...väkivaltahoitajien perhe-elämä ja taustat? Mitä niihin liittyy? Hoitoväkivallan tunnustaminen/salaaminen ei ollene se ainoa salattu synti.
On tapauksia, joissa hoitaja ei kykene millään tasolla puhumaan syntielämästään. Puhuttelujen syynä oli se kateellisen hoitajan omien kokemustensa perusteella keksimä "jokin". Siitä "jostakin" yritettiin ja on yritetty vuosien saatossa puhua - välillä hoitaja nauroi ja välillä itki ja kantoi kukkia, mutta se "jokin". Anteeksi pyytäminen ja antaminen oli/on yhtä pullamössöä siitä "jostakin", jonka hoitaja salasi/salaa voidakseen kiusata ja pilkata toisen omaa tuntoa. Ja kun puhuteltava ei ymmärtänyt sitä "jotakin", niin hoitaja käytti Kristuksen kirkkolakia väkivallan apuvälineenä ja keräsi yhä enemmän porukkaa nauramaan ja pilkkaamaan puhuteltavaa "ei se ymmärrä sitä jotakin" -periaatteella. Nyt kun asia on edelleen kesken ja halutaan keskustella kasvotusten, hoitajan mielipide on, että jos "jotakin" on ollutkin niin se "jokin" on anteeksi annettu eikä siitä enää tarvitse keskustella.
On vain ikävää, että täysin sivullinen joutuu kärsimään hoitajan syntielämästä. Hoitaja päättää kaikesta sen oman syntinsä/"jonkin" suhteen, josta yrittää teettää toisella parannusta. Ottaen huomioon kuinka laajasti hoitajan/hoitajien käyttäytyminen on herättänyt pahennusta, asian käsittely on nyt hyvässä alussa siitä "jostakin".
On tapauksia, joissa hoitaja ei kykene millään tasolla puhumaan syntielämästään. Puhuttelujen syynä oli se kateellisen hoitajan omien kokemustensa perusteella keksimä "jokin". Siitä "jostakin" yritettiin ja on yritetty vuosien saatossa puhua - välillä hoitaja nauroi ja välillä itki ja kantoi kukkia, mutta se "jokin". Anteeksi pyytäminen ja antaminen oli/on yhtä pullamössöä siitä "jostakin", jonka hoitaja salasi/salaa voidakseen kiusata ja pilkata toisen omaa tuntoa. Ja kun puhuteltava ei ymmärtänyt sitä "jotakin", niin hoitaja käytti Kristuksen kirkkolakia väkivallan apuvälineenä ja keräsi yhä enemmän porukkaa nauramaan ja pilkkaamaan puhuteltavaa "ei se ymmärrä sitä jotakin" -periaatteella. Nyt kun asia on edelleen kesken ja halutaan keskustella kasvotusten, hoitajan mielipide on, että jos "jotakin" on ollutkin niin se "jokin" on anteeksi annettu eikä siitä enää tarvitse keskustella.
On vain ikävää, että täysin sivullinen joutuu kärsimään hoitajan syntielämästä. Hoitaja päättää kaikesta sen oman syntinsä/"jonkin" suhteen, josta yrittää teettää toisella parannusta. Ottaen huomioon kuinka laajasti hoitajan/hoitajien käyttäytyminen on herättänyt pahennusta, asian käsittely on nyt hyvässä alussa siitä "jostakin".
Vastaukset 7
Vanhimmat
Syyllistäminen on erittäin toimivaksi havaittu keino. Nuori voi ajatella, kuinka hälle edes juolahti moiset ajatukset mieleen, tuntea siitä häpeää ja syyllisyttä. Hän voi ajatella olevansa paholaisen riivaama, josta pääsee vain pyytämällä synnit anteeksi ja tukahduttamalla tunteensa, puheensa ja jopa ajatuksensa.
mitään väkivaltahoitajia. Koko väkivaltahoitajavouhotus on nettilegendaa.
kuule haiseva vittu!
...miten sen sitten korjaat, jää nähtäväksi. Hoitajathan eivät ole kyenneet tähän mennessä korjamaan väkivallan seurauksia, vaan valhe kerrottaan valheen peittämiseksi. Heidän hedelmistään ei voi päätellä uskovaisuutta.
Näin asiat eivät ainakaan etene. Kuten SRK haluaakin!
ettei yksikään hoitaja ole katunut tekojaan?
Kuulostaa siltä, että tällaiset "hoitajat" ovat olleet ilkeitä ja sairaita ihmisiä. Tuollaisesta sairaudesta voi parantua vain myöntämällä erheensä, pyytämällä anteeksi ymmärtämättömyyttään ja typeryyttään ja siis syvästi katumalla tyyliin: Antakaa anteeksi. Olen ollut todella hölmä ja saanut paljon pahaa aikaan.
Vasta sen jälkeen "kaikki on anteeksi annettu", vaikka uhriluku olisikin korkea, sillä tehtyähän ei saa valitettavasti tekemättömäksi.