Olinpa syksyllä kävelemässä luontopolulla, kun kuulin harakan huutavan männyssä. Eipä kestänyt kuin hetki, kun harakka alkoi hyökkäykset suuntaani. Ihan kuulin siipien äänen ja tukka pöllähti, kun hyökkäili niin liki. Pistin vielä juoksuksi karkoittaakseni linnun, mutta mokoma seurasi jatkaen hyökkäyksiään. Onko tämä yleistä ja olinko ehkä pesän lähellä siis, kysyn viisaammilta.
Harakka ihmisen kimpussa
Juhana_____
7440
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Häiriintynyt yksilö, paras olis lopettaa se!!
..lintu peruu hyökkäyksen, jos ojennat sitä kohti jotain pitkänomaista. Keppi tai sateenvarjo käyvät hyvin.
Jos hyökkäys sattui pesimäaikaan ja pesäpaikalla, lintu ei seuraa sinua kun olet loitontunut pesästä.
Erotatko variksen ja harakan? Odottaisi, että varis hyökkäisi herkemmin kuin harakka.
Ei hyökkäile enää! Tuskin muuten pesii tähän aikaan vuodesta..
Vähän kummalliselta kuulostaa että syksyllä olisi harakka käyttäytynyt noin agressiivisesti. Keväällä pesintäaikaan jotkin yksilöt saattaisivat ihmistäkin hätyyyttää poikasten läheltä, mutta syksyllä siihen ei pitäisi enää olla syytä.
Lähinnä tulee mieleen että olisiko sinulla ollut jotain sellaista tavaraa/vaatetta jonka harakka (/varis?) olisi sekoittanut kuolleeseen lajikumppaniin? Kerrotaan että ainakin varikset ja naakat suuttuvat kovasti jos ihminen kantaa vaikka mustaa rättiä joka hiukankin muistuttaa kuollutta varislintua.
Tai sitten yksilö olisi voinut pesintäaikaan huomata että ihminen joka oli pukeutunut samalla tavalla kuin sinä tuolloin, oli käynyt esim. hävittämässä pesän, ampunut joitain kyseisen lajin yksilöitä, tai vain rengastanut poikaset pesästä. Näin se yhdisti ulkonäkösi saalistajaan ja pyrki karkoittamaan sinut alueelta.
Tälläisiä arvailuja
Minua häiritsi vuosia sitten lenkillä ollessani useampaan kertaan pikkuinen pöllö.
Suhtauduin asiaan niin kunnioituksella, etten kellekään tainnut uskaltaa siitä pahemmin kertoa. Pöllö hyökkasi siis useampana päivänä. Vähän taikauskoinen olen, ehkä siksi asenteeni tähän hyökkääjään oli hiukan jopa pelokkaan kunnioittava. Ilmeisesti näille linnuille on jotakin erityistä ihmisen taholta tapahtunut. Pajun oksan otin sitten jo valmiiksi, kun tulin siihen kohtaan, jossa hyökkäys tapahtui.
Pöllöt (ainakin isokokoisemmat viiru- ja lehtopöllöt) ihan normaalisti tulevat hätyyttämään ihmisiä ja muita epäilyttäviä elukoita pois pesänsä tai poikastensa läheisyydestä, voiden myös käydä kynsillään kiinni. Myös huuhkajat alkavat rohkaistua hätistelemään ihmisiä pesiltään, vaikka aikaisempi tappaminen oli rohkeat yksilöt vähiin vienytkin.
Välttämättä siis kyseinen pöllö ei ollut mitään traumaattista kokenut ihmisen taholta itse aiemmin, vaan perimänsä kautta yhdisti sinut mahdolliseksi pedoksi tai muuten vaaratekijäksi.
Pienien pöllöjen, helmi- ja varpuspöllön kohdalla ihmistä kohti lentely on hyvin harvinaista.
Suo- ja sarvipöllöistä en ole aivan varma, mahdollisesti osa niistä uskaltaa lennellä ainakin kohti, jos ei kiinni luultavasti käykään.
tuijotin noin nokkaetäisyydeltä silmiin pikkunaskalina, kun kiipesin sen pesälle, enkä odottanut, että asukas on kotona hautomassa.
Ainoat reaktiot olivat, että pöllö nosti kasvojeni edessä sarvitöyhtöt päälaella pystyyn, ja minä lähdin pöllämystyneenä hitaasti alas.
Kuvailin tapauksen täällä aiemminkin.
Ei nimittäin unohdu.