Uskomaton jatko-osa hassulle kyselylle: Hesari otsikoi pääkirjoituksensa "Pohjoismaat tarvitsevat yhteistä politiikkaa".
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Pohjoismaat tarvitsevat yhteistä politiikkaa/1135261449011
Kirjoituksessa todetaan esimerkiksi, että ehdotus on otettu suosiolla vastaan myös hesarin keskusteluissa:
"Suopeus näkyi myös uutisen synnyttämässä keskustelussa HS.fi-verkkosivuilla. Kommenteissa oli enemmän myönteisiä arvioita liittovaltiosta kuin kielteisiä kommentteja ruotsin kielen aseman mahdollisesta korostumisesta."
Tarkistin keskustelun: 56 kommenttia, joista vain 11 oli jollain tapaa myönteisiä liittovaltioajatukselle. Laskinko väärin? Miten Hesarin pääkirjoituksessa voidaan laskea väärin oman lehden keskustelujen jakauma?
http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Kotimaa/ketju/5567511/?page=1&perPage=20
Tämänkaltainen väärinlasku vie pohjan koko teemalta. Alkujaankin mainostettu kysely ei ollut tilastollisesti mistään kotoisin - Suomea edusti 201 vastaajaa eikä vastaajien valintaa tai kysymysten asettelua kuvattu mitenkään. Sellainen ei ole aito selvitys vaan pelkkä huomionhakuele.
Ja nyt siis pääkirjoituksessa vedotaan sekä tähän ns. kyselyyn että tulkitaan kyselyn herättämää keskustelua varsin omavaltaisesti. Onko tämä hyvää lehtimiestapaa?
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Pohjoismaat tarvitsevat yhteistä politiikkaa/1135261449011
Kirjoituksessa todetaan esimerkiksi, että ehdotus on otettu suosiolla vastaan myös hesarin keskusteluissa:
"Suopeus näkyi myös uutisen synnyttämässä keskustelussa HS.fi-verkkosivuilla. Kommenteissa oli enemmän myönteisiä arvioita liittovaltiosta kuin kielteisiä kommentteja ruotsin kielen aseman mahdollisesta korostumisesta."
Tarkistin keskustelun: 56 kommenttia, joista vain 11 oli jollain tapaa myönteisiä liittovaltioajatukselle. Laskinko väärin? Miten Hesarin pääkirjoituksessa voidaan laskea väärin oman lehden keskustelujen jakauma?
http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Kotimaa/ketju/5567511/?page=1&perPage=20
Tämänkaltainen väärinlasku vie pohjan koko teemalta. Alkujaankin mainostettu kysely ei ollut tilastollisesti mistään kotoisin - Suomea edusti 201 vastaajaa eikä vastaajien valintaa tai kysymysten asettelua kuvattu mitenkään. Sellainen ei ole aito selvitys vaan pelkkä huomionhakuele.
Ja nyt siis pääkirjoituksessa vedotaan sekä tähän ns. kyselyyn että tulkitaan kyselyn herättämää keskustelua varsin omavaltaisesti. Onko tämä hyvää lehtimiestapaa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Unelma Nordenin valtioliitosta on esillä myös HBL:n pääkirjoituksessa:
http://www.hbl.fi/text/ledare/2010/11/5/w54174.php:
Det nordiska samarbete som vi är så stolta över är egentligen ett misslyckande. Det hävdar den svenske samhällsdebattören Gunnar Wetterberg.
--- Han menar att andra länder med motsvarande utgångsläge gått samman för länge sedan och bildat något som är mer än summan av de enskilda delarna.
Men de nordiska länderna har envist och irrationellt hållit fast vid sina fysiska gränser. Förlorarna heter Finland, Sverige, Danmark, Norge och Island.
--- Debattartikeln har vuxit till en diger rapport om förbundsstaten Norden och publiceras i form av Nordiska ministerrådets årsbok.
--- Den gemensamma värdegrunden och de gemensamma strukturerna spelar trots allt en avgörande roll.
---
Förbundsstaten Norden är utan tvivel en kittlande vision: 25 miljoner medborgare, en bruttonationalprodukt som i bästa fall placerar Norden bland de tio största ekonomierna i världen, en röst som skulle höras i G20-sammanhang och en industri som är bättre rustad för konjunkturväxlingar.
Men det är lika lätt att lista problemen --- Danmarks kritiska inställning till nordbor som får socialbidrag i Danmark är bara ett exempel, för att inte tala om ett eventuellt gemensamt språk eller en gemensam utrikespolitik.
En nordisk förbundsstat är en utopi, men tankarna om ett ökat politiskt samarbete har i praktiken visat sig vara nästan lika utopiska. Dels handlar det om bristen på motivation och kanske oförmågan att se fördelarna. ---
Små spelare behöver kloka strategier. Och de geografiska gränserna är fortfarande delvis gränser för den ekonomiska utvecklingen. Nycklarna finns nu hos politikerna.
"länder med motsvarande utgångsläge gått samman för länge sedan och bildat något som är mer än summan av de enskilda delarna"
Siis suurinpiirtein "maat, joilla on samankaltainen lähtökohta, ovat jo kauan sitten muodostaneet jotain, mikä on enemmän kuin yksittäisten jäsentensä summa".
Mitähän tämä tarkoittaa?
"de nordiska länderna har envist och irrationellt hållit fast vid sina fysiska gränser" - pohjolassa on siis itsepäisesti ja irrationaalisesti pidetty maan fyysisistä rajoista kiinni?
Niin suomalaiset ovat katkerasti maksaneet valtionsa fyysiset rajat - miten asia tohditaan edes muotoilla näin?
"lätt att lista problemen --- inte tala om ett eventuellt gemensamt språk eller en gemensam utrikespolitik."
Helppoa listata ongelmia - puhumattakaan lopulta yhteisestä kielestä tai ulkopolitiikasta.
Niinpä - olisiko näin, koska maat ovat oikeasti erillisiä, varsinkin kieleltään, kulttuuriltaan ja poliittisilta painotuksiltaan ja tarpeiltaan.
HBL:n oikea linkki
http://www.hbl.fi/text/ledare/2010/11/5/w54174.php
Vasabladetin pääkirjoituksessa todetaan, että Ruotsissa niin Expressen (3.11.) kuin Dagens Nyheter (31.10.) suhtautuvat epäillen ajatukseen pohjoismaiden liittovaltiosta
"Expressen (3.11) ifrågasätter trovärdigheten hos den enkät som visar att 42 procent av de nordiska invånarna är positiva till en nordisk förbundsstat, och vill hellre satsa på den europeiska unionen. Dagens Nyheter (31.10) anser i samma anda att de nordiska länderna har glidit isär i kulturell mening och att det vore svårt att samla dem kring en unionstanke."
Suuren luokan kysymyksissä Pohjoismaiden politiikka ei ole yhtenäistä. Norja ei ole EU:n jäsen ja Islanti on vasta pyrkimässä. Norja ja Tanska ovat NATO:n jäseniä, muut eivät ole, ja vain Suomen rahayksikkönä on yhteisvaluutta euro. Tämä ei estä yhteistyötä käytännön kysymyksissä, mutta yhteiseen politiikkaan ja liittovaltioon olisi pitkä ja vaarallinen matka. Yhteistyön suurin saavutus oli passivapaus ja sopimus työvoiman vapaasta liikkumisesta v. 1955, ja nyt tämä on laajentunut koskemaan koko EU:n aluetta.
Lehdet kirjoittavat mitä lehtien toimituksissa ajatellaan. Toimittajat vaikuttavat lukijoiden mielipiteisiin joko tahtoen tai tahtomattaan, mutta eivät pysty ennakoimaan reaktioita. Liika intoilu "liittovaltion" puolesta osoittaa, kuinka etäällä toisistaan Pohjoismaat joissakin asioissa on, ja hyvää tarkoittava kirjoitus onkin yhteishenkeä vahingoittava ja haitallinen.
Levollinen ja harkitseva suhtautuminen yhteistyön mahdollisuuksiin ei merkitse haluttomuutta yhteistyöhön vaan se on realismia. Asialle on vahingoksi se, että "pohjoismaista yhteistyötä" käytetään populistisena iskulauseena, jolla pyritään markkinoimaan milloin mitäkin.
Koko kyselyn tarkoitus oli vain korostaa Pohjoismaiden Neuvoston tärkeyttä Pohjolan kansalaisille. Siinä PN nosti omaa häntäänsä ja siinä kaikki.
Suomessa tuollaista "kyselyä" tietysti käytetään pakkoruotsituksen puolustamiseksi. Tuttua huttua.
Pitävä melua liittovaltioajatuksesta ja saavat siitä yhden aseen tuleviin vaaleihin: pakkoruotsia ei voida poistaa, koska pohjoismainen yhteistyö tiivistyy tulevaisuudessa...