Keskustan pitäisi saada vauhtia toimintojen alueellistamiseen. Ei voi olla oikein, että me veronmaksajat elätämme Helsingin seudulla suhteellisesti paljon enemmän virkamiehiä kuin missään muualla maassa. Palkkataso on pk-seudulla myös korkeampi, joten joudumme maksamaan sitäkin kautta enemmän. Lisäksi kiinteistöjen vuokrakustannukset ovat moninkertaiset.
Työvoima ei tule riittämään jatkossa pk-seudulla, kun ns. suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ja siihen ei mene enää kauaa. Näin myös yksityiselle sektorille tulisi työvoimaa, eikä tuotantoa tarvitsisi ainakaan työvoimapulan takia siirtää muihin maihin.
Lisäpointtina se, ettei ihmisten tarvitse enää pakkomuuttaa kehä-III:n sisäpuolelle työpaikkojen perässä ja näin pystyvät viettämään laadukkaampaa elämää.
Työvoima ei tule riittämään jatkossa pk-seudulla, kun ns. suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ja siihen ei mene enää kauaa. Näin myös yksityiselle sektorille tulisi työvoimaa, eikä tuotantoa tarvitsisi ainakaan työvoimapulan takia siirtää muihin maihin.
Lisäpointtina se, ettei ihmisten tarvitse enää pakkomuuttaa kehä-III:n sisäpuolelle työpaikkojen perässä ja näin pystyvät viettämään laadukkaampaa elämää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Suhteellisesti eniten virkamiehiä ei ole Helsingin seudulla. Suhteellisesti eniten virkamiehiä on pienissä maalaiskunnissa, jos virkamiesten määrä suhteutaan kunnan asukasmäärään. Näin on asianlaita erityisesti kuntien virkamiehistön suhteen. Valtion virkamiehiä on eniten Helsingissä, joka maan hallinnollinen keskus. Jokaisessa itsenäisessä valtiossa on vastaavanlainen hallinnollinen keskus, johon keskushallinnon virkamiehistö on järkevistä toiminnallisista syistä keskitetty. Virkamiehistön palkkakustannuksissa ei ole olennaisia eroja ja lisäksi virkamiesten palkkataso on tunnestusti alhainen verrattaessa sitä yksityisen sektorin palkkatasoon.
Kiinteistöjen vuokrakustannukset ovat Helsingissä kalliimpia kuin muualla. Tämä pitää paikkansa. Tosin valtiollinen kiinteistönhoitaja Senaattikiinteistöt omistaa suuren osan näistä kiinteistöistä, joten raha tulee sitä kautta takaisin valtion kirstuun. Valtio ei sen sijaan omista kiinteistöä muualla Suomessa läheskään tässä laajuudessa. Kun tämä otetaan huomioon, voi olla niin, että kiinteistökustannukset ovat veronmaksajalle muualla Suomessa kaalliimpia kuin Helsingissä.
Valtio ja kunnat kilpailevat myös yksityisen sektorin kanssa pätevästä työvoimasta. Julkinen sektori ei kovin hyvin kykene kilpailemaan palkoilla. Sen vuoksi on hyvä säilyttää edes työvoimaa houkutteleva sijainti. Helsinki tunnetusti erinomaisine palveluineen houkuttelee korkeasti koulutettua työvoimaa, jota virkakoneisto nimenomaan rekrytoi.
Väestön ikävääristymä tulee tuottamaan monelaisia ongelmia. Toimintojen hajasijoittaminen ei varmasti ole ratkaisu näihin ongelmiin. Tuotantoa ei ole meillä tähänkään asti siirretty ulkomaille työvoimapulan takia. Siirrot ovat tapahtuneet työvoimakustannusten takia. Lisäksi ongelmana ovat olleet pienipalkkaiset mutta hyvin koulutetut alat kuten sairaanhoitajat, joita esim. on houkuteltu Norjaan paremmilla palkkaeduilla. Tällaiset palvelualat ovat ongelma tulevaisuudessa ja sitä vain pahentaa se, jos sairaaloita on sijoitetuna pitkin maata, jolloin tulee väkisinkin tehottumuutta.
Hyvin monet ihmiset muuttavat oikein mielellään Kehä kolmosen sisäpuolelle, koska siellä palvelutarjonta on maan ylivoimaisesti parasta. Laadukasta elämää asumisen osalta voi kyllä viettää lähellä Helsinki. Radanvarsista on erinomaiset liikenneyhteydet Helsinkiin. Pääministerimme ja valtionvarainministerimme asuvat molemmat esim. Nurmijärvellä, josta lienee vähän reilun puolen tunnin bussimatka Helsingin keskustaan. Kaikkea ei tietysti pääkaupunkiseudultakaan voi saada. Aivan varmasti elämä on monessa suhteessa laadukkaampaa haja-asutusalueilla. Tätä laatua ei vaan pitäisi kustantaa muiden veronmaksajien varoilla kuten ei tehdä pääkaupunkiseudullakaan laatua hakevien osalta.
Nokian pääjohtaja Jorma Ollila on vaatinut voimakkaasti pääkaupunkiseudun kehittämistä. Hän sanoi, että jokaisessa kehittyneessä teollisuus- ja teknologiavaltaisessa valtiossa tulee olla kansainväliset mitat täyttävä metropoli kansainvälisiä suhteita varten. Ollila pitää Suomen metropolia edelleen kehittymättömänä, johon on resurssoitava lisää. Näin siis Jorma Ollila Kauppalehdessä taannoin viime syksynä (jos muistan ajankohdan oikein).
Kuinka paljon maaseudulla ja kaupungeissa tulisi asua ihmisiä, että se ekologisesti ja sosiaalisesti eli kokonaistaloudellisesti olisi mahdollisimman edullista?
Tämä kysymys olisi selvitettävä, että voitaisiin oikein suunnata voima varoja aluepolitiikkaan.
Hallitus kaavailee tuhansien työpaikkojen alueellistamista valtion virastoista ilman että kenenkään tarvitsee muuttaa työnperässä ja vapaaehtoisin järjestelyin.
Kysyin tässä taannoin Vihreän Liiton keskustelupalstalla "Hajasijoittaisivatko Helsingin vihreät?". En saanut mitään selvää vastausta. Maakuntien vihreät vastauksissaan kyllä olivat myönteisiä hajasijoittamiseen eli nykykielellä alueellistamiseen.