LEIPÄ JA MARGARIINI

katso ympärillesi tuollahan me hyllymme turuilla ja toreilla ja pururadoilla nivelrikkoinemme, sydäreinemme, diabetestä sairastaen. kiitos siitä kuuluu juuri noille kahdelle elintarvikkeelle suurelta osin.

muten vain kirjoitti:

katso ympärillesi tuollahan me hyllymme turuilla ja toreilla ja pururadoilla nivelrikkoinemme, sydäreinemme, diabetestä sairastaen. kiitos siitä kuuluu juuri noille kahdelle elintarvikkeelle suurelta osin.

Lue lisää

tietysti menee. Aika silmiä avartavaa on tuon kirjan sanoma. Joten on aikamoinen vitsi kehua suomalaista ruokaa puhtaaksi ja turvalliseksi.

No tai sanotaan niin että puhtaaksi ehkä ravintoaineista ja tilalla on lisäaineet. Turvalliseksi,jos lisäaineet ovat niin turvallisia kuin annetaan ymmärtää. Ja mitä monet lisäaineet tekevät yhdessä,sitä ei edes tietääkseni ole tutkittu. Ja jossain tuiki tavallisessa tuotteessa saattaa olla kymmeniä lisäineita.

Mutta totta puhut. Eihän tarvitse kuin katsoa ympärilleen turuilla ja toreilla. Siellä se totuus näkyy.

Joo aika pieniä lienevät määrät. Toisin on tupakan kanssa, joka paitsi itsessään on myrkkyä, niin se sisältää myös lyijyä, kadmiumia ja muita raskasmetalleja sekä yli 4000 lisäainetta.

Punaviinikin om melkoinen pahis, paitsi että etanoli itsessään on myrkkyä, niin se sisältää esim. rikkidioksidia, etyylikarbamaattia, biogeenisia amiineja ja homeita. Näistä mm. etyylikarbamaatti on syöpää aiheuttava.

Oiva Riini kirjoitti:

Joo aika pieniä lienevät määrät. Toisin on tupakan kanssa, joka paitsi itsessään on myrkkyä, niin se sisältää myös lyijyä, kadmiumia ja muita raskasmetalleja sekä yli 4000 lisäainetta.

Punaviinikin om melkoinen pahis, paitsi että etanoli itsessään on myrkkyä, niin se sisältää esim. rikkidioksidia, etyylikarbamaattia, biogeenisia amiineja ja homeita. Näistä mm. etyylikarbamaatti on syöpää aiheuttava.

Lue lisää

kyse ole siitä mitä käyttää päivittäni ja mitä satunaisesti. Margariinia moni vetää päivittäin ja koko päivän aikana. Viiniä toivottavasti ei samaan tahtiin kuin margariinia.

Mutta kyllä tuo margariinin tuotantoprosessi vie pohjaa margariinin terveellisyydeltä. Tietysti täällä eräät väittää muuta,mutta jokainen voi asiaa miettiä kun seuraavan kerran margariinipurkin avaa.

Ja jos asioita jätetään kertomatta ja peitellään,voidaan kysyä missä muissa ruoka-aine teollisuus huijaa tai ainakin mitä jättää kertomatta.

Samalla voidaan myös kysyä miten THL ja viranomaiset ovat tälläisen järjestelmän hyväksynee. Jossa margariiniteollisuus liottaa siemeniä bentseenissä ja leipään puhalletaan ilmaa että saataisiin kohoamaan ja näyttäisi isommalta. Ilman myyminen elintarvikeissa kun on mielestäni rikollista. Varsinkin jos se on tulosta muusta kuin luontaisesta kemiallisesta prosessista. Joka tapahtuu ajan ja hiivan kanssa.

Eppu. kirjoitti:

kyse ole siitä mitä käyttää päivittäni ja mitä satunaisesti. Margariinia moni vetää päivittäin ja koko päivän aikana. Viiniä toivottavasti ei samaan tahtiin kuin margariinia.

Mutta kyllä tuo margariinin tuotantoprosessi vie pohjaa margariinin terveellisyydeltä. Tietysti täällä eräät väittää muuta,mutta jokainen voi asiaa miettiä kun seuraavan kerran margariinipurkin avaa.

Ja jos asioita jätetään kertomatta ja peitellään,voidaan kysyä missä muissa ruoka-aine teollisuus huijaa tai ainakin mitä jättää kertomatta.

Samalla voidaan myös kysyä miten THL ja viranomaiset ovat tälläisen järjestelmän hyväksynee. Jossa margariiniteollisuus liottaa siemeniä bentseenissä ja leipään puhalletaan ilmaa että saataisiin kohoamaan ja näyttäisi isommalta. Ilman myyminen elintarvikeissa kun on mielestäni rikollista. Varsinkin jos se on tulosta muusta kuin luontaisesta kemiallisesta prosessista. Joka tapahtuu ajan ja hiivan kanssa.

Lue lisää

http://1.bp.blogspot.com/_YxcB5izXj30/SflvH-XSx7I/AAAAAAAAFfM/WzX2RzFlBM8/s1600-h/Bild 17.png

Eppu. kirjoitti:

kyse ole siitä mitä käyttää päivittäni ja mitä satunaisesti. Margariinia moni vetää päivittäin ja koko päivän aikana. Viiniä toivottavasti ei samaan tahtiin kuin margariinia.

Mutta kyllä tuo margariinin tuotantoprosessi vie pohjaa margariinin terveellisyydeltä. Tietysti täällä eräät väittää muuta,mutta jokainen voi asiaa miettiä kun seuraavan kerran margariinipurkin avaa.

Ja jos asioita jätetään kertomatta ja peitellään,voidaan kysyä missä muissa ruoka-aine teollisuus huijaa tai ainakin mitä jättää kertomatta.

Samalla voidaan myös kysyä miten THL ja viranomaiset ovat tälläisen järjestelmän hyväksynee. Jossa margariiniteollisuus liottaa siemeniä bentseenissä ja leipään puhalletaan ilmaa että saataisiin kohoamaan ja näyttäisi isommalta. Ilman myyminen elintarvikeissa kun on mielestäni rikollista. Varsinkin jos se on tulosta muusta kuin luontaisesta kemiallisesta prosessista. Joka tapahtuu ajan ja hiivan kanssa.

Lue lisää

Ko. myrkkyjen kokonaismäärä kai kuitenkin ratkaisee, ei niinkään se tuleeko niitä tipoittain tai vähän enemmän kerralla.

Itse uskon että kevytlevitteiden kanssa on sama kuin vaikkapa silakan kanssa, eli että kunhan määrät pysyvät kohtuullisina niin teveydelliset edut ovat suuremmat kuin haitat. Siis jos näillä tyydyttymättömillä rasvoilla osittain korvataan tyydyttyneitä rasvoja.

Itse käytän levitteenä Oivariinia, koska en pidä margariinien mausta, ja koska se levittyy helpommin kuin voi.

Vaikka leipään puhallettaisiinkin ilmaa, niin se ei kuitenkaan nosta leivän painoa, joten ei kai tuossa mitään huijaamista tapahdu. Toki suuremmalla koolla vaikutetaan mielikuviin ja ostopäätökseen, mutta saman tekee mainontakin.

Itse syö muuta leipää kuin hapankorppua ja sitäkin kohtuudella.

Eppu. kirjoitti:

kyse ole siitä mitä käyttää päivittäni ja mitä satunaisesti. Margariinia moni vetää päivittäin ja koko päivän aikana. Viiniä toivottavasti ei samaan tahtiin kuin margariinia.

Mutta kyllä tuo margariinin tuotantoprosessi vie pohjaa margariinin terveellisyydeltä. Tietysti täällä eräät väittää muuta,mutta jokainen voi asiaa miettiä kun seuraavan kerran margariinipurkin avaa.

Ja jos asioita jätetään kertomatta ja peitellään,voidaan kysyä missä muissa ruoka-aine teollisuus huijaa tai ainakin mitä jättää kertomatta.

Samalla voidaan myös kysyä miten THL ja viranomaiset ovat tälläisen järjestelmän hyväksynee. Jossa margariiniteollisuus liottaa siemeniä bentseenissä ja leipään puhalletaan ilmaa että saataisiin kohoamaan ja näyttäisi isommalta. Ilman myyminen elintarvikeissa kun on mielestäni rikollista. Varsinkin jos se on tulosta muusta kuin luontaisesta kemiallisesta prosessista. Joka tapahtuu ajan ja hiivan kanssa.

Lue lisää

Ei tuohon uuttoon kuitenkaan käytetä bentseeniä, joka on syöpävaarallinen aine vaan heksaania. Heksaani on suoraketjuinen hiilivety eikä erityisen myrkyllistä eikä ainakaan syöpävaarallista.

Esimerkiksi parafiiniöljy on suoraketjuinen hiilivety ja sitä käytetään lääkkeenä.

Itse kun en margariinia käytä niin sen terveysvaikutukset eivät oikein kiinnosta mutta en kyllä erikoisesti usko tuon öljyn tuotantotavan olevan haitallista. Kovettaminen tietysti tuottaa tyydyttynyttä rasvaa ja se vähentää tyydyttymättömän rasvan määrää.

Teollinen leipä on tietysti yleensä huonoa, sama toki koskee aika suurta osaa teollisesti tuotetuista elintarvikkeista.

Tuo leivän kohoaminen on enemmänkin biologinen kuin kemiallinen prosessi, kemiallisesti kohotetaan kakut ja keksit leivinjauheella. Leipä kohotetaan hiivalla.

Hiivalla kohotettu leipä ei ole kuin reilut sata vuotta vanha keksintö, ennen sitä kaikki leipä oli hapanleipää. Juuressa on tosin hiivojakin muttei nimenomaan leivontahiivaa.

Oiva Riini kirjoitti:

Ko. myrkkyjen kokonaismäärä kai kuitenkin ratkaisee, ei niinkään se tuleeko niitä tipoittain tai vähän enemmän kerralla.

Itse uskon että kevytlevitteiden kanssa on sama kuin vaikkapa silakan kanssa, eli että kunhan määrät pysyvät kohtuullisina niin teveydelliset edut ovat suuremmat kuin haitat. Siis jos näillä tyydyttymättömillä rasvoilla osittain korvataan tyydyttyneitä rasvoja.

Itse käytän levitteenä Oivariinia, koska en pidä margariinien mausta, ja koska se levittyy helpommin kuin voi.

Vaikka leipään puhallettaisiinkin ilmaa, niin se ei kuitenkaan nosta leivän painoa, joten ei kai tuossa mitään huijaamista tapahdu. Toki suuremmalla koolla vaikutetaan mielikuviin ja ostopäätökseen, mutta saman tekee mainontakin.

Itse syö muuta leipää kuin hapankorppua ja sitäkin kohtuudella.

Lue lisää

Oivariini ja kumppanit ovat hyviä tuoteita. Maku on hyvä ja levitettäviä suoraan jääkaapista. Paistorasvanakin toimii paremmin kuin voi.

Kevytlevitteet ovat ongelmallisia koska niihin täytyy käyttää paljon kovempaa rasvaa kuin perinteisiin margariineihin. Rakenne on silti liian huono ja joudutaan käyttämään erilaisia hyytelöintiaineita. Maku on ihan onneton eikä sille voi oikein tehdä mitään.

Mitä höttöisempää leipä on sitä nopeammin se imeytyy.

joku vaan kirjoitti:

Ei tuohon uuttoon kuitenkaan käytetä bentseeniä, joka on syöpävaarallinen aine vaan heksaania. Heksaani on suoraketjuinen hiilivety eikä erityisen myrkyllistä eikä ainakaan syöpävaarallista.

Esimerkiksi parafiiniöljy on suoraketjuinen hiilivety ja sitä käytetään lääkkeenä.

Itse kun en margariinia käytä niin sen terveysvaikutukset eivät oikein kiinnosta mutta en kyllä erikoisesti usko tuon öljyn tuotantotavan olevan haitallista. Kovettaminen tietysti tuottaa tyydyttynyttä rasvaa ja se vähentää tyydyttymättömän rasvan määrää.

Teollinen leipä on tietysti yleensä huonoa, sama toki koskee aika suurta osaa teollisesti tuotetuista elintarvikkeista.

Tuo leivän kohoaminen on enemmänkin biologinen kuin kemiallinen prosessi, kemiallisesti kohotetaan kakut ja keksit leivinjauheella. Leipä kohotetaan hiivalla.

Hiivalla kohotettu leipä ei ole kuin reilut sata vuotta vanha keksintö, ennen sitä kaikki leipä oli hapanleipää. Juuressa on tosin hiivojakin muttei nimenomaan leivontahiivaa.

Lue lisää

"Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Heksaanin rakennekaava on CH3(CH2)4CH3, moolimassa 86,2 g/mol, sulamispiste − 95 °C, kiehumispiste 69 °C, tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 22 °C, itsesyttymislämpötila 225 °C ja CAS-numero 110-54-3.

Heksaani on terveydelle haitallista, tulenarkaa sekä ympäristölle haitallista.

Kaupallisessa heksaanissa on n-heksaania 40 – 50 % ja siinä esiintyy myös muitakin C6-hiilivetyjä – kuten bentseeniä. Puhdasta n-heksaania saa lähinnä vain laboratoriokemikaalina

Bentseeni (C6H6, bentsoli, sykloheksatrieeni, PhH) on kirkas ja helposti syttyvä neste, joka liukenee veteen (1,8 g/l 25 °C) ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu. Bentseenin leimahduspiste on - 11 °C ja itsesyttymislämpötila 498 °C.[1] Bentseeni on aromaattinen hiilivety ja tunnettu karsinogeeni. Sitä esiintyy maaöljyssä ja edelleen bensiinissä, mutta niin vähän, että sitä myös syntetisoidaan paljon. Sellaisenaan sitä käytetään liuottimena.[2] Siitä valmistetaan mitä erilaisimpia aromaattisia yhdisteitä: mm. lääkkeitä, muoveja, värejä, räjähteitä, pesuaineita, synteettistä kumia ja kangasta. Bentseeni on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää[1], tavallisimmin leukemiaa.[2]2


Lähde:wikibedia

Veijo kirjoitti:

http://1.bp.blogspot.com/_YxcB5izXj30/SflvH-XSx7I/AAAAAAAAFfM/WzX2RzFlBM8/s1600-h/Bild 17.png

Lue lisää

on ollut selvä jo vuosia. Voi,suolaton voi. Siinä kun ei ole lisäaineita. Ainakaan pakkauksen mukaan.

Ja kun ei syö leipää niin ei sitä voitakaan kulu mahdottomasti. Lähinnä paistamiseen,maustamiseen Ja kastikkeisiin(ei jauho).

Joten margariinit ja nämä liuottimilla erotetut kasvirasvatja öljyt sää jäädä hyllyyn. Matkaan lähtee vain suolatonta voita ja kylmäpuristettua exra virginia oliviöljyä.

------------ kirjoitti:

"Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Heksaanin rakennekaava on CH3(CH2)4CH3, moolimassa 86,2 g/mol, sulamispiste − 95 °C, kiehumispiste 69 °C, tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 22 °C, itsesyttymislämpötila 225 °C ja CAS-numero 110-54-3.

Heksaani on terveydelle haitallista, tulenarkaa sekä ympäristölle haitallista.

Kaupallisessa heksaanissa on n-heksaania 40 – 50 % ja siinä esiintyy myös muitakin C6-hiilivetyjä – kuten bentseeniä. Puhdasta n-heksaania saa lähinnä vain laboratoriokemikaalina

Bentseeni (C6H6, bentsoli, sykloheksatrieeni, PhH) on kirkas ja helposti syttyvä neste, joka liukenee veteen (1,8 g/l 25 °C) ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu. Bentseenin leimahduspiste on - 11 °C ja itsesyttymislämpötila 498 °C.[1] Bentseeni on aromaattinen hiilivety ja tunnettu karsinogeeni. Sitä esiintyy maaöljyssä ja edelleen bensiinissä, mutta niin vähän, että sitä myös syntetisoidaan paljon. Sellaisenaan sitä käytetään liuottimena.[2] Siitä valmistetaan mitä erilaisimpia aromaattisia yhdisteitä: mm. lääkkeitä, muoveja, värejä, räjähteitä, pesuaineita, synteettistä kumia ja kangasta. Bentseeni on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää[1], tavallisimmin leukemiaa.[2]2


Lähde:wikibedia

Lue lisää

Hinnalla ei oli väliä koska sitä ei prosessissa kulu. Tilanne saattaa olla kyllä huonompi ulkomailla, erityisesti kehitysmaissa.

ja suvunjatkamis elimet sekä muut haukkumasanat, ei jäljelle jääkkään mitään, paitsi nuolet. jos margariinin teko on noin monimutkainen tapahtuma ja sitä on puolusteltava tuollaista kieltä käyttäen, se lopputuote joka prosessissa saadaan täytyy olla todellista myrkkyä, koska se aiheuttaa hyökkäävää käytöstä toisia kirjoittelijoita kohtaan. viesti jonka heh heh kirjoitti vahvistaa käsitystäni margariinin terveyshaitosta myös psyykkisellä puolella, fyysiset vaikutuksethan ovat luettavissa tilastokeskuksen sairastavuus tilastoista.

muten vain kirjoitti:

ja suvunjatkamis elimet sekä muut haukkumasanat, ei jäljelle jääkkään mitään, paitsi nuolet. jos margariinin teko on noin monimutkainen tapahtuma ja sitä on puolusteltava tuollaista kieltä käyttäen, se lopputuote joka prosessissa saadaan täytyy olla todellista myrkkyä, koska se aiheuttaa hyökkäävää käytöstä toisia kirjoittelijoita kohtaan. viesti jonka heh heh kirjoitti vahvistaa käsitystäni margariinin terveyshaitosta myös psyykkisellä puolella, fyysiset vaikutuksethan ovat luettavissa tilastokeskuksen sairastavuus tilastoista.

Lue lisää

Tilastoihin ei kyllä kannata nojata jos haluaa argumentoida margariineja vastaan. Meillä on kyllä tilastollisesti enemmän verenpaine- ja diabetespotilaita mutta vastaavasti infarkteja 80% vähemmän.

Verenpaine- ja diabetestilastot ovat taasen synkistyneet ensinnäkin diagnostiikan takia (eli ihmisiltä mitataan arvot useammin), hoitorajojen laskun myötä ja lihomisen takia. Margariinilla ei ole osaa eikä arpaa mihinkään noista syistä.

Margariini on muuten kyllä huono tuote muttei terveyden kannalta.

muten vain kirjoitti:

ja suvunjatkamis elimet sekä muut haukkumasanat, ei jäljelle jääkkään mitään, paitsi nuolet. jos margariinin teko on noin monimutkainen tapahtuma ja sitä on puolusteltava tuollaista kieltä käyttäen, se lopputuote joka prosessissa saadaan täytyy olla todellista myrkkyä, koska se aiheuttaa hyökkäävää käytöstä toisia kirjoittelijoita kohtaan. viesti jonka heh heh kirjoitti vahvistaa käsitystäni margariinin terveyshaitosta myös psyykkisellä puolella, fyysiset vaikutuksethan ovat luettavissa tilastokeskuksen sairastavuus tilastoista.

Lue lisää

hän ole aiemminkaan kyennyt keskustelemaan ilman haukkumia ja voimasanoja. Ei varmaan tarvitse sanoa mitä se henkilön älykyydestä osoittaa. Totuutta vastaan kun on paha väittää,niin aletaan haukkua viestintuojaa taas kerran.

No nyt "heh.in" valehtelijoiden listaan siis on varmaan lisättävä vielä Mats-Eric Nilssonkin. Siellähän on entuudestaan. Atkins,Heikkilä,Dahlgvist,Malcon,Ranskov,Braly,Hoggan,Salminen,somppi,MOT,Meta-analyysit jne jne.

Listalta puuttuuisi vain 4 hänen esittämäänsä tutkimusta(jotka kohta ikmestyvät ketjuun). Ja jonka suomennoksista voidaan olla hyvin eri mieltä.

On surkuhupaisaa kun asioita ei hänen mielestään saisi tuoda esiin. Jos leipä ja margariini valmistetaan noin niin ne valmistetaan noin. "Heh:in" mielestä näin ei ilmeisesti ole,tai ainakaan asiasta ei saisi keskustella,kirjoittaa kirjaa,saati tuoda asiaa esiin täällä. Muuallahan se on jo ollut esillä. Enkä ole vielä missään nähnyt kirjan kirjoittajaa haukuttavan hihhuliksi.

Mutta mihinkäs se narsisti toimintatavastaan pääsisi. On saatava vaikka totuus muutetuksi kun se ei häntä miellytä. No antaa hänen huutaa ja mesitä,kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja nettiin kirosanoja. Siksi en hänen juttujaan enää luekkaan,korkeintaan silmäilen jos sitäkään,enkä kommentoi suoraan. Mielenvikaisten kanssa kun ei toinna alkaa väittelemään. Ja narsismi on mielen sairaus.

Eppu. kirjoitti:

hän ole aiemminkaan kyennyt keskustelemaan ilman haukkumia ja voimasanoja. Ei varmaan tarvitse sanoa mitä se henkilön älykyydestä osoittaa. Totuutta vastaan kun on paha väittää,niin aletaan haukkua viestintuojaa taas kerran.

No nyt "heh.in" valehtelijoiden listaan siis on varmaan lisättävä vielä Mats-Eric Nilssonkin. Siellähän on entuudestaan. Atkins,Heikkilä,Dahlgvist,Malcon,Ranskov,Braly,Hoggan,Salminen,somppi,MOT,Meta-analyysit jne jne.

Listalta puuttuuisi vain 4 hänen esittämäänsä tutkimusta(jotka kohta ikmestyvät ketjuun). Ja jonka suomennoksista voidaan olla hyvin eri mieltä.

On surkuhupaisaa kun asioita ei hänen mielestään saisi tuoda esiin. Jos leipä ja margariini valmistetaan noin niin ne valmistetaan noin. "Heh:in" mielestä näin ei ilmeisesti ole,tai ainakaan asiasta ei saisi keskustella,kirjoittaa kirjaa,saati tuoda asiaa esiin täällä. Muuallahan se on jo ollut esillä. Enkä ole vielä missään nähnyt kirjan kirjoittajaa haukuttavan hihhuliksi.

Mutta mihinkäs se narsisti toimintatavastaan pääsisi. On saatava vaikka totuus muutetuksi kun se ei häntä miellytä. No antaa hänen huutaa ja mesitä,kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja nettiin kirosanoja. Siksi en hänen juttujaan enää luekkaan,korkeintaan silmäilen jos sitäkään,enkä kommentoi suoraan. Mielenvikaisten kanssa kun ei toinna alkaa väittelemään. Ja narsismi on mielen sairaus.

Lue lisää

Todella tyhmä ! " Siksi en hänen juttujaan luekaan , korkeintaan silmäilen jos sitäkään , enkä kommentoi suoraan ." " Korkeintaan silmäilen jos sitäkään " mietipäs tuota lausetta tarkkaan . Voiko tyhmempää ajatusta olla . " Enkä kommentoi suoraan " sinähän kommentoit jatkuvasti tämän heh.in tekstiä . Seuraavan kerran anna jonkun lukea tekstisi ennenkuin laitat tänne sivuille sen .

Nyt tuli sitten kirjoituksiesi pohjanoteeraus. Aloittajako nuo sanat on kirjoittanut. Ne on kyllä suoraan kirjasta,minä tarkistin.

Tässä muuten tietoa näistä sinun turvallisista aineista.

"Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Heksaanin rakennekaava on CH3(CH2)4CH3, moolimassa 86,2 g/mol, sulamispiste − 95 °C, kiehumispiste 69 °C, tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 22 °C, itsesyttymislämpötila 225 °C ja CAS-numero 110-54-3.

Heksaani on terveydelle haitallista, tulenarkaa sekä ympäristölle haitallista.

Kaupallisessa heksaanissa on n-heksaania 40 – 50 % ja siinä esiintyy myös muitakin C6-hiilivetyjä – kuten bentseeniä. Puhdasta n-heksaania saa lähinnä vain laboratoriokemikaalina"

"Bentseeni (C6H6, bentsoli, sykloheksatrieeni, PhH) on kirkas ja helposti syttyvä neste, joka liukenee veteen (1,8 g/l 25 °C) ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu. Bentseenin leimahduspiste on - 11 °C ja itsesyttymislämpötila 498 °C.[1] Bentseeni on aromaattinen hiilivety ja tunnettu karsinogeeni. Sitä esiintyy maaöljyssä ja edelleen bensiinissä, mutta niin vähän, että sitä myös syntetisoidaan paljon. Sellaisenaan sitä käytetään liuottimena.[2] Siitä valmistetaan mitä erilaisimpia aromaattisia yhdisteitä: mm. lääkkeitä, muoveja, värejä, räjähteitä, pesuaineita, synteettistä kumia ja kangasta. Bentseeni on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää[1], tavallisimmin leukemiaa.[2]2"

"Orgaanisessa kemiassa asetaatti-ionin kaava on CH3CO2- (kirjoitetaan myös CH3COO-), ja se on etikkahapon liittoemäs

Emäs eli alkali on hapon vastakohta. Kuten hapolla, myös emäksellä on useita määrittelytapoja
Monet emäkset ovat voimakkaita myrkkyjä, ja niillä on voimakkaita fysiologisia vaikutuksia. Emästen vesiliuos tuntuu sormissa liukkaalta ja niljakkaalta; natriumhydroksidin triviaalinimen lipeä etymologia viittaa juuri tähän taipumukseen"

"Natriumhydroksidi (NaOH) tunnetaan jokapäiväisessä kielenkäytössä nimellä lipeä tai natronlipeä. Natriumhydroksidi on natrium- (Na ) ja hydroksidi-ioneista (OH-) koostuva vahva emäs."

Lähde:wikibedia

Ruostumattomassa teräksessa on nikkeliä 7-8%. Mutta nyt löytyi aihe josta voidaankin keskustella pitempäänkin nimittäin teräs,sen ominaisuudet ja sen teko. Eli mistä haluat aloittaa. No aloitetaan helpolla mistä teräksen ja ruostumattoman teräksen erottaa,ilman analyysiä. Ja vastaus ei löydy wikistä.

Ja nikkeliä ei siis liukene tankin seinästa massaan,niinkö. Jos näin ei tapahtuisi ei tapahtuisi myöskään haluttu kemiallista reaktiota. Ja nyt kannattaa miettiä ennen kuin alat väittää ettei teräksestä/ruostumattomasta teräksestä liukene tai poistu aineita.

Väitätkö tosiaan ettei margariiniin siis jää jäämiä näistä aineista. Sellaista tislaus,puhdistus,pelkistys menetelmää ei ole keksittykään jossa apuaine saataisiin 100% pois prosessituotteesta. Joten prosesilla ei siis sinun mukaasi ole vaikutusta miten terveellinen aine on. Vaikka sitä on liotettu myrkyissä.

Ja sitten vielä hiukan historiaa. Margariinia ei alunperin kehitetty ihmisravinoksi,vaan kynttilän raaka-aineeksi. Mutta sitten joku keksi että siinäpä halpaa rasvaa ihmiskunalle. Ja mistähän syystä.

TO_PI_KO kirjoitti:

Nyt tuli sitten kirjoituksiesi pohjanoteeraus. Aloittajako nuo sanat on kirjoittanut. Ne on kyllä suoraan kirjasta,minä tarkistin.

Tässä muuten tietoa näistä sinun turvallisista aineista.

"Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Heksaanin rakennekaava on CH3(CH2)4CH3, moolimassa 86,2 g/mol, sulamispiste − 95 °C, kiehumispiste 69 °C, tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 22 °C, itsesyttymislämpötila 225 °C ja CAS-numero 110-54-3.

Heksaani on terveydelle haitallista, tulenarkaa sekä ympäristölle haitallista.

Kaupallisessa heksaanissa on n-heksaania 40 – 50 % ja siinä esiintyy myös muitakin C6-hiilivetyjä – kuten bentseeniä. Puhdasta n-heksaania saa lähinnä vain laboratoriokemikaalina"

"Bentseeni (C6H6, bentsoli, sykloheksatrieeni, PhH) on kirkas ja helposti syttyvä neste, joka liukenee veteen (1,8 g/l 25 °C) ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu. Bentseenin leimahduspiste on - 11 °C ja itsesyttymislämpötila 498 °C.[1] Bentseeni on aromaattinen hiilivety ja tunnettu karsinogeeni. Sitä esiintyy maaöljyssä ja edelleen bensiinissä, mutta niin vähän, että sitä myös syntetisoidaan paljon. Sellaisenaan sitä käytetään liuottimena.[2] Siitä valmistetaan mitä erilaisimpia aromaattisia yhdisteitä: mm. lääkkeitä, muoveja, värejä, räjähteitä, pesuaineita, synteettistä kumia ja kangasta. Bentseeni on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää[1], tavallisimmin leukemiaa.[2]2"

"Orgaanisessa kemiassa asetaatti-ionin kaava on CH3CO2- (kirjoitetaan myös CH3COO-), ja se on etikkahapon liittoemäs

Emäs eli alkali on hapon vastakohta. Kuten hapolla, myös emäksellä on useita määrittelytapoja
Monet emäkset ovat voimakkaita myrkkyjä, ja niillä on voimakkaita fysiologisia vaikutuksia. Emästen vesiliuos tuntuu sormissa liukkaalta ja niljakkaalta; natriumhydroksidin triviaalinimen lipeä etymologia viittaa juuri tähän taipumukseen"

"Natriumhydroksidi (NaOH) tunnetaan jokapäiväisessä kielenkäytössä nimellä lipeä tai natronlipeä. Natriumhydroksidi on natrium- (Na ) ja hydroksidi-ioneista (OH-) koostuva vahva emäs."

Lähde:wikibedia

Ruostumattomassa teräksessa on nikkeliä 7-8%. Mutta nyt löytyi aihe josta voidaankin keskustella pitempäänkin nimittäin teräs,sen ominaisuudet ja sen teko. Eli mistä haluat aloittaa. No aloitetaan helpolla mistä teräksen ja ruostumattoman teräksen erottaa,ilman analyysiä. Ja vastaus ei löydy wikistä.

Ja nikkeliä ei siis liukene tankin seinästa massaan,niinkö. Jos näin ei tapahtuisi ei tapahtuisi myöskään haluttu kemiallista reaktiota. Ja nyt kannattaa miettiä ennen kuin alat väittää ettei teräksestä/ruostumattomasta teräksestä liukene tai poistu aineita.

Väitätkö tosiaan ettei margariiniin siis jää jäämiä näistä aineista. Sellaista tislaus,puhdistus,pelkistys menetelmää ei ole keksittykään jossa apuaine saataisiin 100% pois prosessituotteesta. Joten prosesilla ei siis sinun mukaasi ole vaikutusta miten terveellinen aine on. Vaikka sitä on liotettu myrkyissä.

Ja sitten vielä hiukan historiaa. Margariinia ei alunperin kehitetty ihmisravinoksi,vaan kynttilän raaka-aineeksi. Mutta sitten joku keksi että siinäpä halpaa rasvaa ihmiskunalle. Ja mistähän syystä.

Lue lisää

Katalyytti (tässä tapauksessa nikkeli) on aine, joka osallistuu reaktioon muttei kulu siinä ja tuo reaktio tapahtuu nykyään verkon pinnassa. Ennen käytettiin myös jauhetta. Nikkelijauhe on hyvin syttymisherkkää, siinä eräs syy miksi siitä on luovuttu.

Ruostumatonkin teräs syöpyy kyllä mutta tuskin tuollaisessa ympäristössä.

On olemassa myös nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä.

Ruostumattoman ja tavallisen erottaa helposti nimen omaan ruostumisesta, tuo on nimittäin se niiden ero. Ruostumattomien terästen magneettisuudessa on isot erot (SAE 300-sarjan ruostumattomat ei ole kovinkaan magneettisia mutta on turha yleistää). Itse joudun ainakin luottamaan teräskauppiaaseen.

Kemikaaleista: Fosforihappoa käytetään happamuudensäätöaineena elintarvikkeissa. Lipeää käytetään mm. vesijohtoveden neutralointiin. Lipeän ja fosforihapon reaktiosta syntyy natriumfosfaattia, lannoitetta, joka ei liukene öljyyn.

Margariini kyllä tehtiin nimenomaan ihmisille ja oli alkuaan eläinrasvaperäistä. Viitannet steariinin tuotantoon, joka oli kyllä kasviöljyn kovetuksen päämäärä.

Siitä en tiedä kuinka hyvin heksaanista päästää eroon prosessissa, joku tietävämpi kertokoon.

Anekdoottina: Superkriittistä hiilidioksidiuuttoa on tiettävästi käytetty menestyksellä öljyjen erottamiseen jyvistä. Saattaa olla kaupunkitarina.

--- ei kukaan jaksa enää lukea. Pelkkää soopaa ja jankutusta tieteellistä näyttöä vastaan alusta loppuun hihhulilta. Mee sinne peräkammariin ja käske mamman tehä pullamössöä johon lisää vaikka bentseeniä lipeää ja heksaania, kun ne on niin hyvää ja terveellistä.

joku vaan kirjoitti:

Katalyytti (tässä tapauksessa nikkeli) on aine, joka osallistuu reaktioon muttei kulu siinä ja tuo reaktio tapahtuu nykyään verkon pinnassa. Ennen käytettiin myös jauhetta. Nikkelijauhe on hyvin syttymisherkkää, siinä eräs syy miksi siitä on luovuttu.

Ruostumatonkin teräs syöpyy kyllä mutta tuskin tuollaisessa ympäristössä.

On olemassa myös nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä.

Ruostumattoman ja tavallisen erottaa helposti nimen omaan ruostumisesta, tuo on nimittäin se niiden ero. Ruostumattomien terästen magneettisuudessa on isot erot (SAE 300-sarjan ruostumattomat ei ole kovinkaan magneettisia mutta on turha yleistää). Itse joudun ainakin luottamaan teräskauppiaaseen.

Kemikaaleista: Fosforihappoa käytetään happamuudensäätöaineena elintarvikkeissa. Lipeää käytetään mm. vesijohtoveden neutralointiin. Lipeän ja fosforihapon reaktiosta syntyy natriumfosfaattia, lannoitetta, joka ei liukene öljyyn.

Margariini kyllä tehtiin nimenomaan ihmisille ja oli alkuaan eläinrasvaperäistä. Viitannet steariinin tuotantoon, joka oli kyllä kasviöljyn kovetuksen päämäärä.

Siitä en tiedä kuinka hyvin heksaanista päästää eroon prosessissa, joku tietävämpi kertokoon.

Anekdoottina: Superkriittistä hiilidioksidiuuttoa on tiettävästi käytetty menestyksellä öljyjen erottamiseen jyvistä. Saattaa olla kaupunkitarina.

Lue lisää

"Ruostumattoman ja tavallisen erottaa helposti nimen omaan ruostumisesta, tuo on nimittäin se niiden ero. Ruostumattomien terästen magneettisuudessa on isot erot (SAE 300-sarjan ruostumattomat ei ole kovinkaan magneettisia mutta on turha yleistää). Itse joudun ainakin luottamaan teräskauppiaaseen."

Ruostumaton teäs ei ole mangneettinen,sinä yksi ero jolla teräkset on helppo erottaa. Jos kyseessä on uusi tai käsitelty(maalattu) teräs. On magneetti nopea keino tutkia onko kyseessä teräs vai ruostumaton teräs. Kun siirrytään eteenpäin voit teräslajin tunnistaa myös kipinästä.ja tähän kipinätestiin perustu myös osin teräksien tarkastus.

Ruostumaton teräs on hiukan harhaanjohtava nimi, Sillä sekin ruostuu kuten kaikki teräkset. Prosessi on vain hidas.

"Ruostumatonkin teräs syöpyy kyllä mutta tuskin tuollaisessa ympäristössä."

Tämä taas ei pidä paikkaansa. Ruostumaton teräs syöpyy. Tosin taas prosessi on hidas. Ja prosesissa missä nikkeliä käytetään katalyyttinä on sitä tultava aineeseen jostain. On turha väittää että prosessi muuten toimisi. Sillä jos aine ei reakoi atomitasilla ja muodosta uusia yhdisteitä,ei mitään kemiallista reaktiota tapahdu.

"On olemassa myös nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä."

Ei ole. Vaikka nikkeliä ei näy teräksen luokittelussa. Sitä on varmasti kaikissa teräksissä. Kyse taaskin määristä. Luokittelussa käyteetään vain 2-3 teräksen eniten sisältämää ainetta. Ruostuattomissa teräksissä yleensä huhde Cr/Ni on luokkaa 18/8-17/7. Yietysti voidaan puhua nikkelittömistä ruostumattomistateräksista,mutta todellisuudessa nikkeliä löytyy varmasti jos teräs analysoidaan. Vaikkapa spektrin avulla.

"Anekdoottina: Superkriittistä hiilidioksidiuuttoa on tiettävästi käytetty menestyksellä öljyjen erottamiseen jyvistä. Saattaa olla kaupunkitarina"

Touhon en ota kantaa. Ehkäpä laboratorio olosuhteissa lähes 100% jossain tapauksissa päästään. Kuitenkin paino sanalla LÄHES. Se kuitenkaan ei merkitse että sellaista menetelmää olisi prosessiteollisuuden käytössä. Ja syykin on helppo arvata.

Eppu. kirjoitti:

hän ole aiemminkaan kyennyt keskustelemaan ilman haukkumia ja voimasanoja. Ei varmaan tarvitse sanoa mitä se henkilön älykyydestä osoittaa. Totuutta vastaan kun on paha väittää,niin aletaan haukkua viestintuojaa taas kerran.

No nyt "heh.in" valehtelijoiden listaan siis on varmaan lisättävä vielä Mats-Eric Nilssonkin. Siellähän on entuudestaan. Atkins,Heikkilä,Dahlgvist,Malcon,Ranskov,Braly,Hoggan,Salminen,somppi,MOT,Meta-analyysit jne jne.

Listalta puuttuuisi vain 4 hänen esittämäänsä tutkimusta(jotka kohta ikmestyvät ketjuun). Ja jonka suomennoksista voidaan olla hyvin eri mieltä.

On surkuhupaisaa kun asioita ei hänen mielestään saisi tuoda esiin. Jos leipä ja margariini valmistetaan noin niin ne valmistetaan noin. "Heh:in" mielestä näin ei ilmeisesti ole,tai ainakaan asiasta ei saisi keskustella,kirjoittaa kirjaa,saati tuoda asiaa esiin täällä. Muuallahan se on jo ollut esillä. Enkä ole vielä missään nähnyt kirjan kirjoittajaa haukuttavan hihhuliksi.

Mutta mihinkäs se narsisti toimintatavastaan pääsisi. On saatava vaikka totuus muutetuksi kun se ei häntä miellytä. No antaa hänen huutaa ja mesitä,kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja nettiin kirosanoja. Siksi en hänen juttujaan enää luekkaan,korkeintaan silmäilen jos sitäkään,enkä kommentoi suoraan. Mielenvikaisten kanssa kun ei toinna alkaa väittelemään. Ja narsismi on mielen sairaus.

Lue lisää

>

Se varmasti osoittaa oikein erityisen idioottimaisen kirjoituksen. Siis mieti nyt vähän: tuet kirjoitusta, jossa väitetään, että leipä myydään tilavuusmittoina ! Eikö se mielestäsi ole ääliömäistä ?

>

Valehtelet suoraan. Osoita yksikin meta-analyysi, jonka sanon valehtelevan ! Aivan, minä luotan tieteelliseen tietoon - ja varsinkin review-tyyppisiin julkaisuihin. Kertaakaan en ole mistään meta-analyysistä sanonut, että se valehtelisi. Niistä ihmisistä olen sanonut, että he valehtelevat, jos he väittävät jossain meta-aanlyysissä lukevan: "Maapallo ei pyöri", jos siinä oikeasti lukee "Maapallo pyörii". Oletko eri mieltä siitä, että tuossa tapauksessa saakin sanoa ihmistä valehtelijaksi ?

>

Mistä kohdasta olet eri mieltä ? Sinähän olit se ihminen, joka mainosti, ettet ole eläissäsi lukenut tieteellistä julkaisua ? Mistä vitusta Sinä edes tietäisit, miten ne pitää suomentaa ?

>

Saat toki tuoda esiin, että leipää myydään litroina, mutta voit olla varma, että myös ääliömäisyytesi tuodaan esiin.

>

Jos haluat perseennuolentaa ja olalle taputtelua valheistasi, niin tämä ei silloin ole oikea paikka kirjoitella.

TO_PI_KO kirjoitti:

"Ruostumattoman ja tavallisen erottaa helposti nimen omaan ruostumisesta, tuo on nimittäin se niiden ero. Ruostumattomien terästen magneettisuudessa on isot erot (SAE 300-sarjan ruostumattomat ei ole kovinkaan magneettisia mutta on turha yleistää). Itse joudun ainakin luottamaan teräskauppiaaseen."

Ruostumaton teäs ei ole mangneettinen,sinä yksi ero jolla teräkset on helppo erottaa. Jos kyseessä on uusi tai käsitelty(maalattu) teräs. On magneetti nopea keino tutkia onko kyseessä teräs vai ruostumaton teräs. Kun siirrytään eteenpäin voit teräslajin tunnistaa myös kipinästä.ja tähän kipinätestiin perustu myös osin teräksien tarkastus.

Ruostumaton teräs on hiukan harhaanjohtava nimi, Sillä sekin ruostuu kuten kaikki teräkset. Prosessi on vain hidas.

"Ruostumatonkin teräs syöpyy kyllä mutta tuskin tuollaisessa ympäristössä."

Tämä taas ei pidä paikkaansa. Ruostumaton teräs syöpyy. Tosin taas prosessi on hidas. Ja prosesissa missä nikkeliä käytetään katalyyttinä on sitä tultava aineeseen jostain. On turha väittää että prosessi muuten toimisi. Sillä jos aine ei reakoi atomitasilla ja muodosta uusia yhdisteitä,ei mitään kemiallista reaktiota tapahdu.

"On olemassa myös nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä."

Ei ole. Vaikka nikkeliä ei näy teräksen luokittelussa. Sitä on varmasti kaikissa teräksissä. Kyse taaskin määristä. Luokittelussa käyteetään vain 2-3 teräksen eniten sisältämää ainetta. Ruostuattomissa teräksissä yleensä huhde Cr/Ni on luokkaa 18/8-17/7. Yietysti voidaan puhua nikkelittömistä ruostumattomistateräksista,mutta todellisuudessa nikkeliä löytyy varmasti jos teräs analysoidaan. Vaikkapa spektrin avulla.

"Anekdoottina: Superkriittistä hiilidioksidiuuttoa on tiettävästi käytetty menestyksellä öljyjen erottamiseen jyvistä. Saattaa olla kaupunkitarina"

Touhon en ota kantaa. Ehkäpä laboratorio olosuhteissa lähes 100% jossain tapauksissa päästään. Kuitenkin paino sanalla LÄHES. Se kuitenkaan ei merkitse että sellaista menetelmää olisi prosessiteollisuuden käytössä. Ja syykin on helppo arvata.

Lue lisää

>

Heh, juuri kun selitetään, että jotkut ruostumattomat ovat magneettisia.

>

Ei. Kaikki ruostumattomat eivät syövy ainakaan kaikissa olosuhteissa. Tässä nyt tuskin kiinnostaa se, mitä miljardin vuoden kuluttua on tapahtunut - vai mitä ?

>

Mistä näitä sikiää. Siis kyse on luonnollisesti heterogeenisesta katalyytistä, jossa katalyytti on eri faasissa (kiinteä) kuin reagoiva aine. Kyse on siis pintareaktiosta. Opiskele edes alkeita: http://en.wikipedia.org/wiki/Heterogeneous_catalysis !

>

Jos ajattelet, että kun teräksessä kuitenkin on miljardisosa nikkeliä epäpuhtautena, niin voit väittää sitä nikkelipitoiseksi vai ? Onkohan tuolla nikkelimäärällä mitään merkitystä teräksen kannalta ? Jos ei, niin eikö kyse ole nyt saivartelusta ?

>

Minkäs spektrin avulla näitä mitataan (tsekataan vähän levysepän tietotaitoa) ?

TO_PI_KO kirjoitti:

Nyt tuli sitten kirjoituksiesi pohjanoteeraus. Aloittajako nuo sanat on kirjoittanut. Ne on kyllä suoraan kirjasta,minä tarkistin.

Tässä muuten tietoa näistä sinun turvallisista aineista.

"Heksaani eli n-heksaani (C6H14) on 6-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste. Heksaanin rakennekaava on CH3(CH2)4CH3, moolimassa 86,2 g/mol, sulamispiste − 95 °C, kiehumispiste 69 °C, tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 22 °C, itsesyttymislämpötila 225 °C ja CAS-numero 110-54-3.

Heksaani on terveydelle haitallista, tulenarkaa sekä ympäristölle haitallista.

Kaupallisessa heksaanissa on n-heksaania 40 – 50 % ja siinä esiintyy myös muitakin C6-hiilivetyjä – kuten bentseeniä. Puhdasta n-heksaania saa lähinnä vain laboratoriokemikaalina"

"Bentseeni (C6H6, bentsoli, sykloheksatrieeni, PhH) on kirkas ja helposti syttyvä neste, joka liukenee veteen (1,8 g/l 25 °C) ja sillä on miellyttävä ja makeahko tuoksu. Bentseenin leimahduspiste on - 11 °C ja itsesyttymislämpötila 498 °C.[1] Bentseeni on aromaattinen hiilivety ja tunnettu karsinogeeni. Sitä esiintyy maaöljyssä ja edelleen bensiinissä, mutta niin vähän, että sitä myös syntetisoidaan paljon. Sellaisenaan sitä käytetään liuottimena.[2] Siitä valmistetaan mitä erilaisimpia aromaattisia yhdisteitä: mm. lääkkeitä, muoveja, värejä, räjähteitä, pesuaineita, synteettistä kumia ja kangasta. Bentseeni on myrkyllistä ja aiheuttaa syöpää[1], tavallisimmin leukemiaa.[2]2"

"Orgaanisessa kemiassa asetaatti-ionin kaava on CH3CO2- (kirjoitetaan myös CH3COO-), ja se on etikkahapon liittoemäs

Emäs eli alkali on hapon vastakohta. Kuten hapolla, myös emäksellä on useita määrittelytapoja
Monet emäkset ovat voimakkaita myrkkyjä, ja niillä on voimakkaita fysiologisia vaikutuksia. Emästen vesiliuos tuntuu sormissa liukkaalta ja niljakkaalta; natriumhydroksidin triviaalinimen lipeä etymologia viittaa juuri tähän taipumukseen"

"Natriumhydroksidi (NaOH) tunnetaan jokapäiväisessä kielenkäytössä nimellä lipeä tai natronlipeä. Natriumhydroksidi on natrium- (Na ) ja hydroksidi-ioneista (OH-) koostuva vahva emäs."

Lähde:wikibedia

Ruostumattomassa teräksessa on nikkeliä 7-8%. Mutta nyt löytyi aihe josta voidaankin keskustella pitempäänkin nimittäin teräs,sen ominaisuudet ja sen teko. Eli mistä haluat aloittaa. No aloitetaan helpolla mistä teräksen ja ruostumattoman teräksen erottaa,ilman analyysiä. Ja vastaus ei löydy wikistä.

Ja nikkeliä ei siis liukene tankin seinästa massaan,niinkö. Jos näin ei tapahtuisi ei tapahtuisi myöskään haluttu kemiallista reaktiota. Ja nyt kannattaa miettiä ennen kuin alat väittää ettei teräksestä/ruostumattomasta teräksestä liukene tai poistu aineita.

Väitätkö tosiaan ettei margariiniin siis jää jäämiä näistä aineista. Sellaista tislaus,puhdistus,pelkistys menetelmää ei ole keksittykään jossa apuaine saataisiin 100% pois prosessituotteesta. Joten prosesilla ei siis sinun mukaasi ole vaikutusta miten terveellinen aine on. Vaikka sitä on liotettu myrkyissä.

Ja sitten vielä hiukan historiaa. Margariinia ei alunperin kehitetty ihmisravinoksi,vaan kynttilän raaka-aineeksi. Mutta sitten joku keksi että siinäpä halpaa rasvaa ihmiskunalle. Ja mistähän syystä.

Lue lisää

>

Aloittaja kuitenkin allekirjoittu tuon ääliömäisyyden.

Siis oletko Sinäkin niin ääliö, että ajattelet, että jos se kerran on kirjoitettu kirjaan, se on totta ?

Sitä "pohjanoteerausjuttua" voit miettiä näistä:

>

Ja sitten ? Siis heksaani on luonnollisesti orgaanisena liuottimena haitallinen, mutta kun se poistetaan prosessissa, niin sitähän ei jää mitenkään merkittävää määrää tuotteeseen (ja bentseeniä vielä vähemmän). Mieti vaikka sitä, että kasvitkin sisältävät orgaanisia ja aromaattisia yhdisteitä, jotka joutuvat lehmän kautta maitoon. Maidossakin siis on vastaavia (ja jopa samoja) yhdisteitä, mutta niitä on luonnollisesti erittäin vähän kuten margariinissakin. Siksi tuo epäpuhtauspelleily, jossa ei ole edes mitään suhteellisuudentajua, on vaan suoraa idiotismia (tai jos se on tarkoituksellista, sitä voidaan kutsua hihhuloinniksi). Oletko tästä eri mieltä ?

>

Ja tosiaan: mikä on margariinin bentseenipitoisuus ? Pystytäänkö se edes havaitsemaan margariinista ?

muten vain kirjoitti:

ja suvunjatkamis elimet sekä muut haukkumasanat, ei jäljelle jääkkään mitään, paitsi nuolet. jos margariinin teko on noin monimutkainen tapahtuma ja sitä on puolusteltava tuollaista kieltä käyttäen, se lopputuote joka prosessissa saadaan täytyy olla todellista myrkkyä, koska se aiheuttaa hyökkäävää käytöstä toisia kirjoittelijoita kohtaan. viesti jonka heh heh kirjoitti vahvistaa käsitystäni margariinin terveyshaitosta myös psyykkisellä puolella, fyysiset vaikutuksethan ovat luettavissa tilastokeskuksen sairastavuus tilastoista.

Lue lisää

Ja jos oikein tarkasti luet, niin siinä oli myös korjattu sellaiset ääliömäisyydet kuten leipien myyminen sittenkin painon perusteella sekä oikeastaan kaikki tuosta prosessista.

>

Tai sitten aluperäisen kirjoittajan on oltava todellinen idiootti, joka väittää prosessista jotain aivan hölmöä.

Huomasitko, ettei kukaan sitten enää pystynytkään puolustamaan tuota "myrkyllisyyttä" kun kirjoitin, mitä nuo aineet oikeasti ovat ?

Jorma Teräs kirjoitti:

--- ei kukaan jaksa enää lukea. Pelkkää soopaa ja jankutusta tieteellistä näyttöä vastaan alusta loppuun hihhulilta. Mee sinne peräkammariin ja käske mamman tehä pullamössöä johon lisää vaikka bentseeniä lipeää ja heksaania, kun ne on niin hyvää ja terveellistä.

Lue lisää

>

No, Sinä ainakin jaksoit.

Olisiko kyse nyt vaan siitä, että et pysty jälleen kerran vaan sanomaan mitään vastaan, niin tuo on pseudoselityksesi ? Oikeasti kuitenkin luit viestini (mutta et löytänyt mitään kritisoitavaa), niin väitit, ettet jaksa lukea sitä. HAH !

>

Mutta et pysty kertomaan kohtaa, joka olisi vastaan jotain tieteellistä näyttöä ?

Jep, sitähän minäkin, ettei siinä sellaista ollut.

heh ! kirjoitti:

>

Heh, juuri kun selitetään, että jotkut ruostumattomat ovat magneettisia.

>

Ei. Kaikki ruostumattomat eivät syövy ainakaan kaikissa olosuhteissa. Tässä nyt tuskin kiinnostaa se, mitä miljardin vuoden kuluttua on tapahtunut - vai mitä ?

>

Mistä näitä sikiää. Siis kyse on luonnollisesti heterogeenisesta katalyytistä, jossa katalyytti on eri faasissa (kiinteä) kuin reagoiva aine. Kyse on siis pintareaktiosta. Opiskele edes alkeita: http://en.wikipedia.org/wiki/Heterogeneous_catalysis !

>

Jos ajattelet, että kun teräksessä kuitenkin on miljardisosa nikkeliä epäpuhtautena, niin voit väittää sitä nikkelipitoiseksi vai ? Onkohan tuolla nikkelimäärällä mitään merkitystä teräksen kannalta ? Jos ei, niin eikö kyse ole nyt saivartelusta ?

>

Minkäs spektrin avulla näitä mitataan (tsekataan vähän levysepän tietotaitoa) ?

Lue lisää

Paikallisista teräsluokituksista ei ole tietoa mutta tässä on wikipedian SAE teräsartikkeli:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAE_steel_grades

Magneettisuus riippuu teräksen kiderakenteesta, austeniittiset eli SAE 300-teräkset (nikkeliä sisältävät) eivät ole juurikaan magneettisia. Noistakin tulee jonkin verran magneettisia kun niitä työstetään. Ruostumattomuuden taas antaa ennen kaikkea kromi.

Monesti teräksissä on nikkeliä vaikka sitä ei seoksen mukaan siinä pitäisikään olla. Teräs voi olla jopa nikkelitöntä EU-säännösten mukaan (rajaa en muista, ei kiinnosta) ja silti aiheuttaa ongelmia nikkeliallergikoille. Teräksen ominaisuuksien kannalta ei ole merkitystä.

Sitten on oikeasti melko lailla nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä. Näitä käytetään esimerkiksi lävistyksiin ja korvakoruihin ym. ihon kanssa tekemisiin tuleviin osiin.

Se, että noihin harvinaisempiin teräksiin ei juurikaan törmää, ei tee niitä olemattomiksi. Ne vaan ovat tavallista "rosteria" huomattavasti kalliimpia.

Yksi alue, missä noita erikoisempia teräksiä käytetään on terät. Tässä jotain esimakua:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_blade_materials

Itse käytän lähinnä hiiliterästä puukkoprojekteissani ja sitten AUS-8 tai 440C keittiöveitsissä.

Hyvä osoitus ruostumattomien terästen magneettisuudesta on magneettinen veitsenpidike. Toimii hyvin koska nikkeliteräksistä ei synny hyvää keittiöveistä.

joku vaan kirjoitti:

Paikallisista teräsluokituksista ei ole tietoa mutta tässä on wikipedian SAE teräsartikkeli:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAE_steel_grades

Magneettisuus riippuu teräksen kiderakenteesta, austeniittiset eli SAE 300-teräkset (nikkeliä sisältävät) eivät ole juurikaan magneettisia. Noistakin tulee jonkin verran magneettisia kun niitä työstetään. Ruostumattomuuden taas antaa ennen kaikkea kromi.

Monesti teräksissä on nikkeliä vaikka sitä ei seoksen mukaan siinä pitäisikään olla. Teräs voi olla jopa nikkelitöntä EU-säännösten mukaan (rajaa en muista, ei kiinnosta) ja silti aiheuttaa ongelmia nikkeliallergikoille. Teräksen ominaisuuksien kannalta ei ole merkitystä.

Sitten on oikeasti melko lailla nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä. Näitä käytetään esimerkiksi lävistyksiin ja korvakoruihin ym. ihon kanssa tekemisiin tuleviin osiin.

Se, että noihin harvinaisempiin teräksiin ei juurikaan törmää, ei tee niitä olemattomiksi. Ne vaan ovat tavallista "rosteria" huomattavasti kalliimpia.

Yksi alue, missä noita erikoisempia teräksiä käytetään on terät. Tässä jotain esimakua:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_blade_materials

Itse käytän lähinnä hiiliterästä puukkoprojekteissani ja sitten AUS-8 tai 440C keittiöveitsissä.

Hyvä osoitus ruostumattomien terästen magneettisuudesta on magneettinen veitsenpidike. Toimii hyvin koska nikkeliteräksistä ei synny hyvää keittiöveistä.

Lue lisää

>

Ja tällehän on aivan luonnollinen selitys. FCC-tapauksessa kidekenttäsilpouma ei oikeastaan voi olla pariutumisenergiaa pienempi, mutta BCC:ssä se suuntautuu d(x^2-y^2) ja d(z^2) suuntiin (siis oktaedrinen koordinaatio), jolloin high spin -tapaus on todenäköinen d^5:llä (mutta siis vain sillä - jos ei puhuta f-siirtymistä).

>

Jep. Se on myös erittäin hyvä osoitus TO_PI_KO:n kyykistymisestä.

heh ! kirjoitti:

>

Heh, juuri kun selitetään, että jotkut ruostumattomat ovat magneettisia.

>

Ei. Kaikki ruostumattomat eivät syövy ainakaan kaikissa olosuhteissa. Tässä nyt tuskin kiinnostaa se, mitä miljardin vuoden kuluttua on tapahtunut - vai mitä ?

>

Mistä näitä sikiää. Siis kyse on luonnollisesti heterogeenisesta katalyytistä, jossa katalyytti on eri faasissa (kiinteä) kuin reagoiva aine. Kyse on siis pintareaktiosta. Opiskele edes alkeita: http://en.wikipedia.org/wiki/Heterogeneous_catalysis !

>

Jos ajattelet, että kun teräksessä kuitenkin on miljardisosa nikkeliä epäpuhtautena, niin voit väittää sitä nikkelipitoiseksi vai ? Onkohan tuolla nikkelimäärällä mitään merkitystä teräksen kannalta ? Jos ei, niin eikö kyse ole nyt saivartelusta ?

>

Minkäs spektrin avulla näitä mitataan (tsekataan vähän levysepän tietotaitoa) ?

Lue lisää

se selvisi ette tiedä teräksen tuotannosta,omainaisuuksista hölkäsen pöläystä. Joten eiköhän kannattaisi lopettaa nuo omat teoriasi.

Itse työskentelen tehtaassa jossa valmistetaan erikoisteräksiä. Ja tiedän tasan tarkaan mistä puhun. Ja yksi asia on täysin varma,sinä puhut nyt paskaa.

Ja nikkelittömiä teräksiä ei löydy,eikä tarvitse mennä miljooisosin,prosentteina. Kyllä kympit ja satasetkin riittää. Jos olisi mahdollista,veisin sinut tuotantotilaan jossa näkisit tietokoneen näytöltä mistä teräs itseasiassa koostuu. Se olisikin ainoa tapa saada sinut lopettamaan tuo paskan jauhanta.

Et siis tiedä miten spektrin avulla mitataan metallin pitoisuuksia. Mutta silti esität tietäväsi jotain teräksen teosta ja sen ominaisuuksista. No nyt joudut hiukan huhkimaan sen selvittääksesi. Mutta spektrin avulla se mm. kuitenkin tehdään. Ja päästän jopa tuhannesosan tarkkuuksiin,prosentteina.

Joten levysepän taitojani ei tarvitse laittaa koetukselle,koska en levyseppä ole. Mutta sinun paskanpuhujan taitosi on nyt viimein todistettu.

! kirjoitti:

>

Ja tällehän on aivan luonnollinen selitys. FCC-tapauksessa kidekenttäsilpouma ei oikeastaan voi olla pariutumisenergiaa pienempi, mutta BCC:ssä se suuntautuu d(x^2-y^2) ja d(z^2) suuntiin (siis oktaedrinen koordinaatio), jolloin high spin -tapaus on todenäköinen d^5:llä (mutta siis vain sillä - jos ei puhuta f-siirtymistä).

>

Jep. Se on myös erittäin hyvä osoitus TO_PI_KO:n kyykistymisestä.

Lue lisää

Teräs josta puukot ja veitset tehdään sisältää hiiltä 0,7-1,3% hiiltä. Erikoisterästen hiilipitoisuus on luokkaa alle 0,5%. Jopa lähelle 0,2%. Joten puukko pysyy kyllä telineessä koska se ei oikeastaan ole ruostumatonta. Vaikka stainless steel kyljessä lukeekin.

Teräksen kovuus on suoraan suhteessa sen sisältämään hiilimäärään. Mitä enemmän hiiltä sen kovempaa. Esimerkkinä on valurauta jossa hiiltä on jopa yli 2,5- 4%.

Jos ruostumattomasta tehtäisiin vaikkapa veisti. Ei se pysyisi terässä sen pehmeyden takia.

Kaikki kun ei ole rosteria mikä kiltää. heh heh.

Jorma Teräs kirjoitti:

--- ei kukaan jaksa enää lukea. Pelkkää soopaa ja jankutusta tieteellistä näyttöä vastaan alusta loppuun hihhulilta. Mee sinne peräkammariin ja käske mamman tehä pullamössöä johon lisää vaikka bentseeniä lipeää ja heksaania, kun ne on niin hyvää ja terveellistä.

Lue lisää

Älä muuta virka. Nyt se on jo teräksen teonkin asiantuntija. No ei kai ihminen sairaudelleen mitään voi. Mutta luulisi nyt olevan jotain rajaa. Mutta kun eko tuossa sairaudessa on niin suuri. Niin sitä kai luulee olevansa kaikkien alojen asiantuntija. Ja maailman napa. Sääliksi käy hänen perhettään,ystäviään ja työkavereita. Mitenkähän tuolaisen olion kanssa oikein pystyy elämään.

TO_PI_KO kirjoitti:

se selvisi ette tiedä teräksen tuotannosta,omainaisuuksista hölkäsen pöläystä. Joten eiköhän kannattaisi lopettaa nuo omat teoriasi.

Itse työskentelen tehtaassa jossa valmistetaan erikoisteräksiä. Ja tiedän tasan tarkaan mistä puhun. Ja yksi asia on täysin varma,sinä puhut nyt paskaa.

Ja nikkelittömiä teräksiä ei löydy,eikä tarvitse mennä miljooisosin,prosentteina. Kyllä kympit ja satasetkin riittää. Jos olisi mahdollista,veisin sinut tuotantotilaan jossa näkisit tietokoneen näytöltä mistä teräs itseasiassa koostuu. Se olisikin ainoa tapa saada sinut lopettamaan tuo paskan jauhanta.

Et siis tiedä miten spektrin avulla mitataan metallin pitoisuuksia. Mutta silti esität tietäväsi jotain teräksen teosta ja sen ominaisuuksista. No nyt joudut hiukan huhkimaan sen selvittääksesi. Mutta spektrin avulla se mm. kuitenkin tehdään. Ja päästän jopa tuhannesosan tarkkuuksiin,prosentteina.

Joten levysepän taitojani ei tarvitse laittaa koetukselle,koska en levyseppä ole. Mutta sinun paskanpuhujan taitosi on nyt viimein todistettu.

Lue lisää

Kun on tarvetta nikkelittömille ruostumattomille teräksille niin kyllä niitä myös tehdään, ei ehkä teillä mutta maailmalla. Tehdäänkö teillä mm. ferriittiä, kromiteräksiä, jne? Tuskin yhdessäkään tehtaassa tehdään noita kaikkia ja Nikkeli-kromiteräkset varmaan hallitsevat tuotantoa (austeniittiset, epämagneettiset).

Ominaisuuksista sen verran, että muut kuin austeniittiset teräkset taitavat kaikki olla magneettisia. Itsellä ei ole tullut vastaan yhtään teräksistä kokkiveistä, joka ei olisi magneettinen. Epämagneettisuus liittyy nimenomaan korkeaan nikkelipitoisuuteen, joka aikaansaa austeniittisen rakenteen. Terissä nikkeli ei ole toivottava aine koska se tekee teräksen pehmeäksi (joskin sitkeäksi) ja tuon takia noissa teräksissä on nikkeliä vähän. Esimerkiksi 440C ei sisällä speksinsä mukaan ollenkaan nikkeliä. Epäpuhtautena lienee muutama prosentin kymmenys. Tuon koostumus on 16–18 % Cr, 0.95–1.20 C, 1% Mn,1% Si ,0.04% P, 0.03%S ja 0.75% Mo. Rikki lienee epäpuhtaus, en tiedä ja nikkeliä tulee raudan mukana epäpuhtautena.

Kaippa spektristä voidaan määriä mitata, luotettavuudesta en tiedä. Itse olen etsinyt vain esiintymistä hehkuspektristä ikivanhalla venäläisellä hilaspektrometrillä (muistaakseni natrium, kalium ja joku muu). Tuhannesosaprosentti kyllä tuntuu liian tarkalle. Olisikohan sitten joku absorbtiospektri tarkempi.

TO_PI_KO kirjoitti:

se selvisi ette tiedä teräksen tuotannosta,omainaisuuksista hölkäsen pöläystä. Joten eiköhän kannattaisi lopettaa nuo omat teoriasi.

Itse työskentelen tehtaassa jossa valmistetaan erikoisteräksiä. Ja tiedän tasan tarkaan mistä puhun. Ja yksi asia on täysin varma,sinä puhut nyt paskaa.

Ja nikkelittömiä teräksiä ei löydy,eikä tarvitse mennä miljooisosin,prosentteina. Kyllä kympit ja satasetkin riittää. Jos olisi mahdollista,veisin sinut tuotantotilaan jossa näkisit tietokoneen näytöltä mistä teräs itseasiassa koostuu. Se olisikin ainoa tapa saada sinut lopettamaan tuo paskan jauhanta.

Et siis tiedä miten spektrin avulla mitataan metallin pitoisuuksia. Mutta silti esität tietäväsi jotain teräksen teosta ja sen ominaisuuksista. No nyt joudut hiukan huhkimaan sen selvittääksesi. Mutta spektrin avulla se mm. kuitenkin tehdään. Ja päästän jopa tuhannesosan tarkkuuksiin,prosentteina.

Joten levysepän taitojani ei tarvitse laittaa koetukselle,koska en levyseppä ole. Mutta sinun paskanpuhujan taitosi on nyt viimein todistettu.

Lue lisää

>

Hämmästyttävää, että Wikipedia kuitenkin tiesi tuollaisten erikoisterästen olemassa olosta (ja väittää, että: "In metallurgy stainless steel, also known as inox steel or inox from French "inoxydable", is defined as a steel alloy with a minimum of 10.5 or 11% chromium content by mass." - eli ei puhu kuin kromista; nikkeliä ei tarvita, mutta ehkäpä Sinä olet asiassa kovempi asiantuntija kuin Wikipediaan kirjoittaneet [vaikket tietenkään pysty mitään kirjallisuusviitettä antamaan]). Tosiaan, vaikka työpaikassasi tehtäisiin vain nikkelipitoisia ruostumattomia, niin se ei tarkoita, että kaikki ruostumattomat ovat nikkelipitoisia. Ymmärrätkö tämän eron ?

>

Minkä spektrin ? Noh, koska näköjään et tiedä menetelmän nimeä, annan parit vaihtoehdot. Pystytkö valitsemaan oikein (annan vain lyhenteet - ei siinä mitään, saatat jopa tietää, mutta epäilen, kun puhut spektristä [ilmeisesti tietämättä, että spektrejä on "aika" monenlaisia]): XPS, FTIR, EDX, NIR, SIMS, AAS ?



Et sitten pystynyt vastaamaan katalyysiin ?

>

Mistä näitä sikiää. Siis kyse on luonnollisesti heterogeenisesta katalyytistä, jossa katalyytti on eri faasissa (kiinteä) kuin reagoiva aine. Kyse on siis pintareaktiosta. Opiskele edes alkeita: http://en.wikipedia.org/wiki/Heterogeneous_catalysis !

Tunnustitko nyt, ettet tiennyt tästäkään asiasta mitään ?

TO_PI_KO kirjoitti:

Teräs josta puukot ja veitset tehdään sisältää hiiltä 0,7-1,3% hiiltä. Erikoisterästen hiilipitoisuus on luokkaa alle 0,5%. Jopa lähelle 0,2%. Joten puukko pysyy kyllä telineessä koska se ei oikeastaan ole ruostumatonta. Vaikka stainless steel kyljessä lukeekin.

Teräksen kovuus on suoraan suhteessa sen sisältämään hiilimäärään. Mitä enemmän hiiltä sen kovempaa. Esimerkkinä on valurauta jossa hiiltä on jopa yli 2,5- 4%.

Jos ruostumattomasta tehtäisiin vaikkapa veisti. Ei se pysyisi terässä sen pehmeyden takia.

Kaikki kun ei ole rosteria mikä kiltää. heh heh.

Lue lisää

>

Niin, tuskin he sentään tietävät, mikä on ruostumatonta ja mikä ei. Ainoa alan guruhan on TO_PI_KO, joka määrää, että jos hän haluaa, että stainless steel ruostuu, niin kyllä se sitten ruostuu - vaikka valmistajat ja asiantuntijat väittäisivät muuta. No, omaa vammaisuuttasihan tuo vaan korostaa. Nyt alkaisi olla referenssin paikka: kerro ihmeessä, missä lähteessä osoitetaan, että kaikki ruostumaton sisältää nikkeliä ? Vai onko kyse vaan omasta kuvitelmastasi, joka näyttäisi olevan yleistä tietämystä vastaan pahemman kerran ?

----------- kirjoitti:

Älä muuta virka. Nyt se on jo teräksen teonkin asiantuntija. No ei kai ihminen sairaudelleen mitään voi. Mutta luulisi nyt olevan jotain rajaa. Mutta kun eko tuossa sairaudessa on niin suuri. Niin sitä kai luulee olevansa kaikkien alojen asiantuntija. Ja maailman napa. Sääliksi käy hänen perhettään,ystäviään ja työkavereita. Mitenkähän tuolaisen olion kanssa oikein pystyy elämään.

Lue lisää

>

Olenko näin väittänyt ?

Tietenkin, jos joku urpo tulee sepittämään jotain aivan puutaheinää teräksistä, niin omilla hyvin rajallisilla tiedoillani pystyn kuitenkin räikeimmät idiotismit erottamaan. Tosin teräksistä näytti tietoa tuovan "joku vaan". Minä lähinnä selitin vaan katalyysistä ja muusta prosessista.

TO_PI_KO kirjoitti:

se selvisi ette tiedä teräksen tuotannosta,omainaisuuksista hölkäsen pöläystä. Joten eiköhän kannattaisi lopettaa nuo omat teoriasi.

Itse työskentelen tehtaassa jossa valmistetaan erikoisteräksiä. Ja tiedän tasan tarkaan mistä puhun. Ja yksi asia on täysin varma,sinä puhut nyt paskaa.

Ja nikkelittömiä teräksiä ei löydy,eikä tarvitse mennä miljooisosin,prosentteina. Kyllä kympit ja satasetkin riittää. Jos olisi mahdollista,veisin sinut tuotantotilaan jossa näkisit tietokoneen näytöltä mistä teräs itseasiassa koostuu. Se olisikin ainoa tapa saada sinut lopettamaan tuo paskan jauhanta.

Et siis tiedä miten spektrin avulla mitataan metallin pitoisuuksia. Mutta silti esität tietäväsi jotain teräksen teosta ja sen ominaisuuksista. No nyt joudut hiukan huhkimaan sen selvittääksesi. Mutta spektrin avulla se mm. kuitenkin tehdään. Ja päästän jopa tuhannesosan tarkkuuksiin,prosentteina.

Joten levysepän taitojani ei tarvitse laittaa koetukselle,koska en levyseppä ole. Mutta sinun paskanpuhujan taitosi on nyt viimein todistettu.

Lue lisää

työskentelee yliopistossa selkeästi materiaalitieteen puolella. Todennäköisesti fysiikan puolella, koska tietää kidekentistä ja spektreistä noinkin paljon ja monesta muustakin asiasta. Se viesti meinaan hävisi aika nopeasti, missä kertoi olevansa yliopistolla.

heh ! kirjoitti:

>

Niin, tuskin he sentään tietävät, mikä on ruostumatonta ja mikä ei. Ainoa alan guruhan on TO_PI_KO, joka määrää, että jos hän haluaa, että stainless steel ruostuu, niin kyllä se sitten ruostuu - vaikka valmistajat ja asiantuntijat väittäisivät muuta. No, omaa vammaisuuttasihan tuo vaan korostaa. Nyt alkaisi olla referenssin paikka: kerro ihmeessä, missä lähteessä osoitetaan, että kaikki ruostumaton sisältää nikkeliä ? Vai onko kyse vaan omasta kuvitelmastasi, joka näyttäisi olevan yleistä tietämystä vastaan pahemman kerran ?

Lue lisää

No jos sinä tiedät paremmin kuin minä mitä erikoisteräkset sisältää niin olkoon. En todellakaan viitsi jatkaa koska et kuitenkaan anna periksi,olit kuinka väärässää tahansa. Ja voit nyt ylpeillä että voitit. Olit taas voittamaton,paras.

Totuudesta viis. Mutta mitäpä siitä. Tärkeintähän on se että saat sanoa viimeisen sanan. Joten ole hyvä vain.

Silti uskallan väittää ettei täysin nikelittömiä teräksiä löydy. Ja kuten sanoin jo aiemmin,kyse on määristä.

Mutta teeppä pieni koe. Ota keittiöveitsesi pistä lappeellen ja laita tippa vettä sen lappeeseen. Anna olla yön yli ja katso mitä tapahtuu.

Ai niin ne spektrit. Lähimpänä oli SIMS(terästehtaassa). Jos et usko,jatka kaivamista. Wikistä ja netistä ei sittenkään taida löytää ihan kaikkea.

TO_PI_KO kirjoitti:

No jos sinä tiedät paremmin kuin minä mitä erikoisteräkset sisältää niin olkoon. En todellakaan viitsi jatkaa koska et kuitenkaan anna periksi,olit kuinka väärässää tahansa. Ja voit nyt ylpeillä että voitit. Olit taas voittamaton,paras.

Totuudesta viis. Mutta mitäpä siitä. Tärkeintähän on se että saat sanoa viimeisen sanan. Joten ole hyvä vain.

Silti uskallan väittää ettei täysin nikelittömiä teräksiä löydy. Ja kuten sanoin jo aiemmin,kyse on määristä.

Mutta teeppä pieni koe. Ota keittiöveitsesi pistä lappeellen ja laita tippa vettä sen lappeeseen. Anna olla yön yli ja katso mitä tapahtuu.

Ai niin ne spektrit. Lähimpänä oli SIMS(terästehtaassa). Jos et usko,jatka kaivamista. Wikistä ja netistä ei sittenkään taida löytää ihan kaikkea.

Lue lisää

>

Ei vaan Wikipedia. Se kuitenkin saattaa tietää "hivenen" paremmin kuin joku urpo, jolla ei ole todisteen häivääkään kuvitelmiensa tueksi.

>

No niin, nyt "spektri" saa sentään vähän lihaa luidensa ympärille. Mitä mieltä olet muuten SIMS:n edustavuudesta ? Vaatiiko se jotain toimenpiteitä, että saadaan teräksen todellinen pitoisuus selville ? Niin vai, onko tuo mittausmenetelmä sittenkin uppo-outo ?

TO_PI_KO kirjoitti:

No jos sinä tiedät paremmin kuin minä mitä erikoisteräkset sisältää niin olkoon. En todellakaan viitsi jatkaa koska et kuitenkaan anna periksi,olit kuinka väärässää tahansa. Ja voit nyt ylpeillä että voitit. Olit taas voittamaton,paras.

Totuudesta viis. Mutta mitäpä siitä. Tärkeintähän on se että saat sanoa viimeisen sanan. Joten ole hyvä vain.

Silti uskallan väittää ettei täysin nikelittömiä teräksiä löydy. Ja kuten sanoin jo aiemmin,kyse on määristä.

Mutta teeppä pieni koe. Ota keittiöveitsesi pistä lappeellen ja laita tippa vettä sen lappeeseen. Anna olla yön yli ja katso mitä tapahtuu.

Ai niin ne spektrit. Lähimpänä oli SIMS(terästehtaassa). Jos et usko,jatka kaivamista. Wikistä ja netistä ei sittenkään taida löytää ihan kaikkea.

Lue lisää

kanssa väitteleminen on hukkaan heitettyä aikaa. Ei toinna. Kun heh on kaikkien alojen asiantuntija niin on kaikkien alojen asiantuntija.Ja tietää kaikesta kaiken niin tietää kaikesta kaiken. Ja mitä wikibediasta ei löydy,sitä ei ole olemassa. Onhan tämä jo nähty.

------------ kirjoitti:

kanssa väitteleminen on hukkaan heitettyä aikaa. Ei toinna. Kun heh on kaikkien alojen asiantuntija niin on kaikkien alojen asiantuntija.Ja tietää kaikesta kaiken niin tietää kaikesta kaiken. Ja mitä wikibediasta ei löydy,sitä ei ole olemassa. Onhan tämä jo nähty.

Lue lisää

tyhjillä eväillä pääse yliopistonlehtoriksi, joka on dosentti. Tietämyksen taso on aika vankka.

TO_PI_KO kirjoitti:

No jos sinä tiedät paremmin kuin minä mitä erikoisteräkset sisältää niin olkoon. En todellakaan viitsi jatkaa koska et kuitenkaan anna periksi,olit kuinka väärässää tahansa. Ja voit nyt ylpeillä että voitit. Olit taas voittamaton,paras.

Totuudesta viis. Mutta mitäpä siitä. Tärkeintähän on se että saat sanoa viimeisen sanan. Joten ole hyvä vain.

Silti uskallan väittää ettei täysin nikelittömiä teräksiä löydy. Ja kuten sanoin jo aiemmin,kyse on määristä.

Mutta teeppä pieni koe. Ota keittiöveitsesi pistä lappeellen ja laita tippa vettä sen lappeeseen. Anna olla yön yli ja katso mitä tapahtuu.

Ai niin ne spektrit. Lähimpänä oli SIMS(terästehtaassa). Jos et usko,jatka kaivamista. Wikistä ja netistä ei sittenkään taida löytää ihan kaikkea.

Lue lisää

Siis 440C (tai AUS-8 japanissa) ovat kromiteräksiä, jotka eivät ruostu korkean kromipitoisuutensa takia. Noita käytetään merkkikokkiveitsissä ja eivät ole mitenkään parhaita teräksiä keittiöveitsiin. Eivät ruostu eikä tule edes tahraa vaikka jättäisi pidemmäksi aikaa veteen. Ovat siis magneettisia. Pelkällä kromillakin siis saadaan aikaan ruostumattomia teräksiä ja ruostumattomuuden syynä on teräksen pinnalle muodostuva kromioksidipinta

VG-10 on eräs huipputeräksistä. Sen kromipitoisuus on 15%. Ei nikkeliä. Sekin luokitellaan ruostumattomaksi teräkseksi, itsellä ei ole kokemusta.

VG-10 on suhteellisen kallista ja damaskus-laminointi on yleistä koska ohuen keskustan ympärille voidaan laittaa halvempaa terästä.

En tiennytkään, että ionimassaspektrometrit ovat ihan teollisuuskäytössä. Tuo on varmasti kohtuullisen tarkka peli ja siinä ilmeisesti käytetään puolijohjeanturia ja lasketaan myös osumat. Noin voisi kuvitella pääsevän kyllä hyvään tarkkuuteen.

heh ! kirjoitti:

>

Olenko näin väittänyt ?

Tietenkin, jos joku urpo tulee sepittämään jotain aivan puutaheinää teräksistä, niin omilla hyvin rajallisilla tiedoillani pystyn kuitenkin räikeimmät idiotismit erottamaan. Tosin teräksistä näytti tietoa tuovan "joku vaan". Minä lähinnä selitin vaan katalyysistä ja muusta prosessista.

Lue lisää

Ihan harrastepohjalla liikutaan, materiaalitieteitä on luettu vaan harrasteena. Yliopistolla olisi ollut mahdollisuus mutta tuskin oltaisiin sielläkään päästy ihan perusmetallurgiaa syvemmälle.

Terästen metallurgia on kyllä ihan tyhjentymätön laari. Pelkästään veitsiharrastajana pitäisi varmaan lukea tusina opuksia että tietäisi, mikä on ominaisuuksien takana. Nykyään on vielä kaikki laminoidut ja puuterimetallijutut vielä päälle.

Erikoisteräkset ovat kalliita, sellainen puukon teräksi riittävä palanen saattaa maksaa yli 100 USD. Tuolla saa jonkin verran enemmän patarautaa.

joku vaan kirjoitti:

Siis 440C (tai AUS-8 japanissa) ovat kromiteräksiä, jotka eivät ruostu korkean kromipitoisuutensa takia. Noita käytetään merkkikokkiveitsissä ja eivät ole mitenkään parhaita teräksiä keittiöveitsiin. Eivät ruostu eikä tule edes tahraa vaikka jättäisi pidemmäksi aikaa veteen. Ovat siis magneettisia. Pelkällä kromillakin siis saadaan aikaan ruostumattomia teräksiä ja ruostumattomuuden syynä on teräksen pinnalle muodostuva kromioksidipinta

VG-10 on eräs huipputeräksistä. Sen kromipitoisuus on 15%. Ei nikkeliä. Sekin luokitellaan ruostumattomaksi teräkseksi, itsellä ei ole kokemusta.

VG-10 on suhteellisen kallista ja damaskus-laminointi on yleistä koska ohuen keskustan ympärille voidaan laittaa halvempaa terästä.

En tiennytkään, että ionimassaspektrometrit ovat ihan teollisuuskäytössä. Tuo on varmasti kohtuullisen tarkka peli ja siinä ilmeisesti käytetään puolijohjeanturia ja lasketaan myös osumat. Noin voisi kuvitella pääsevän kyllä hyvään tarkkuuteen.

Lue lisää

"VG-10 on suhteellisen kallista ja damaskus-laminointi on yleistä koska ohuen keskustan ympärille voidaan laittaa halvempaa terästä."

Niimpä. Teräksen pinnanlujuteen ja ominaisuuteen voidaan vaikuttaa monella eri tavalla. Yksi on pinnoitus. Mutta myös muokkaustavoilla voidaan pinnan tai teräksen lujuuteen vaikuttaa ja vaikutetaankin.

Ja kun puhutaan esim. veitsistä on pinta kuten jo sanoit usein pinnoitettu tai muokattu kovemmaksi. Mutta silloin puhummekin jo aivan eri asiasta.

Teräs luovuttaa mutta myös vastaanottaa aineita. Tämä on eräs tapa saada mm. teräksen pinta kovemmaksi kuin sisus.

Ja spektrin avulla voidaan todellakin selvittää hyvinkin tarkkaan ja nopeasti aineen koostumut.

Jokanen voi testata veitsensä vedellä. Ei niin että veitsi on kokonaan vedessä vaan muutamalla pisaralla. Ja sen jälkeen miettiä mitä pisaroiden kohtaan tullut tummentuma on. Sen uskon että niin ei käy huippu veitsille juuri pinnoituksen takia. Mutta halvemman ruostumattomat kyllä reagoivat.

TO_PI_KO kirjoitti:

"VG-10 on suhteellisen kallista ja damaskus-laminointi on yleistä koska ohuen keskustan ympärille voidaan laittaa halvempaa terästä."

Niimpä. Teräksen pinnanlujuteen ja ominaisuuteen voidaan vaikuttaa monella eri tavalla. Yksi on pinnoitus. Mutta myös muokkaustavoilla voidaan pinnan tai teräksen lujuuteen vaikuttaa ja vaikutetaankin.

Ja kun puhutaan esim. veitsistä on pinta kuten jo sanoit usein pinnoitettu tai muokattu kovemmaksi. Mutta silloin puhummekin jo aivan eri asiasta.

Teräs luovuttaa mutta myös vastaanottaa aineita. Tämä on eräs tapa saada mm. teräksen pinta kovemmaksi kuin sisus.

Ja spektrin avulla voidaan todellakin selvittää hyvinkin tarkkaan ja nopeasti aineen koostumut.

Jokanen voi testata veitsensä vedellä. Ei niin että veitsi on kokonaan vedessä vaan muutamalla pisaralla. Ja sen jälkeen miettiä mitä pisaroiden kohtaan tullut tummentuma on. Sen uskon että niin ei käy huippu veitsille juuri pinnoituksen takia. Mutta halvemman ruostumattomat kyllä reagoivat.

Lue lisää

No niin, kerropas tuosta mittausmenetelmästä teräksille - vai oliko se nyt niin, ettet tajua siitä oikeasti yhtään mitään ? Siinä on nimittäin yksi erittäin merkittävä pointti tuon käytössä esim. teräksille.

mutta ei kirjoitti:

tyhjillä eväillä pääse yliopistonlehtoriksi, joka on dosentti. Tietämyksen taso on aika vankka.

Tuota noin dosentti on aikalailla eri asia kun yliopiston lehtori.

Lehtori on opettaja yliopistossa, vaatimuksiin kuuluu kyllä tohtorin oppiarvo.

Dosentti on taasen tavallista tohtoria oppineempi ihminen, joka voi toimia väitöstyön ohjaajana. Vähän kuin viraton professori siis.

joku vaan kirjoitti:

Tuota noin dosentti on aikalailla eri asia kun yliopiston lehtori.

Lehtori on opettaja yliopistossa, vaatimuksiin kuuluu kyllä tohtorin oppiarvo.

Dosentti on taasen tavallista tohtoria oppineempi ihminen, joka voi toimia väitöstyön ohjaajana. Vähän kuin viraton professori siis.

Lue lisää

Toisaalta monilla yliopiston lehtoreilla ja professoreilla on kyllä myös dosentuuri, ja usein eri yliopistossa kuin missä on virka.

Dosentuuriin vaaditaan (käytännössä) tieteellistä tuotantoa, joka vastaa laajuudeltaan ja laadultaan vähintään kahta hyvää väitöskirjaa. Omalla alallani se tarkoittaa (käytännössä) vähintään kymmentä paperia hyvissä kansainvälisissä julkaisusarjoissa.

TO_PI_KO kirjoitti:

"VG-10 on suhteellisen kallista ja damaskus-laminointi on yleistä koska ohuen keskustan ympärille voidaan laittaa halvempaa terästä."

Niimpä. Teräksen pinnanlujuteen ja ominaisuuteen voidaan vaikuttaa monella eri tavalla. Yksi on pinnoitus. Mutta myös muokkaustavoilla voidaan pinnan tai teräksen lujuuteen vaikuttaa ja vaikutetaankin.

Ja kun puhutaan esim. veitsistä on pinta kuten jo sanoit usein pinnoitettu tai muokattu kovemmaksi. Mutta silloin puhummekin jo aivan eri asiasta.

Teräs luovuttaa mutta myös vastaanottaa aineita. Tämä on eräs tapa saada mm. teräksen pinta kovemmaksi kuin sisus.

Ja spektrin avulla voidaan todellakin selvittää hyvinkin tarkkaan ja nopeasti aineen koostumut.

Jokanen voi testata veitsensä vedellä. Ei niin että veitsi on kokonaan vedessä vaan muutamalla pisaralla. Ja sen jälkeen miettiä mitä pisaroiden kohtaan tullut tummentuma on. Sen uskon että niin ei käy huippu veitsille juuri pinnoituksen takia. Mutta halvemman ruostumattomat kyllä reagoivat.

Lue lisää

Kyllä nuo 440C veitset ovat ihan oikeasti ruostumattomia. Itse en juurikaan välitä kuivata noita muovikahvaisia veitsiä ja ihan kiiltäviä ovat. Noiden kromipitoisuus pinnassa on kyllä taotuilla veitsillä hiukkasen suurempi ja kromi on levinnyt tasaisemmin. Kuitenkin rosterin rajana pidetään vain 10%-14% prosenttia kromia.

Veitsiä teroittaessa (itse käytän 6" paperilaikkaa, 200# piikarbidia ja 800# alumiinioksidia) huomaa kovuuden tarpeen, huonoon teräkseen tulee pehmeä häntä ja hyvään ei.

Tuo laminointi on oiva tapa suojata kovempaa keskustaa katkeamiselta. Kovimpien kokkiveisten keskusta on luokkaa HRC 68 ja tuommoinen on jo hyvin haurasta. Noihin kovuuksiin ei edes päästä kromiteräksillä vaan keskiosa saattaa olla vanadiiniterästä (siis ilman kromia ja ruostuvaa) tai sitten pulveriterästä.

Spektristä kun puhutaan niin ensiksi tulee mieleen emissio- tai absorptiospektri, ei massaspektri.

Huippuveitset ovat harrastetavaraa, 30 euron veitsi on jo aika hyvä. Todella hyvä kokkiveitsi voi maksaa paljon enemmän:
http://www.fine-tools.com/messer.html
http://www.mehr-als-werkzeug.de/

heh ! kirjoitti:

No niin, kerropas tuosta mittausmenetelmästä teräksille - vai oliko se nyt niin, ettet tajua siitä oikeasti yhtään mitään ? Siinä on nimittäin yksi erittäin merkittävä pointti tuon käytössä esim. teräksille.

Lue lisää

ala jankata asioista sinun kanssa. Mutta sen verran ärsytän,että tiedän mikä laite on ja miten se toimii sekä millä tarkuudella.Tiedän jopa missä laite sijaitsee. Tiedän jopa miten kappaleet työstetän ennen mittauksia. Mutta sinulle ei maksa vaivaa enempää selittää. Sinulle laite on SIMS.

TO_PI_KO kirjoitti:

ala jankata asioista sinun kanssa. Mutta sen verran ärsytän,että tiedän mikä laite on ja miten se toimii sekä millä tarkuudella.Tiedän jopa missä laite sijaitsee. Tiedän jopa miten kappaleet työstetän ennen mittauksia. Mutta sinulle ei maksa vaivaa enempää selittää. Sinulle laite on SIMS.

Lue lisää

Näin tuli ainakin huomattua, ettet tiedä, mikä erittäin merkittävä seikka SIMS-tekniikassa on huomioitava mittausta tehdessä. Nyt saisit ensimmäistä kertaa osoittaa tietäväsi jotain. Huomaa, että annan Sinulle mahdollisuuden sellaiseen (mutta kun sitä tietoa ei vaan taida löytyä).


>

"Vau". Mutta et ole koskaan mitannut yhtäkään näytettä ?

joku vaan kirjoitti:

Kyllä nuo 440C veitset ovat ihan oikeasti ruostumattomia. Itse en juurikaan välitä kuivata noita muovikahvaisia veitsiä ja ihan kiiltäviä ovat. Noiden kromipitoisuus pinnassa on kyllä taotuilla veitsillä hiukkasen suurempi ja kromi on levinnyt tasaisemmin. Kuitenkin rosterin rajana pidetään vain 10%-14% prosenttia kromia.

Veitsiä teroittaessa (itse käytän 6" paperilaikkaa, 200# piikarbidia ja 800# alumiinioksidia) huomaa kovuuden tarpeen, huonoon teräkseen tulee pehmeä häntä ja hyvään ei.

Tuo laminointi on oiva tapa suojata kovempaa keskustaa katkeamiselta. Kovimpien kokkiveisten keskusta on luokkaa HRC 68 ja tuommoinen on jo hyvin haurasta. Noihin kovuuksiin ei edes päästä kromiteräksillä vaan keskiosa saattaa olla vanadiiniterästä (siis ilman kromia ja ruostuvaa) tai sitten pulveriterästä.

Spektristä kun puhutaan niin ensiksi tulee mieleen emissio- tai absorptiospektri, ei massaspektri.

Huippuveitset ovat harrastetavaraa, 30 euron veitsi on jo aika hyvä. Todella hyvä kokkiveitsi voi maksaa paljon enemmän:
http://www.fine-tools.com/messer.html
http://www.mehr-als-werkzeug.de/

Lue lisää

"Tuo laminointi on oiva tapa suojata kovempaa keskustaa katkeamiselta. Kovimpien kokkiveisten keskusta on luokkaa HRC 68 ja tuommoinen on jo hyvin haurasta. Noihin kovuuksiin ei edes päästä kromiteräksillä vaan keskiosa saattaa olla vanadiiniterästä (siis ilman kromia ja ruostuvaa) tai sitten pulveriterästä."

En nyt väitä olevani kokkiveisten asiantuntija. Mutta voisiko tuosta komentistasi löytyä syy miksi veitset tarttuvat magneettiin.

Ja keskusteluhan lähti hiukan väärille urille eräästä väittämästä. Siis siitä että margariinissä ei ole jäänteitä siinä käytetyistä myrkyista. Ja vielä terkemmin siitä että ruostumaton tankki on katalusaattorina mutta ei luovuta nikkeliä margariini massaan.

Itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan joka uskoo että kemiallisessa reaktiossa on aineen joko otettava tai luovutettava jotain,jos reaktio halutaan tapahuvan.

Minusta myös tuntuu että tässä keskustelussa on käynyt vanhanaikaiset. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Ja kaikki ei todellakaan ole rosteria joka kiiltää.

Mutta eihän kysymys todellisuudessa ole siitä otaako veitsi kiinni magneettiin tai ei. Kysymys on siitä että margariinin teko prosessi ja terveellisyys asetettiin kyseenalaiseksi,erään kirjan taholta. Ja se ei taaskaan eräälle kirjoittajalle passannut. Eikä se että prosessilla olisi osuutta lopputuotteen tervellisyyteen ja ainejäämiin.

Ja minulla on varaa antaa periksi,jopa siitä asiasta että nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä on olemassa. Sekä magneetti tertuu myös ruotumattomaan teräkseen. Ja ruostumattomasta teräksestä tehdään veitsiä. Ei se tee minulle kesää eikä talveä. Minulle riittää kun itse tiedän miten asiat on.

TO_PI_KO kirjoitti:

"Tuo laminointi on oiva tapa suojata kovempaa keskustaa katkeamiselta. Kovimpien kokkiveisten keskusta on luokkaa HRC 68 ja tuommoinen on jo hyvin haurasta. Noihin kovuuksiin ei edes päästä kromiteräksillä vaan keskiosa saattaa olla vanadiiniterästä (siis ilman kromia ja ruostuvaa) tai sitten pulveriterästä."

En nyt väitä olevani kokkiveisten asiantuntija. Mutta voisiko tuosta komentistasi löytyä syy miksi veitset tarttuvat magneettiin.

Ja keskusteluhan lähti hiukan väärille urille eräästä väittämästä. Siis siitä että margariinissä ei ole jäänteitä siinä käytetyistä myrkyista. Ja vielä terkemmin siitä että ruostumaton tankki on katalusaattorina mutta ei luovuta nikkeliä margariini massaan.

Itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan joka uskoo että kemiallisessa reaktiossa on aineen joko otettava tai luovutettava jotain,jos reaktio halutaan tapahuvan.

Minusta myös tuntuu että tässä keskustelussa on käynyt vanhanaikaiset. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Ja kaikki ei todellakaan ole rosteria joka kiiltää.

Mutta eihän kysymys todellisuudessa ole siitä otaako veitsi kiinni magneettiin tai ei. Kysymys on siitä että margariinin teko prosessi ja terveellisyys asetettiin kyseenalaiseksi,erään kirjan taholta. Ja se ei taaskaan eräälle kirjoittajalle passannut. Eikä se että prosessilla olisi osuutta lopputuotteen tervellisyyteen ja ainejäämiin.

Ja minulla on varaa antaa periksi,jopa siitä asiasta että nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä on olemassa. Sekä magneetti tertuu myös ruotumattomaan teräkseen. Ja ruostumattomasta teräksestä tehdään veitsiä. Ei se tee minulle kesää eikä talveä. Minulle riittää kun itse tiedän miten asiat on.

Lue lisää

Luovutti se tankki nikkeliä tai ei niin, eikö pointti ole aina myrkkymäärissä? Silakassakin on raskasmetalleja, mutta silti sen kohtuukäytöllä on kai enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia terveyteen.

TO_PI_KO kirjoitti:

"Tuo laminointi on oiva tapa suojata kovempaa keskustaa katkeamiselta. Kovimpien kokkiveisten keskusta on luokkaa HRC 68 ja tuommoinen on jo hyvin haurasta. Noihin kovuuksiin ei edes päästä kromiteräksillä vaan keskiosa saattaa olla vanadiiniterästä (siis ilman kromia ja ruostuvaa) tai sitten pulveriterästä."

En nyt väitä olevani kokkiveisten asiantuntija. Mutta voisiko tuosta komentistasi löytyä syy miksi veitset tarttuvat magneettiin.

Ja keskusteluhan lähti hiukan väärille urille eräästä väittämästä. Siis siitä että margariinissä ei ole jäänteitä siinä käytetyistä myrkyista. Ja vielä terkemmin siitä että ruostumaton tankki on katalusaattorina mutta ei luovuta nikkeliä margariini massaan.

Itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan joka uskoo että kemiallisessa reaktiossa on aineen joko otettava tai luovutettava jotain,jos reaktio halutaan tapahuvan.

Minusta myös tuntuu että tässä keskustelussa on käynyt vanhanaikaiset. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Ja kaikki ei todellakaan ole rosteria joka kiiltää.

Mutta eihän kysymys todellisuudessa ole siitä otaako veitsi kiinni magneettiin tai ei. Kysymys on siitä että margariinin teko prosessi ja terveellisyys asetettiin kyseenalaiseksi,erään kirjan taholta. Ja se ei taaskaan eräälle kirjoittajalle passannut. Eikä se että prosessilla olisi osuutta lopputuotteen tervellisyyteen ja ainejäämiin.

Ja minulla on varaa antaa periksi,jopa siitä asiasta että nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä on olemassa. Sekä magneetti tertuu myös ruotumattomaan teräkseen. Ja ruostumattomasta teräksestä tehdään veitsiä. Ei se tee minulle kesää eikä talveä. Minulle riittää kun itse tiedän miten asiat on.

Lue lisää

Luovutti se tankki nikkeliä tai ei niin, eikö pointti ole aina myrkkymäärissä? Silakassakin on raskasmetalleja, mutta silti sen kohtuukäytöllä on kai enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia terveyteen.

joku vaan kirjoitti:

Tuota noin dosentti on aikalailla eri asia kun yliopiston lehtori.

Lehtori on opettaja yliopistossa, vaatimuksiin kuuluu kyllä tohtorin oppiarvo.

Dosentti on taasen tavallista tohtoria oppineempi ihminen, joka voi toimia väitöstyön ohjaajana. Vähän kuin viraton professori siis.

Lue lisää

harvaan yliopistoon on asiaa lehtoriksi ja kait siitä lisää liksaakin tulee. Itse tiedän 5 yliopiston lehtoria, jotka ovat kaikki siis sekä tohtoreita, mutta vain yksi ei ole dosentti. Väitöstyön ohjaajana voi toimia ihan tavan tohtorikin, ei siihen dosentuuria tarvita. Toki pätevä pitää olla. Onpa olemassa vanhan koulukunnan professoreitakin, jotka eivät ole tohtoreita. Se tosin onnistui käsittääkseni niin, että kun aikanaan oli apulaisprofessoreita, jotka sitten nimitettiin professoreiksi, kun apulaisprofessori poistui käytöstä.

TO_PI_KO kirjoitti:

"Tuo laminointi on oiva tapa suojata kovempaa keskustaa katkeamiselta. Kovimpien kokkiveisten keskusta on luokkaa HRC 68 ja tuommoinen on jo hyvin haurasta. Noihin kovuuksiin ei edes päästä kromiteräksillä vaan keskiosa saattaa olla vanadiiniterästä (siis ilman kromia ja ruostuvaa) tai sitten pulveriterästä."

En nyt väitä olevani kokkiveisten asiantuntija. Mutta voisiko tuosta komentistasi löytyä syy miksi veitset tarttuvat magneettiin.

Ja keskusteluhan lähti hiukan väärille urille eräästä väittämästä. Siis siitä että margariinissä ei ole jäänteitä siinä käytetyistä myrkyista. Ja vielä terkemmin siitä että ruostumaton tankki on katalusaattorina mutta ei luovuta nikkeliä margariini massaan.

Itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan joka uskoo että kemiallisessa reaktiossa on aineen joko otettava tai luovutettava jotain,jos reaktio halutaan tapahuvan.

Minusta myös tuntuu että tässä keskustelussa on käynyt vanhanaikaiset. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Ja kaikki ei todellakaan ole rosteria joka kiiltää.

Mutta eihän kysymys todellisuudessa ole siitä otaako veitsi kiinni magneettiin tai ei. Kysymys on siitä että margariinin teko prosessi ja terveellisyys asetettiin kyseenalaiseksi,erään kirjan taholta. Ja se ei taaskaan eräälle kirjoittajalle passannut. Eikä se että prosessilla olisi osuutta lopputuotteen tervellisyyteen ja ainejäämiin.

Ja minulla on varaa antaa periksi,jopa siitä asiasta että nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä on olemassa. Sekä magneetti tertuu myös ruotumattomaan teräkseen. Ja ruostumattomasta teräksestä tehdään veitsiä. Ei se tee minulle kesää eikä talveä. Minulle riittää kun itse tiedän miten asiat on.

Lue lisää

>

Niin, kyse on heterogeenisestä katalyysistä (johon annoin jo linkin). Siinä toki pintaan voi tarttua vety ja toisaalta myös tyydyttymätön sidos, jolloin ne voi yhdistyä. Nikkeli ei siis itsessään mitenkään liukoiseksi tule vaan pelkästään osallistuu itse muuttumatta kahden aineen reaktioon (katalyyttihän voi osallistua esim. vain antamalla orbitaalin tai jopa pelkästään fysisorptiopaikan).

>

Tänään opit siis sen, että ruostumaton ei tarkoita, että teräs sisältäisi välttämättä nikkeliä. Huomenna opit kenties jo tuon katalyysin.

kirjoitti:

>

Niin, kyse on heterogeenisestä katalyysistä (johon annoin jo linkin). Siinä toki pintaan voi tarttua vety ja toisaalta myös tyydyttymätön sidos, jolloin ne voi yhdistyä. Nikkeli ei siis itsessään mitenkään liukoiseksi tule vaan pelkästään osallistuu itse muuttumatta kahden aineen reaktioon (katalyyttihän voi osallistua esim. vain antamalla orbitaalin tai jopa pelkästään fysisorptiopaikan).

>

Tänään opit siis sen, että ruostumaton ei tarkoita, että teräs sisältäisi välttämättä nikkeliä. Huomenna opit kenties jo tuon katalyysin.

Lue lisää

-niin- kun nyt eilen opittiin ettei rosteri luovuta aineita ja ei ruostu-niin- eli jos se ei luovuta aineita eikä ruostu,se on siis kulumatonta-niin- miksi siis rosteri putkia ja tankkeja sitten vaihdetaa aika ajoin-noo...ne syöpyvät- eikös syöpyminenkin ole kulumista ja siinä ainetta liukenee tai poistuu-EI- häh- se on kuule ihan eri asia,älä sinä sellaisilla asioilla päätäsi vaivaa,unohda koko juttu- no mihinkä se syöpynyt aine sitten menee,kun on sanottu ettei materia häviä mihinkään-nooh se tuota vaikka kaasuuntuu,mutta misään tapauksessa se ei siirry aineeseen,se on varma se- No mihin ses sitten menee-mitä pe......menee- niin mihin se aine sitten menee,jos se ei mene siihen aineeseen. VÄLITUNTI.

Opettaja opettaja-Viimetunnilla puhuttiin rosterista-NIIN- kun se ei ruostu-NIIN- mitäse on se ruskea mitä on sen tankin pinnalla jossa on sekä mustaa että rosteria-no se on ruostetta- niin mutta kun opettaja just sano ettei rosteri ruostu. Kaikki kyllä sanoo että se on ruostetta ja se kylä näyttää ja tuntuu ihan ruosteella-noo siinä mustassa se on ruostetta mutta se samalta näyttäävä aine rosterin pinassa ei ole ruostetta. Vaan se on.....tuota,tuota....likaa- Likaa- se kyllä näyttää ihan ruosteelta eikä lähde pois pyyhkimällä ja on vielä ihan samanlaista kuin sen mustan pinassa oleva- se on vaan LIKAA. On helpompi vaan sanoa että se on ruostetta,lika sanassa on enemmän kirjaimian kuin ruoste sanassa,siksi sitä nyt vaan sanotaan ruosteeksi,no ruostetta se ei kuitenkaan-täh- ruoste sanassa on vähemmin kirjaimia mitä ihmettä- NO RUOSTETTA SE EI PERKELE OLE. ROSTERI EI RUOSTU,EIKÖ SE NYT UPPOA JO KAALIIN-selvä- MISTÄ NOITA IDIOTTEJA OIKEIN TULEE!

TO_PI_KO kirjoitti:

"Tuo laminointi on oiva tapa suojata kovempaa keskustaa katkeamiselta. Kovimpien kokkiveisten keskusta on luokkaa HRC 68 ja tuommoinen on jo hyvin haurasta. Noihin kovuuksiin ei edes päästä kromiteräksillä vaan keskiosa saattaa olla vanadiiniterästä (siis ilman kromia ja ruostuvaa) tai sitten pulveriterästä."

En nyt väitä olevani kokkiveisten asiantuntija. Mutta voisiko tuosta komentistasi löytyä syy miksi veitset tarttuvat magneettiin.

Ja keskusteluhan lähti hiukan väärille urille eräästä väittämästä. Siis siitä että margariinissä ei ole jäänteitä siinä käytetyistä myrkyista. Ja vielä terkemmin siitä että ruostumaton tankki on katalusaattorina mutta ei luovuta nikkeliä margariini massaan.

Itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan joka uskoo että kemiallisessa reaktiossa on aineen joko otettava tai luovutettava jotain,jos reaktio halutaan tapahuvan.

Minusta myös tuntuu että tässä keskustelussa on käynyt vanhanaikaiset. Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Ja kaikki ei todellakaan ole rosteria joka kiiltää.

Mutta eihän kysymys todellisuudessa ole siitä otaako veitsi kiinni magneettiin tai ei. Kysymys on siitä että margariinin teko prosessi ja terveellisyys asetettiin kyseenalaiseksi,erään kirjan taholta. Ja se ei taaskaan eräälle kirjoittajalle passannut. Eikä se että prosessilla olisi osuutta lopputuotteen tervellisyyteen ja ainejäämiin.

Ja minulla on varaa antaa periksi,jopa siitä asiasta että nikkelittömiä ruostumattomia teräksiä on olemassa. Sekä magneetti tertuu myös ruotumattomaan teräkseen. Ja ruostumattomasta teräksestä tehdään veitsiä. Ei se tee minulle kesää eikä talveä. Minulle riittää kun itse tiedän miten asiat on.

Lue lisää

Tuota laminointia käytetään vasta aika kalliissa (yleensä japanilaisissa) kokkiveitsissä ja se laminointiin käytettävä teräs on nykyään halpaa kromiterästä (seosaineena yleensä myös nikkeliä koska käsittely on helpompaa eikä kuluta niin paljoa työkaluja). Tekniikka tulee katanoista eli japanilaisista miekoista ja syynä on ollut alkujaan hiiliteräksen (noiden ytimien hiilipitoisuus on yli 1.0%) hauraus. Miekka on tehty takomalla yhteen takorautaa ja hiiliterästä ja sitten taivutettu kova keskusta yhteen. Tarvittaessa tuota taittelua on tehty useampikin kerta. Tästä huolimatta katana on hauras ja katkeaa helposti mikäli lyönti osuu vinosti. Katkenneista katanoista on perinteisesti tehty tanto-veitsiä.

Nykyään laminointia käytetään osittain samasta syystä eli se keskusta voi olla varsin hauraaksi karkaistuvaa seosterästä (vanadiini, koboltti, ei kromia) tai sitten tuommoista superveitsiterästä. Jälkimmäisessä tapauksessa syy on enemmän taloudellinen ja esteettinen kuin lujuus.

Katalyyttinä käytetään tosissaan nikkeliverkkoa siellä tankissa, tankin seinämien pinta-ala on liian pieni ja nikkeli ei ole mitenkään miellyttävä tekninen materiaali.

Margariinin haitoista kyllä se kovetettu kasvirasva on suurin.

TO_PI_KO kirjoitti:

-niin- kun nyt eilen opittiin ettei rosteri luovuta aineita ja ei ruostu-niin- eli jos se ei luovuta aineita eikä ruostu,se on siis kulumatonta-niin- miksi siis rosteri putkia ja tankkeja sitten vaihdetaa aika ajoin-noo...ne syöpyvät- eikös syöpyminenkin ole kulumista ja siinä ainetta liukenee tai poistuu-EI- häh- se on kuule ihan eri asia,älä sinä sellaisilla asioilla päätäsi vaivaa,unohda koko juttu- no mihinkä se syöpynyt aine sitten menee,kun on sanottu ettei materia häviä mihinkään-nooh se tuota vaikka kaasuuntuu,mutta misään tapauksessa se ei siirry aineeseen,se on varma se- No mihin ses sitten menee-mitä pe......menee- niin mihin se aine sitten menee,jos se ei mene siihen aineeseen. VÄLITUNTI.

Opettaja opettaja-Viimetunnilla puhuttiin rosterista-NIIN- kun se ei ruostu-NIIN- mitäse on se ruskea mitä on sen tankin pinnalla jossa on sekä mustaa että rosteria-no se on ruostetta- niin mutta kun opettaja just sano ettei rosteri ruostu. Kaikki kyllä sanoo että se on ruostetta ja se kylä näyttää ja tuntuu ihan ruosteella-noo siinä mustassa se on ruostetta mutta se samalta näyttäävä aine rosterin pinassa ei ole ruostetta. Vaan se on.....tuota,tuota....likaa- Likaa- se kyllä näyttää ihan ruosteelta eikä lähde pois pyyhkimällä ja on vielä ihan samanlaista kuin sen mustan pinassa oleva- se on vaan LIKAA. On helpompi vaan sanoa että se on ruostetta,lika sanassa on enemmän kirjaimian kuin ruoste sanassa,siksi sitä nyt vaan sanotaan ruosteeksi,no ruostetta se ei kuitenkaan-täh- ruoste sanassa on vähemmin kirjaimia mitä ihmettä- NO RUOSTETTA SE EI PERKELE OLE. ROSTERI EI RUOSTU,EIKÖ SE NYT UPPOA JO KAALIIN-selvä- MISTÄ NOITA IDIOTTEJA OIKEIN TULEE!

Lue lisää

Heh, speden hermo petti jälleen.

>

Heh, eilen opit, että on ruostumattomia teräksiä, joissa ei ole nikkeliä. Tänään ilmeisesti kerrataan eilinen oppimäärä kun se ei näköjään ole pysynyt päässä.

Toki sellainenkin teräs syöpyy hiljaksiinsa, mutta siis vaikuttiko se margariinien myrkyllisyyteen kun tiedät, että tuollaisia metallirakenteita on myös esim. vesijohdoissa tai samoja metalleja on mm. maidossa, kalassa jne.

>

Niin, kyse on heterogeenisestä katalyysistä (johon annoin jo linkin). Siinä toki pintaan voi tarttua vety ja toisaalta myös tyydyttymätön sidos, jolloin ne voi yhdistyä. Nikkeli ei siis itsessään mitenkään liukoiseksi tule vaan pelkästään osallistuu itse muuttumatta kahden aineen reaktioon (katalyyttihän voi osallistua esim. vain antamalla orbitaalin tai jopa pelkästään fysisorptiopaikan).

heh ! kirjoitti:

Heh, speden hermo petti jälleen.

>

Heh, eilen opit, että on ruostumattomia teräksiä, joissa ei ole nikkeliä. Tänään ilmeisesti kerrataan eilinen oppimäärä kun se ei näköjään ole pysynyt päässä.

Toki sellainenkin teräs syöpyy hiljaksiinsa, mutta siis vaikuttiko se margariinien myrkyllisyyteen kun tiedät, että tuollaisia metallirakenteita on myös esim. vesijohdoissa tai samoja metalleja on mm. maidossa, kalassa jne.

>

Niin, kyse on heterogeenisestä katalyysistä (johon annoin jo linkin). Siinä toki pintaan voi tarttua vety ja toisaalta myös tyydyttymätön sidos, jolloin ne voi yhdistyä. Nikkeli ei siis itsessään mitenkään liukoiseksi tule vaan pelkästään osallistuu itse muuttumatta kahden aineen reaktioon (katalyyttihän voi osallistua esim. vain antamalla orbitaalin tai jopa pelkästään fysisorptiopaikan).

Lue lisää

hah hah haaaaa. heh heh heee,hah hah haaa11 Huh huh. On se hauska.

heh ! kirjoitti:

Heh, speden hermo petti jälleen.

>

Heh, eilen opit, että on ruostumattomia teräksiä, joissa ei ole nikkeliä. Tänään ilmeisesti kerrataan eilinen oppimäärä kun se ei näköjään ole pysynyt päässä.

Toki sellainenkin teräs syöpyy hiljaksiinsa, mutta siis vaikuttiko se margariinien myrkyllisyyteen kun tiedät, että tuollaisia metallirakenteita on myös esim. vesijohdoissa tai samoja metalleja on mm. maidossa, kalassa jne.

>

Niin, kyse on heterogeenisestä katalyysistä (johon annoin jo linkin). Siinä toki pintaan voi tarttua vety ja toisaalta myös tyydyttymätön sidos, jolloin ne voi yhdistyä. Nikkeli ei siis itsessään mitenkään liukoiseksi tule vaan pelkästään osallistuu itse muuttumatta kahden aineen reaktioon (katalyyttihän voi osallistua esim. vain antamalla orbitaalin tai jopa pelkästään fysisorptiopaikan).

Lue lisää

teräslajin analuusit olet nähnyt. Hah haaaaa!.

Et ilmeiseti kovin monen,jos yhdenkään.Hah haaaaa!

Seuraavaksi kai väität että on haperonta vettä.heh heh heeee!!!!!!

On se hauska tuo heh,on on. hah haaaa!!!!

heh ! kirjoitti:

Heh, speden hermo petti jälleen.

>

Heh, eilen opit, että on ruostumattomia teräksiä, joissa ei ole nikkeliä. Tänään ilmeisesti kerrataan eilinen oppimäärä kun se ei näköjään ole pysynyt päässä.

Toki sellainenkin teräs syöpyy hiljaksiinsa, mutta siis vaikuttiko se margariinien myrkyllisyyteen kun tiedät, että tuollaisia metallirakenteita on myös esim. vesijohdoissa tai samoja metalleja on mm. maidossa, kalassa jne.

>

Niin, kyse on heterogeenisestä katalyysistä (johon annoin jo linkin). Siinä toki pintaan voi tarttua vety ja toisaalta myös tyydyttymätön sidos, jolloin ne voi yhdistyä. Nikkeli ei siis itsessään mitenkään liukoiseksi tule vaan pelkästään osallistuu itse muuttumatta kahden aineen reaktioon (katalyyttihän voi osallistua esim. vain antamalla orbitaalin tai jopa pelkästään fysisorptiopaikan).

Lue lisää

ainakaan röyhkeyttä puutu. Ensin haukut lääkäreitä puoskareiksi ja valehtelijoiksi. Ja kumoat ihmisen fysiologian. Et välitä uusimmista tutkimuksista. Muista kun niistä neljästä. Ja nyt menevät vielä fysiikan-ja kemianlait uusiksi. No ei sulta ainakaan pokkaa puutu,mut tietoo näyttää kyllä puuttuvan. Noin käytännön tasolta ja paljon. Vaikka kuin yrität esittää yleisneroa.

Observer. kirjoitti:

ainakaan röyhkeyttä puutu. Ensin haukut lääkäreitä puoskareiksi ja valehtelijoiksi. Ja kumoat ihmisen fysiologian. Et välitä uusimmista tutkimuksista. Muista kun niistä neljästä. Ja nyt menevät vielä fysiikan-ja kemianlait uusiksi. No ei sulta ainakaan pokkaa puutu,mut tietoo näyttää kyllä puuttuvan. Noin käytännön tasolta ja paljon. Vaikka kuin yrität esittää yleisneroa.

Lue lisää

hullu. Elää jossain umpiossa ja ainut tieto on mitä luke wikistä tai papereista. Ei mitään käytännön tietoa. Jos paperissa lukee jotain niin se on sitä. Oli käytännössä asia miten tahansa.

Hyvä esimerkki on tää VHH. Kun papereissa lukee että sillä ei voi laihtua ja päästä eroon verenpaine ja sokerilääkkeistä,niin ei voi. Ei vaikka ihmiset kuinka tervehtyisivät ja pääsisivät eroon lääkkeistään. Kun heh on päättänyt että niin ei ole,niin niin ei ole.

huh huh huuuuuu! kirjoitti:

hullu. Elää jossain umpiossa ja ainut tieto on mitä luke wikistä tai papereista. Ei mitään käytännön tietoa. Jos paperissa lukee jotain niin se on sitä. Oli käytännössä asia miten tahansa.

Hyvä esimerkki on tää VHH. Kun papereissa lukee että sillä ei voi laihtua ja päästä eroon verenpaine ja sokerilääkkeistä,niin ei voi. Ei vaikka ihmiset kuinka tervehtyisivät ja pääsisivät eroon lääkkeistään. Kun heh on päättänyt että niin ei ole,niin niin ei ole.

Lue lisää

aika outoa. Kun päivittäin nään ruostunutta ruostumatonta terästä. Niin "heh" kumoaa sen teorioillaan. Joten on kai sitten vain uskottava että se ei voi olla ruostetta. Kun "heh" niin sanoo. Vai pitäisikö sittenkin uskoa omiin silmiin.

Observer. kirjoitti:

ainakaan röyhkeyttä puutu. Ensin haukut lääkäreitä puoskareiksi ja valehtelijoiksi. Ja kumoat ihmisen fysiologian. Et välitä uusimmista tutkimuksista. Muista kun niistä neljästä. Ja nyt menevät vielä fysiikan-ja kemianlait uusiksi. No ei sulta ainakaan pokkaa puutu,mut tietoo näyttää kyllä puuttuvan. Noin käytännön tasolta ja paljon. Vaikka kuin yrität esittää yleisneroa.

Lue lisää

Perustele sitovasti seuraavat väitteesi, niin et leimaudu valehtelijaksi:

(1) heh heh kumoaa ihmisen fysiologian
(2) heh heh ei välitä uusimmista tutkimuksista
(3) heh heh pistää fysiikan-ja kemianlait uusiksi

Tauolla pullaa ja kaffia :)

Observer. kirjoitti:

ainakaan röyhkeyttä puutu. Ensin haukut lääkäreitä puoskareiksi ja valehtelijoiksi. Ja kumoat ihmisen fysiologian. Et välitä uusimmista tutkimuksista. Muista kun niistä neljästä. Ja nyt menevät vielä fysiikan-ja kemianlait uusiksi. No ei sulta ainakaan pokkaa puutu,mut tietoo näyttää kyllä puuttuvan. Noin käytännön tasolta ja paljon. Vaikka kuin yrität esittää yleisneroa.

Lue lisää

>

Siis jos vaikka lääkäri valehtelee, että Skeaff:n tutkimuksessa sanotaan, ettei tyydyttyneen rasvan korvaaminen vaikuta mitenkään, niin eikö kyseessä ole valehtelu ? Siellä kuitenkin summataan näin: "PUFA for SFA convincing decrease risk (of CHD)". Siis eikö Sinua saisi sanoa valehtelijaksi, jos väität, että tuolla http://fi.wikipedia.org/wiki/Valehtelu sanotaan "Valehtelu on OIKEAN tiedon esittämistä ja levittämistä" ? Minusta se kun lähteen tekstiä vääristellään tarkoittamaan ihan toista kuin siellä itse asiassa sanotaan, on valehtelua. Oletko eri mieltä ?

>

Missä ? [Mistä johtuu, että minusta esitetään lukematon määrä jotain tyhjiä väitteitä, joita kukaan ei pysty todistamaan mitenkään. Ettekö pärjää kuin valehtelemalla ?]

>

Olen kysynyt varmasti jo kymmeniä kertoja, mitkä olisivat ne tutkimukset, jotka minun pitäisi huomioida. Siis: missä tutkimuksissa kumotaan esittämäni tieteellinen fakta ?

Miksei kukaan pysty vastaamaan näin helppoon kysymykseen ? Ininää on, etten huomioi jotain tutkimuksia, mutta sitten kun kysyn, mitä tutkimuksia ne on, seuraa täydellinen hiljaisuus. Mistä ihmeestä minä edes voisin tietää, mitä tutkimuksia tarkoitat.

>

Missä ? En minä ainakaan ole huomannut.

Eikö niin, että tämänkin kysymyksen edessä joudut hiljentymään kyykkyyn ? Vastausta emme siis saa, mitä kemian tai fysiikan lakeja olisin pistänyt uusiksi.

[Täällä sen sijaan on esim. niitä surullisia hahmoja, jotka kuvittelevat esim. energian säilymislain murskautuvan VHH:lla.]

TO_PI_KO kirjoitti:

aika outoa. Kun päivittäin nään ruostunutta ruostumatonta terästä. Niin "heh" kumoaa sen teorioillaan. Joten on kai sitten vain uskottava että se ei voi olla ruostetta. Kun "heh" niin sanoo. Vai pitäisikö sittenkin uskoa omiin silmiin.

Lue lisää

Hei, onko sillä merkitystä, jos joku teräs vaikka ruostuukin jossain olosuhteissa, kun kuitenkin niitä kutsutaan ruostumattomiksi ? Jep, näitä ruostumattomia (siis nimeltään ruostumattomia - tietyt ehdot täyttäviä) teräksiä on myös ilman nikkeliä. Sinun väitteesihän oli, ettei ruostumatonta voi olla ilman nikkeliä. Se tässä murskattiin. Haluatko nyt julistaa tuota puupäisyyttäsi tässä kaikelle kansalle vai miksi et nyt tyydy siihen, että turpiin tuli - vaikka kuvittelit olevasi teräksen erityisasiantuntija.

Mites sen katalyysin oppitunnin kanssa menee ? Meneekö se itseopiskeluna vai haluatko siinäkin pataan ?

>

Eikö kaikki voida tuomita hihhuloinniksi, jos siinä vakuutellaan jotain mikä on ilmiselvien tieteellisten faktojen vastaista ?

heh ! kirjoitti:

>

Eikö kaikki voida tuomita hihhuloinniksi, jos siinä vakuutellaan jotain mikä on ilmiselvien tieteellisten faktojen vastaista ?

Sinulla on se tavallinen häirikkösairaus. Jos keskustelu koskisi auton renkaita niin sinä käyttäisit suuren tilan väittelyyn venttilihatun kierteiden noususta. Naurettavaa kuten sanottua.

Veijo kirjoitti:

Sinulla on se tavallinen häirikkösairaus. Jos keskustelu koskisi auton renkaita niin sinä käyttäisit suuren tilan väittelyyn venttilihatun kierteiden noususta. Naurettavaa kuten sanottua.

Lue lisää

Mutta siis Sinulla ei ole mitään sitä vastaan, että kun havaitaan selkeän tieteellisen faktan kieltäminen, kieltäjää saa kutsua hihhuliksi ? [Tästähän oli kyse.]

heh ! kirjoitti:

Mutta siis Sinulla ei ole mitään sitä vastaan, että kun havaitaan selkeän tieteellisen faktan kieltäminen, kieltäjää saa kutsua hihhuliksi ? [Tästähän oli kyse.]

siis väität kirjassa esitetyn prosessin valeeksi. Sekä siinä käytetyt aineet.

heh ! kirjoitti:

Mutta siis Sinulla ei ole mitään sitä vastaan, että kun havaitaan selkeän tieteellisen faktan kieltäminen, kieltäjää saa kutsua hihhuliksi ? [Tästähän oli kyse.]

Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää että sinun kirjoituksillasi ei ole mitään väliä??

Veijo kirjoitti:

Sinulla on se tavallinen häirikkösairaus. Jos keskustelu koskisi auton renkaita niin sinä käyttäisit suuren tilan väittelyyn venttilihatun kierteiden noususta. Naurettavaa kuten sanottua.

Lue lisää

itse olla venttiilihattu-ukkeli. Jos ajatellaan tuota rengasvertausta ja tutkumuksia kasvi- vs eläirasvat niin tällöinhän käytäisiin keskustelua kitka- vs nastarenkaat.

yks toinen kp kirjoitti:

itse olla venttiilihattu-ukkeli. Jos ajatellaan tuota rengasvertausta ja tutkumuksia kasvi- vs eläirasvat niin tällöinhän käytäisiin keskustelua kitka- vs nastarenkaat.

"Asiasta en oikeastaan mitään ymmärrä mutta vastaan väitän kuitenkin"

Ystävä hyvä, kysymällä asiat selviää. Sitä sanotaan oppimiseksi, ei tyhmyydeksi.

Veijo kirjoitti:

Onko sinulla vaikeuksia ymmärtää että sinun kirjoituksillasi ei ole mitään väliä??

>

Heh, kuitenkin tulet vastaamaan minulle, joten kyllä kirjoituksillani näyttää ainakin Sinulle olevan väliä.


Ainakin yhtä mitätön olet itse kuolaamisinesi, hihu.

Veijo kirjoitti:

"Asiasta en oikeastaan mitään ymmärrä mutta vastaan väitän kuitenkin"

Ystävä hyvä, kysymällä asiat selviää. Sitä sanotaan oppimiseksi, ei tyhmyydeksi.

>

Kysyn: onko Krauss väärässä kun tekee johtopäätöksen:
"Epidemiologic studies and randomized clinical trials have provided consistent evidence that replacing saturated fat with polyunsaturated fat, but not carbohydrates, is beneficial for coronary heart disease. Therefore, dietary recommendations should emphasize substitution of polyunsaturated fat and minimally processed grains for saturated fat". http://www.springerlink.com/content/f711762755301456/fulltext.html ? Perustelisitko vastauksen ?

Kannattaako siis vaan luottaa tieteelliseen tietoon ja vaihtaa tyydyttyneet tyydyttymättömiksi ?

heh ! kirjoitti:

>

Kysyn: onko Krauss väärässä kun tekee johtopäätöksen:
"Epidemiologic studies and randomized clinical trials have provided consistent evidence that replacing saturated fat with polyunsaturated fat, but not carbohydrates, is beneficial for coronary heart disease. Therefore, dietary recommendations should emphasize substitution of polyunsaturated fat and minimally processed grains for saturated fat". http://www.springerlink.com/content/f711762755301456/fulltext.html ? Perustelisitko vastauksen ?

Kannattaako siis vaan luottaa tieteelliseen tietoon ja vaihtaa tyydyttyneet tyydyttymättömiksi ?

Lue lisää

En suostu lukemaan mitään mitä ei ole suodatettu kostdoktornin asianstuntijoiden kautta.

xyxyxy-xyxyxy kirjoitti:

siis väität kirjassa esitetyn prosessin valeeksi. Sekä siinä käytetyt aineet.

>

Heh, missä kohdassa ?

Onko hihhulien ainoa keino valehdella, mitä minä olen sanonut ja mitä en ? Tuollaisesta valehtelusta vaan jää oitis kiinni, puupää.


Aineet lienee suht' oikein kuten prosessikin. Mitä myrkyllistä tuosta prosessista vaan jää margariiniin, on vielä hämärän peitossa.




Oletko sitä mieltä, että hihhuli on sellainen joka vakuuttelee oikeaksi tieteellisen tiedon vastaista uskomusta ?