsiväkevän lisäksi monikaan.

Oletkos maistanut koskaan Egri-Colaa? Egerin (Unkari) ja Atlantan (Georgia, USA) ystävyysallianssin lahja janoiselle maailmalle!

Kiitos sanavarastoni kartuttamisesta tuolla pollukka-sanalla! Taidan nostaa sen varaston perälle, ihan ylähyllylle, sinne mollikan viereen!

Telkkarissa kanssa puhuttiin ennen hyvää kirjakieltä nykyisin on niin ja näin

Englannistakin voi sanoa, että on englantia ja englantia. Ensimmäinen on yksinkertaista puhuttua kieltä tai tekstiviesti- ja sähköpostilätinää, toinen on oppineiden yliopistollisia raportteja. Kumpikaan ryhmä eivät juuri toistensa tekstejä ymmärrä, vaikka kumpikin käyttävät englannin kieltä.

Kiinaa sanotaan kieliopiltaan helpoksi. Mikään ei taivu. Sana on aina morfeemi, morfeemi on aina sana. Joku sanoi, että kiinan kieli on kuin viittomakieltä kieliopiltaan.

Mutta ne erilaiset äänteet ja toonit! Ja sanojen lyhyys ja monet merkitykset! Puhumattakaan kirjoituksesta tuhansine merkkeineen...

zhong wen kirjoitti:

Kiinaa sanotaan kieliopiltaan helpoksi. Mikään ei taivu. Sana on aina morfeemi, morfeemi on aina sana. Joku sanoi, että kiinan kieli on kuin viittomakieltä kieliopiltaan.

Mutta ne erilaiset äänteet ja toonit! Ja sanojen lyhyys ja monet merkitykset! Puhumattakaan kirjoituksesta tuhansine merkkeineen...

Lue lisää

Mandariinin suurin ongelma ei ole edes tooneissa vaan suuressa määrässä idiomeja ja yksittäisten sanojen laajassa merkityskirjossa. Jossain saksassakin saa joskus harmaita hiuksia, kun yksi sana tuntuu tarkoittavan miljoonaa eri asiaa, mutta kiinan kohdalla kyseinen ilmiö on normaali ja levinnyt suureen osaan sanastosta.

Muut kiinalaiset kielet ovat vaikeampia jo rajallisten oppimateriaalien vuoksi. Samoin kirjoitusjärjestelmä on paljon helpompi oppia nimenomaan mandariinikiinan kautta, koska se on standardi. Muissa kiinalaiskielissä kirjoitusjärjestelmää sovelletaan kielen tarpeiden mukaan.

Valitettavasti manner-Kiinassa on käytössä ns. yksinkertaistettu kirjoitusjärjestelmä, joka on rumempi kuin perinteinen kirjoitusjärjestelmä (käytössä mm. Hong Kongissa) ja kaiken lisäksi epälooginen, koska perinteisessä kirjoitusjärjestelmässä merkkien tuntemus on kasautuvaa.

Vietnam olisi kandidaatti vaikeimmaksi, jos vietnamia kirjoitettaisiin edelleen kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä. Vietnamissa on myös kolme eri lausuntastandardia: pohjoinen, standardi sekä eteläinen.

Korea on erittäin vaikea oppia, etenkin jos puhutaan korkealle tasolle oppimisesta.

Jotkin intiaanikielet ovat vaikeita.

Toisaalta englantikin olisi vaikeaa, jos se ei olisi joka paikassa. Jos englannin sijaan katsoisimme vain mandariinikiinalaisia sarjoja ja mandariinikiina olisi joka paikassa arjessa ja massakulttuurissa, mandariinikiina olisi paljon helpompaa kuin englanti.

kielikeijo kirjoitti:

Muut kiinalaiset kielet ovat vaikeampia jo rajallisten oppimateriaalien vuoksi. Samoin kirjoitusjärjestelmä on paljon helpompi oppia nimenomaan mandariinikiinan kautta, koska se on standardi. Muissa kiinalaiskielissä kirjoitusjärjestelmää sovelletaan kielen tarpeiden mukaan.

Valitettavasti manner-Kiinassa on käytössä ns. yksinkertaistettu kirjoitusjärjestelmä, joka on rumempi kuin perinteinen kirjoitusjärjestelmä (käytössä mm. Hong Kongissa) ja kaiken lisäksi epälooginen, koska perinteisessä kirjoitusjärjestelmässä merkkien tuntemus on kasautuvaa.

Vietnam olisi kandidaatti vaikeimmaksi, jos vietnamia kirjoitettaisiin edelleen kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä. Vietnamissa on myös kolme eri lausuntastandardia: pohjoinen, standardi sekä eteläinen.

Korea on erittäin vaikea oppia, etenkin jos puhutaan korkealle tasolle oppimisesta.

Jotkin intiaanikielet ovat vaikeita.

Toisaalta englantikin olisi vaikeaa, jos se ei olisi joka paikassa. Jos englannin sijaan katsoisimme vain mandariinikiinalaisia sarjoja ja mandariinikiina olisi joka paikassa arjessa ja massakulttuurissa, mandariinikiina olisi paljon helpompaa kuin englanti.

Lue lisää

> Toisaalta englantikin olisi vaikeaa, jos se ei olisi joka paikassa.
> Jos englannin sijaan katsoisimme vain mandariinikiinalaisia sarjoja
> ja mandariinikiina olisi joka paikassa arjessa ja massakulttuurissa,
> mandariinikiina olisi paljon helpompaa kuin englanti.

Lienee jotain tieteellistäkin näyttöä siitä, että englannin alkeet eli välttävä englanti on helpompi oppia kuin esim. välttävä mandariinikiina tai välttävä suomi.

Syventävät opinnot ovatkin sitten aivan toinen juttu.

Ei ole. oikea vastaus on pakkoruotsi. Miljoonat suomalaiset opiskelevat sitä vuosia eikä kukaan osaa sitä päivän päätteeksi kuin sanan tai kaksi.

Chileläisellä vissiin on ollut pahempi vaihtoehto jos ei olisi oppinut Savonkieltä. Turkuun paluusta saattaa selvitä jopa hengissä...

Maailman vaikein kieli on sanskritin kieli.

Sanskritissa kielen rakenne itsessään on looginen.
Otetaan nyt esimerkiksi leksikaalinen rikkaus. Yksi leksikaalisen rikkauden ominaisuuksista on synonyymisarjan pituus. Sanskritissa monien usein käytettyjen sanojen synonyymien määrä on yksinkertaisesti huikea. Otetaan esimerkiksi sana "vesi".
Esimerkiksi sanskritin kielessä on ainakin 209 synonyymiä sanalle ”vesi”Kaikki ne kuuluvat alun perin sanskritin kieleen, eli ne eivät ole lainattuja muista kielistä.

Anonyymi kirjoitti:

Sanskritissa kielen rakenne itsessään on looginen.
Otetaan nyt esimerkiksi leksikaalinen rikkaus. Yksi leksikaalisen rikkauden ominaisuuksista on synonyymisarjan pituus. Sanskritissa monien usein käytettyjen sanojen synonyymien määrä on yksinkertaisesti huikea. Otetaan esimerkiksi sana "vesi".
Esimerkiksi sanskritin kielessä on ainakin 209 synonyymiä sanalle ”vesi”Kaikki ne kuuluvat alun perin sanskritin kieleen, eli ne eivät ole lainattuja muista kielistä.

Lue lisää

Sanskritin kehittyneen tapausjärjestelmän ansiosta lauseen sanajärjestys voi olla lähes mikä tahansa, mikä antaa paljon enemmän mahdollisuuksia ilmaisuun ja monimutkaisten, mutta erilaisten metristen kuvioiden luomiseen runoudessa. Esimerkiksi englannissa on vain yksikkö ja monikko. Sanskritissa on kaksoissana, joka on ilmaisuvoimaisempi ja kauniimpi. Sanskritin kielen konjugaatiossa on esimerkiksi kolme menneen ajan ja kaksi tulevan ajan lajia.

Sanskritissa on paljon ihmeteltävää. Se on kieli, jossa samoilla sanoilla voi ilmaista kaksi-, kolmi- tai jopa useampia merkityksiä, tai ne voi kirjoittaa niin, että ne ovat yksiselitteisiä.

Sanskritin kieli on kieli, joka tekee kaikesta tiedettä. Nykymaailmassa ihmiset jaetaan tiedemiehiin ja runoilijoihin, fyysikoihin ja sanoittajiin. Sanskritin veda-perinteessä tällaista jakoa ei ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Sanskritin kehittyneen tapausjärjestelmän ansiosta lauseen sanajärjestys voi olla lähes mikä tahansa, mikä antaa paljon enemmän mahdollisuuksia ilmaisuun ja monimutkaisten, mutta erilaisten metristen kuvioiden luomiseen runoudessa. Esimerkiksi englannissa on vain yksikkö ja monikko. Sanskritissa on kaksoissana, joka on ilmaisuvoimaisempi ja kauniimpi. Sanskritin kielen konjugaatiossa on esimerkiksi kolme menneen ajan ja kaksi tulevan ajan lajia.

Sanskritissa on paljon ihmeteltävää. Se on kieli, jossa samoilla sanoilla voi ilmaista kaksi-, kolmi- tai jopa useampia merkityksiä, tai ne voi kirjoittaa niin, että ne ovat yksiselitteisiä.

Sanskritin kieli on kieli, joka tekee kaikesta tiedettä. Nykymaailmassa ihmiset jaetaan tiedemiehiin ja runoilijoihin, fyysikoihin ja sanoittajiin. Sanskritin veda-perinteessä tällaista jakoa ei ollut.

Lue lisää

Tosiasia on, että sama lause, säe tai mantra sanskritiksi ilmaisee monia merkityksiä OLEMASSAOLON ERI TASOILLA. Ilman avainta on mahdotonta saada selville alkuperäistä merkitystä.

Mikä tämä avain on?
Ne ovat tiettyjä peruskäsitteitä, jotka ovat periytyneet opettajalta oppilaalle pitkin oppilasperintöketjua. Nämä käsitteet muodostavat ... jonka prisman läpi teksti saa kokonaisvaltaisen merkityksen.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasia on, että sama lause, säe tai mantra sanskritiksi ilmaisee monia merkityksiä OLEMASSAOLON ERI TASOILLA. Ilman avainta on mahdotonta saada selville alkuperäistä merkitystä.

Mikä tämä avain on?
Ne ovat tiettyjä peruskäsitteitä, jotka ovat periytyneet opettajalta oppilaalle pitkin oppilasperintöketjua. Nämä käsitteet muodostavat ... jonka prisman läpi teksti saa kokonaisvaltaisen merkityksen.

Lue lisää

Mantrat ovat sanskritiksi.

Mantrat ovat hyvin voimakkaita äänivärähtelyjä, ja ne voivat toimia kuin miekka, joka murtaa ympärillämme olevan negatiivisen energian.

Ääni itsessään vaikuttaa aineeseen ja tietoisuuteen. Se voi stimuloida, puhdistaa jne.

Vaikuttamalla todellisuuden hienojakoiseen maailmaan ääni saa aikaan muutoksen aineellisessa todellisuudessa. Vedalainen metafysiikka - miten ääni yleensä vaikuttaa materiaan ja myös tietoisuuteen.

Muinaisessa veda-sivilisaatiossa brahmanit (tietäjät, oppineet) saattoivat käyttää mantroja sytyttääkseen tulen, parantaakseen sairauden, laukaistakseen ydinreaktion, tappaakseen vihollisen, luodakseen suojakilven ja paljon muuta.
Koko maailma koostuu värähtelyistä, ja mantrat ovat erityisiä äänivärähtelyjä. Mantrat ovat kuin avaimia, jotka sisältävät erityisiä informaatiokoodeja, jotka antavat pääsyn maailmankaikkeuden eri osiin.
Mantrojen äänivärähtelyt mahdollistavat erilaisten energioiden ja voimien valjastamisen. Jotkut mantrat toimivat hienovaraisella aineellisella tasolla ja jotkut jopa korkeammalla henkisellä tasolla.
Monet muinaisista voimakkaista mantroista tunnetaan vielä nykyäänkin, ja ne on kirjattu Vedoihin. Ongelmana on kuitenkin se, ettei enää ole päteviä ihmisiä tai brahmaneja (pappeja) jäljellä lausumaan niitä oikein.
Loppujen lopuksi piti tietää oikea sävelkorkeus, intonaatio, tauot ja paljon muuta ja koska tämä tieto on kadonnut, nämä mantrat eivät enää toimi.

Anonyymi kirjoitti:

Mantrat ovat sanskritiksi.

Mantrat ovat hyvin voimakkaita äänivärähtelyjä, ja ne voivat toimia kuin miekka, joka murtaa ympärillämme olevan negatiivisen energian.

Ääni itsessään vaikuttaa aineeseen ja tietoisuuteen. Se voi stimuloida, puhdistaa jne.

Vaikuttamalla todellisuuden hienojakoiseen maailmaan ääni saa aikaan muutoksen aineellisessa todellisuudessa. Vedalainen metafysiikka - miten ääni yleensä vaikuttaa materiaan ja myös tietoisuuteen.

Muinaisessa veda-sivilisaatiossa brahmanit (tietäjät, oppineet) saattoivat käyttää mantroja sytyttääkseen tulen, parantaakseen sairauden, laukaistakseen ydinreaktion, tappaakseen vihollisen, luodakseen suojakilven ja paljon muuta.
Koko maailma koostuu värähtelyistä, ja mantrat ovat erityisiä äänivärähtelyjä. Mantrat ovat kuin avaimia, jotka sisältävät erityisiä informaatiokoodeja, jotka antavat pääsyn maailmankaikkeuden eri osiin.
Mantrojen äänivärähtelyt mahdollistavat erilaisten energioiden ja voimien valjastamisen. Jotkut mantrat toimivat hienovaraisella aineellisella tasolla ja jotkut jopa korkeammalla henkisellä tasolla.
Monet muinaisista voimakkaista mantroista tunnetaan vielä nykyäänkin, ja ne on kirjattu Vedoihin. Ongelmana on kuitenkin se, ettei enää ole päteviä ihmisiä tai brahmaneja (pappeja) jäljellä lausumaan niitä oikein.
Loppujen lopuksi piti tietää oikea sävelkorkeus, intonaatio, tauot ja paljon muuta ja koska tämä tieto on kadonnut, nämä mantrat eivät enää toimi.

Lue lisää

Vedan ytimessä on käsite shabda-brahman, äänen perimmäinen syy. Tämä on kaiken vedalaisen filosofian perusperiaate. Esimerkiksi kaikki vedalaiset uhrit (yagyat) perustuvat shabda-brahmanin periaatteeseen. Vedalaisten uhrausten perustana on se, että ihmiset yksinkertaisesti lausuvat joitakin ääniä, ja nämä äänet - koska ne heijastavat esineiden sisäistä luonnetta - vaikuttavat karkeisiin aineellisiin asioihin. Toisin sanoen tiettyjen äänien tai mantrojen avulla ihminen voi periaatteessa luoda karkeamateriaalisia esineitä.


Siksi sanskritin aakkosten äänteitä kutsutaan aksharaksi, joka tarkoittaa "erehtymätöntä". Toisin sanoen sanskritin aakkosten oikein lausutut äänteet heijastavat asioiden sisäistä luonnetta. Kali Yugan yleiset rappeutuneet kielet ovat hyvin mielivaltaisia. Miksi monitorin näyttöä kutsutaan "näytöksi"? - Kukaan ei tiedä. He vain suostuivat ja alkoivat kutsua sitä "screeniksi". Äänen "näytön" ja itse esineen "näytön" välillä ei ole mitään luontaista yhteyttä. Sanskritin kielessä esineen nimi vastaa aina esineen sisäistä luonnetta.

"Mantrat käynnistävät voimakkaan värähtelyn, joka vastaa sekä tiettyä henkistä energiataajuutta että tietoisuuden tilaa siemenmuodossa. Ajan myötä mantraprosessi alkaa syrjäyttää kaikki muut pienemmät värähtelyt, jotka lopulta imeytyvät mantraan. Yksilökohtaisesti vaihtelevan ajan kuluttua mantran suuri aalto hiljentää kaikki muut värähtelyt. Lopulta mantra tuottaa tilan, jossa organismi värähtelee nopeudella, joka on täysin sopusoinnussa sen energian ja henkisen tilan kanssa, jota mantra edustaa ja jonka se sisältää."

Anonyymi kirjoitti:

"Mantrat käynnistävät voimakkaan värähtelyn, joka vastaa sekä tiettyä henkistä energiataajuutta että tietoisuuden tilaa siemenmuodossa. Ajan myötä mantraprosessi alkaa syrjäyttää kaikki muut pienemmät värähtelyt, jotka lopulta imeytyvät mantraan. Yksilökohtaisesti vaihtelevan ajan kuluttua mantran suuri aalto hiljentää kaikki muut värähtelyt. Lopulta mantra tuottaa tilan, jossa organismi värähtelee nopeudella, joka on täysin sopusoinnussa sen energian ja henkisen tilan kanssa, jota mantra edustaa ja jonka se sisältää."

Lue lisää

On tosiasia, että "shabdalla" eli äänen värähtelyllä voi olla monenlaisia käyttötarkoituksia. On olemassa monia mantroja eri tarkoituksiin ajan ja paikan mukaan, ja oli niitä, jotka olivat asiantuntijoita niiden esittämisessä. Tiedämme yleisestä kokemuksesta, että korkeilla äänenkorkeuksilla ääni pystyy rikkomaan lasia. Stephen Knappin artikkelissa "Frequencies that can kill, heal and transcend" (Taajuudet, jotka voivat tappaa, parantaa ja ylittää) hän toteaa: "Tiede värähtelyistä ja taajuuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat ihmisiin, on ollut olemassa jo tuhansia vuosia. Voimme yhä löytää todisteita tästä Intian muinaisista vedalaisista teksteistä. Niissä selitetään paitsi sanojen ja mantrojen taajuuksien käytön tuloksia, myös annetaan joissakin tapauksissa ohjeita.

Anonyymi kirjoitti:

On tosiasia, että "shabdalla" eli äänen värähtelyllä voi olla monenlaisia käyttötarkoituksia. On olemassa monia mantroja eri tarkoituksiin ajan ja paikan mukaan, ja oli niitä, jotka olivat asiantuntijoita niiden esittämisessä. Tiedämme yleisestä kokemuksesta, että korkeilla äänenkorkeuksilla ääni pystyy rikkomaan lasia. Stephen Knappin artikkelissa "Frequencies that can kill, heal and transcend" (Taajuudet, jotka voivat tappaa, parantaa ja ylittää) hän toteaa: "Tiede värähtelyistä ja taajuuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat ihmisiin, on ollut olemassa jo tuhansia vuosia. Voimme yhä löytää todisteita tästä Intian muinaisista vedalaisista teksteistä. Niissä selitetään paitsi sanojen ja mantrojen taajuuksien käytön tuloksia, myös annetaan joissakin tapauksissa ohjeita.

Lue lisää

Oppenheimer oppi sanskritia.

Anonyymi kirjoitti:

Oppenheimer oppi sanskritia.

Sanskrit.

Anonyymi kirjoitti:

Sanskrit.

Ehdottomasti.