Äläkää nyt ihmeessä ihmetelkö, jos sinne teijän armaaseen Liekssaan niitä ulukomualaisia tuppoo. Mänittähän aekonnaan Ruotssiin itekkii paremman leivän perässä. Sosiaaliturvan varassa ellää tänäpäivänäkin satoja Lieksalaesii Ruotsissa. Tasan männöö onnen lahjat. Jos sillon ei ois Ruotsi ottanu vasttaan tätä joutoporukkoo esim. Lieksasta, nii Suomen valtijolta oes loppunna rahat. Sitä vaen ei haluta tunnusttoo sitä assiita. Näenhän se kuitennii on.
Liekslaiset Ruotsissa.
Niet, niet
18421
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei pidä paikkaansa tuo väitteesi, ei ainakaan kaikilta osin. Ruotsiin kyllä muutti paljon suomalaisia ja he olivatkin erittäin toivottua työvoimaa siellä. Paremman leivän, tai pikemminkin leveämmän, perässähän he sinne menivät. Satoja lieksalaisia tuskin on nykyäänkään paikallisen sosiaalihuollon varassa, suomalaisia mahdollisesti kyllä. Sen sijaan tuhansia suomalaisia teki kovaa ja arvokasta työtä Ruotsissa ja tekee vieläkin.
Siitä ei ole kahta puhetta, olen aivan varma, olen nähnyt.
kyllä monen suomipojan. Älähän sie catcaf valehtele tiijän kun ite olin Ruotsissa. Huonosti meni tosiaan aika monella ja Ruotsin valtio auttoi. Ei kaikille kova työ kelevannut.
Paljon asioita Suomalaisista Ruotsissa. Olin ite siellä ja 500 kruunua sain kun menin, niin käteen.
Sen jälkeen alako tienaaminen ja voin sanoa että rahaa tuli.
Mulla meni hyvin, mutta tunnen paljon poikia Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Lapista joilla ei mennyt hyvin.
Se on tuo viinapiru joka poikiin iski ja se on paljon pahempi kun mikään muu maailmassa. Se vie miehen, hyvänkin miehen ja naisen. Näitä kavereita on Ruotsiin haudattu niin paljon, ettei mitään väliä. Kovia jätkiä. Olivat kovia kapakassa.
Ruotsi on elättänyt kymmeniätuhansia suomalaisia, mutta palkanmaksun kautta. Ruotsin sosiaalihuollon syliin on pudonnut vain murto-osa tuosta tuottavaa työtä tekevästä suomalaisporukasta. Että lopettakaa joutava rutina asiasta josta ette näköjään ymmärrä paskan vertaa.
Ruotsin sosiaalihuollon varassa on hyvinkin voinut olla satoja, jopa tuhansia suomalaisia, mutta tuskin satoja lieksalaisia, joten täyttä paskapuhetta sekin väite. Miksi yleensäkään pitää yrittää kaivella näitä nurjia esimerkkejä esiin? Mitä tuollainen sosiaalihuollon varaan pudonneista tai alkoholisteiksi ajautuneista jauhaminen antaa kaivelijalleen? Ja mitähän se kertoo näistä kaivelijoista itsestään?
Maailmassa on vahvoja yksilöitäja sitten niitä heikompia. Alkoholismi on muuten yksi osoitus mielenterveyden ongelmista, sillä moni masentunut lääkitsee tietämättään masennustaan alkoholilla. On helpompi ottaa lääkitystä pullosta kuin mennä lääkärille kuvailemaan ongelmiaan. Varmaan nämä suomalaisten juoppoudella hehkuttavat paskantärkeät ja heikkoitsetuntoiset kaivelijat halveksivat masentuneita ja mielenterveysongelmaisiakin. Jaa-a, missähän jamassa teidän paskanjauhajien oma mielenrauhanne tila mahtaakan olla?
sillä hyö jutteloo vain omasta menestyksestään ja kun luet rivien välistä niin huonosti on männynnä Ruotsin reissu.
1960, 1970 ja 1980 lukuina meni Ruotsiin Lieksalaisiakin työnperään. Ruotsin valtio on aina ollut älykkäämpi siirtolaispolitiikassaan ja ainakin silloin ennen. Ruotsiin ei menty tuosta vaan, siinä piti olla tarkkana, että pääsi kirjautumaan asukkaaksi ”Svea-mamman” kotiin. Homma hoitui suurin piirtein tähän tapaan; Menit jonkun tuttavan mukana ja sait vierasvaraisuutta häneltä siihen saakka, kun sait etsittyä työpaikan johon kirjauduit ja vasta tämän jälkeen sait asunnon, sekä tietenkin osoitteen, kun osoite oli, niin tämän jälkeen kirjauduit kirkonkirjoihin ja sait oleskeluoikeuden kommuuniin missä sitten teit ”työtä”, sekä asuit miten asuit, jokainen tavallaan. Sosiaalihuolto oli olemassa, mutta apua sai vain poliisikyyditykseen rajalle tai lähin satama josta kipattiin kyytiin pois vietäväksi. Elämän alkuun päästiin förskottia ottamalla jos työnantaja oli suopea ja sitä se kyllä oli, koska Suomalaisia työntekijöitä pidettiin kultaakin kalliimpana, syystä. Ruotsista oloajan muistona saatiin helkkarin hyvät eläkkeet, mutta se ei tullut ilmaiseksi. Silloin ennen elettiin aikaa, kun Ruotsin elintaso oli viisinkertainen paikalliseen tasoon nähden, siinä oli vissiero.
joten muutto ruotsiin ei ollut mitään oleilua. meillä ei ollut töitä. nälkä piti perheelliset työssä ja useimmalla on komea asunto ruotsissa, lapset ja lapsenlapset ovat jo ruotsalaisia.
viina vie kuten suomessa.
sosialihuolto on ruotsissa hiukan partempi kuin suomessa.
rajalle kyydittiin vain rikolliset.
ottakaapa hiukan enemmän selvää, myös te jotka olette olleet ruotsissa töissä. epäilen että ette juuri ehtineen työltänne tutustua tilanteeseen.
myös eksyi Ruotsiin, eli miksi ei olisi? Huomioitava on, että toisen siivellä eläjiä on aina ollut ja aina tulee olemaan, mutta onneksi se on häviävän pieniosa kokonaisuudesta. Ruotsin sosiaaliturva oli hyvä suurille lapsiperheille ja esim. diagnosoidut alkoholistit kuuluivat myös tähän sosiaaliturva suojelukseen, mutta tavan työtätekevät, heillä ei ollut mitään tekemistä avustusten kanssa. Sama pätee myös täällä Suomessa, että ahkerat ja itseään säästämättä olevat työnuurtajat pärjäävät, sekä elävät yltäkylläisyydessä. Valittajat, sekä naukujat, heillä ei ole sijaa missään, näiltä ihmisiltä puuttuu itsekunnioitus ja tästä syystä heillä myös hyvin syvälle rakentunut kateus ja kauna menestyjiä kohtaan. Elintaso kuilu oli olemassa 50-70/ lukujen puitteissa Ruotsin eduksi ja se oli korkea se kuilu, tämän jälkeen kuilu on kaventunut, jopa joskus Suomen hyväksikin. Mitä eläkkeisiin tulee niin, ne muuttajat jotka ovat syntyneet n. 25-50/ luvulla, sekä työssä olokertymiä on tullut runsaasti, heidän eläkkeet on, ovat korkeat. Nuorempi sukupolvi Ruotsissa on vailla tästä hyvästä eläkejärjestelystä, mutta eläkkeet ovat silti ainakin Suomen luokkatasoa.
Niin, kyllähän siellä Slussenin siltojen alla tais muutama Lieksalainenki vilahttaa. Kaks kertaa minäkin kävin pullon reenattua hakemassa sieltä kun oikein janotti, eikä ollu Systembolaagetti auki aamuyöllä.
Mutta oli siellä kyllä semmosta jengiä, että ei tehny mieli ohareita tehä, ois saattanu olla betonimöykky jalassa jorpakon pohjassa. Siinä kun se ranta on aika lähellä.
Mutta olihan ne mukavia aikoja ja rahaa tuli. Palkka tuli ruskeessa kirjekuoressa joka toinen torstai, niin oli muutamilla tyypeillä aika vaikee se perjantai päivä, mutta suurin osa kyllä kärsi rapulansa kun miehet, jotkut sitten ei.
Mutta se oli silloin. Oi niitä aikoja....
Tapasitkos koskaan siellä Slussenin siltojen alla sitä legendaarista suomalaisen seurakunnan rovastia Juhani Rekolaa? Sillähän oli siellä ihan oma seurakunta.
En tavannu, nimi on tuttu. Oli siellä vaikka mitä pastorija kylläkin. Kuka milläkin asialla. Pitkäpartasia ukkojahi lekku siellä, mut niihen tarkotusperät oli varmmaan toiset mitä sielunpelastajilla.
Ruotsiin perhe jossa oli seitsemän lasta. Täällä oli ongelmia, sinne piti lähteä Ruotsin elätettäväksi. eivät tehneet sielläkään töitä...
olet itse tehnyt???
KOstamus antoi tuhansille työtä. Voisko joku länsimainen firma alkaa rakentamaan Läskelään uutta sellu-ja paperitehdasta.
Tai jospa Putin korjauttaa suomalaisilla Karjalan tiet?
kirjoittajan kohdalla. Kun ei tiedä itsekään, kirjoittaako kirjakieltä, karjalaa, savoa vai sianlieksaa??? Tämä olevinaan karjalaisen murteen "taitaja" kirjoittaa jatkuvasti sekavaa sepustusta.
Kielmaester taettaa olla, tämä huastellii. Ota ensin asijoesta selevvee, eläkä vänkytä. Se on ihan sama millä murtteella niitä asijoeta toemittaa, kuhan tulloo ymmärretyks.
Pitäs käävvä ensin siellä Slussenilla pyörimässä kymmenkunta vuotta, nii suattas ruveta murrettaa tajjuummaan.
Vaen jos ei ou elämänkokemusta muuvalta, kun mitä äeti on huussiin tien näättännä, nii ei voe paljjoo vuattii tietysti.
Missa assuu mika on ruotsi