Aivotutkija Markku Hyyppä on tutkinut Pohjanmaan suomen- ja ruotsinkielisten terveyseroja. Tulos on hämmästyttävä:
Geneettisesti hyvin samankaltaisten ryhmien tilanne on hämmästyttävä. Ruotsinkielinen mies elää keskimäärin järkyttävät kuusi vuotta suomenkielistä lajitoveriaan vanhemmaksi.
Hyypän selitys asiaan on ruotsinkielisten parempi yhteishenki ja toistensa kyttääminen - mahdollisimman positiivisessa mielessä. Esim. Malmön ampujan isä on tämän kuuluisan ruotsinkielisten ilmapiirin kasvatti.
Ruotsinkielisillä on sekä rahallisia että sosiaalisia pääomia, peliystäviä ja ökyharrasteita. Sikäläiset miehet ovat itäsuomalaisesta näkökulmasta siis "hopealusikka suussa syntyneitä" tuhlareita ja muutenkin lapsekkaita pelureita.
Tutkija esittää karmaisevan esimerkin:
Kukaan suomenkielinen mies ei voisi kuvitalla osallistuvansa Ruotsin kansan käräjien kesäretkelle, kun taas ruotsinkielisille miehille se on aivan luonnollista ja tietenkin täysin ilmaista hienoine rapuillallisineen ja viinoineen.
Ruotsinkielisellä puolella ihmiset ovat aktiivisia vaatijoita ja heillä on siksi hyvä taloudellinen asema, koska suomalaiset haluavat tukea heitä.
Tutkija epäilee, että perussyy luonteiden erilaisuuteen on se, ettei kielellisellä vähemmistöpuolella lapsia kasvateta tai ei tarvitse kasvattaa eikä tarvitse vaatia paljon, koska heille on järjestetty kaikki valmiiksi kehdosta hautaan:
esimerkkinä yliopistojen kielikiintiöihin perustuvat opiskelupaikat.
Hän heittää ilmaan ajatuksen, että tämä vaikuttaa ihan konkreettisesti kaikkien ruotsinkielisten ilmapiiriin. Saattaa olla, että etuoikeutetut ihmiset erittävät ympärilleen alitajuisia tuoksuja eli feromoneja, jotka lisäävät siten myös kanssaihmisten hyvinvointia. Henkilökemia on siis sittenkin olemassa, joskin se vaatii jatkuvasti myös paljon varoja.
Geneettisesti hyvin samankaltaisten ryhmien tilanne on hämmästyttävä. Ruotsinkielinen mies elää keskimäärin järkyttävät kuusi vuotta suomenkielistä lajitoveriaan vanhemmaksi.
Hyypän selitys asiaan on ruotsinkielisten parempi yhteishenki ja toistensa kyttääminen - mahdollisimman positiivisessa mielessä. Esim. Malmön ampujan isä on tämän kuuluisan ruotsinkielisten ilmapiirin kasvatti.
Ruotsinkielisillä on sekä rahallisia että sosiaalisia pääomia, peliystäviä ja ökyharrasteita. Sikäläiset miehet ovat itäsuomalaisesta näkökulmasta siis "hopealusikka suussa syntyneitä" tuhlareita ja muutenkin lapsekkaita pelureita.
Tutkija esittää karmaisevan esimerkin:
Kukaan suomenkielinen mies ei voisi kuvitalla osallistuvansa Ruotsin kansan käräjien kesäretkelle, kun taas ruotsinkielisille miehille se on aivan luonnollista ja tietenkin täysin ilmaista hienoine rapuillallisineen ja viinoineen.
Ruotsinkielisellä puolella ihmiset ovat aktiivisia vaatijoita ja heillä on siksi hyvä taloudellinen asema, koska suomalaiset haluavat tukea heitä.
Tutkija epäilee, että perussyy luonteiden erilaisuuteen on se, ettei kielellisellä vähemmistöpuolella lapsia kasvateta tai ei tarvitse kasvattaa eikä tarvitse vaatia paljon, koska heille on järjestetty kaikki valmiiksi kehdosta hautaan:
esimerkkinä yliopistojen kielikiintiöihin perustuvat opiskelupaikat.
Hän heittää ilmaan ajatuksen, että tämä vaikuttaa ihan konkreettisesti kaikkien ruotsinkielisten ilmapiiriin. Saattaa olla, että etuoikeutetut ihmiset erittävät ympärilleen alitajuisia tuoksuja eli feromoneja, jotka lisäävät siten myös kanssaihmisten hyvinvointia. Henkilökemia on siis sittenkin olemassa, joskin se vaatii jatkuvasti myös paljon varoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Puhdasta Goebbels tyyllistä paskaa. Pohjanmaan svekko on huomattavasti sisäsiittoisempi, köyhempi, rumempi ja tyhmempi kuin suomalainen lajitoverinsa. Ei tuota "tutkimusta" usko edes ex-stallari Wahlroos tai Honecker fani Sunqvist.
Suomen väestöstä on aina ollut vähintään 80 % suomenkielisiä.
Ruotsinvallan aikana ja autonomian aikana alle 20 %:n vähemmistö hallitsi kielensä ja Ruotsin avulla. Esti niin pitkälle kuin mahdollista suomenkieliset koulut.Suomenkielistä kirjallisuutta ei saanut julkaista, vain uskonnollista ja jotain muuta muodollista.
Varallisuus kertyi vuosisatojen aikana ruotsinkielisen yläluokan käsiin.
Rikkaat saavta ruokaa, vaatetta, koulutusta, turvaa ja mahdsollisuuksia.Köyhäteivät saa.Tämä vaikuttaa terveyteen sukupolvien päähän. Mitäisoisäsöi, se vaikuttaa lapsenlapseen. Henkiset traumat, köyhyydestä ja syrjinnästä johtuvat, vaikeudet olemassaolon taistelussa vaikuttavat pitkälle.
Hyypän ja Fredrika Nykqvistin Åbo Akademissa Rkp-rahalla tekemät rasistitukimukset eivät koskaan mainitse näitä tosiseikkoja.
Suomalaiset ovat saaneet vuosisatoja kärsiä aivan samanlaisesta kohtelusta Ruotsinvallan aikana kuin Pohjois-ja Etelä-Amerikan intiaanit joutuivat kokemaan eurooppalaisten conquistadorien taholta.
Suomalaiset ovat ehkä jo muutaman vuosikymmenen kuluttua vapautumassa tästä henkisesti raskaasta siirtomaatraumasta, kun taas Pohjois-ja Etelä-Amerikan intiaaneilla se tulee kestämään vielä paljon kauemmin.