Nyt mää oon ollu semmotteen ongelman kanssa tekemisissä että kannattaako mun kertoo vanhemmille ja sisaruksille mun jutuista, siis opiskelusta, sosiaalisesta elämästä, töistä kun tuntuu vaan että juttuja kerrotaan eteenpäin ties kelle ja sitten joskus tuomitaankin aikalailla. Jostain syystä tuntuu pahalta jos ei kerro asioistaan lähimmilleen, mutta yleensä se puhuminen vaan kostautuu. Tän puhumattomuuden takia en myöskään yleensä sukulaisilta paljoa mitään henkilökohtaisia kysele. Joten se on hyvästit niille viimesillekin ihmissuhteille. Miten te ootte toiminut tän asian kanssa.
Kannattaako olla avoin omista asioistaan
Solitary motion
3318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni on ihan samanlainen ongelma. En voi kertoa perheenjäsenille mitään henkilökohtaista, kun ne kertovat kaiken eteenpäin. Olen tietysti yrittänyt sanoa, että ei niitä asioita saa kertoa eteenpäin, mutta tuntuu että tämä vain lisää tuota juoruilua. Pahaltahan se tuntuu, mutta ei tuossa ole paljoa tehtävissä jos ei minkäänlaista luottamusta ole.
Kerron vanhemmille jotkut asiat, ja jätän jotkut kertomatta. Mun asioiden eteenpäin kertominen ei ole niinkään ongelmana, vaikka tekee kai ne sitäkin, vaan motkotus (esim. äitini ei pidä eräästä kaveristani, joten yritän olla tätä ottamatta puheeksi, tai saan saarnan siitä että enkö voisi hankkia parempia kavereita).
Suodatan pois ikäviä asioita, henkilökohtaisia asioita, sellaisia asioita joista seuraisi kränää. Kerron kuitenkin vanhemmille paljon omista asioistani, koska kaikista asioista ei voi paljon muillekaan kertoa, ja koska haluan.
mutta vain ne asiat joiden eteenpäin leviäminen on ok mielestäsi.