Tervehdys,
Olen perusterve 23-vuotias mies. Ongelmani puhkesi reilu vuosi sitten lopetettuani parisuhteen. Parisuhde oli seksuaalisesti varsin aktiviinen ja olin siihen hyvin tyytyväinen. Parisuhteen jälkeen minulla oli satunnaisia yhdenillanjuttuja, mutta vähitellen huomasin, ettei alapää oikein tahdo niissä enää toimia. Tästä muodostin itselleni aika ison ongelman ja lopetin kokonaan nuo yhdenillanjutut. Mainittakoot, että huolestuin asiasta sen verran, että kävin otattamassa kaikki hormoni yms arvot, mutta kaikki ovat normaaleja. Lisäksi olen pari kertaa käynyt myös seksologin juttusilla, joka totesi minulle viimeksi tämän olevan vain suorituspaineita. Näinhän se taitaa olla.
Nyt on tilanne se, että aloitin juuri uuden parisuhteen. Emme ole edenneet yhdyntään saakka, mutta paljuon muuta olemme tehneet. Kumppani otti eilen kuitenkin puheeksi tuon yhdynnän, niin jokos mulla siinä paniikki iski! Mietin jo, että pitäisköhän lopettaa koko parisuhde, kun en kuitenkaan siihen kykene. Mitä mä voin oikein tehdä asian eteen? Olen koittanut aikoinaan Cialista annostuksella 5-15 mg, kyllähän se toimii ihan jees noihin käsi- ja suuhommiin, mut auta armias kun se jännitys on niin paha jos tulee yhdyntä kyseeseen, ettei edes tahdo tuo annos Cialista auttaa.
Olen perusterve 23-vuotias mies. Ongelmani puhkesi reilu vuosi sitten lopetettuani parisuhteen. Parisuhde oli seksuaalisesti varsin aktiviinen ja olin siihen hyvin tyytyväinen. Parisuhteen jälkeen minulla oli satunnaisia yhdenillanjuttuja, mutta vähitellen huomasin, ettei alapää oikein tahdo niissä enää toimia. Tästä muodostin itselleni aika ison ongelman ja lopetin kokonaan nuo yhdenillanjutut. Mainittakoot, että huolestuin asiasta sen verran, että kävin otattamassa kaikki hormoni yms arvot, mutta kaikki ovat normaaleja. Lisäksi olen pari kertaa käynyt myös seksologin juttusilla, joka totesi minulle viimeksi tämän olevan vain suorituspaineita. Näinhän se taitaa olla.
Nyt on tilanne se, että aloitin juuri uuden parisuhteen. Emme ole edenneet yhdyntään saakka, mutta paljuon muuta olemme tehneet. Kumppani otti eilen kuitenkin puheeksi tuon yhdynnän, niin jokos mulla siinä paniikki iski! Mietin jo, että pitäisköhän lopettaa koko parisuhde, kun en kuitenkaan siihen kykene. Mitä mä voin oikein tehdä asian eteen? Olen koittanut aikoinaan Cialista annostuksella 5-15 mg, kyllähän se toimii ihan jees noihin käsi- ja suuhommiin, mut auta armias kun se jännitys on niin paha jos tulee yhdyntä kyseeseen, ettei edes tahdo tuo annos Cialista auttaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joo, sama vika ollut aikoinaan. Niin se vaan on, että psyykkisistä syistä johtuvaan häiriöön eivät välttämättä edes lääkkeet auta. Suosittelen kokeilemaan jännityksen lieventämiseen joko rauhoittavia tai kohtuullista määrää alkoholia, esim joku 5-8 olutta tai drinkkiä.
Ootko kertonut asiasta tyttöystävällesi? Eikö jännitykseen olisi luontaisesti parasta keino puhua asiat selviksi ja rentouttaa ilmapiiriä? Jos tyttöystäväsi tykkää sinusta oikeasti, hän kyllä ymmärtää ja voitte yhdessä edetä pikku hiljaa.. : ) seksissä voi olla kaikenlaisia ongelmia - myös naisen puolelta, joten kypsä ihminen ymmärtää nuo asiat kyllä. Sitten kun ollaan molemmin puolin vapautuneesti liikkeellä onnistuu kaikki usein paremmin!
Kiitos rohkaisevista kommenteista! En ole kyllä puhunut asiasta vielä... Tyttöystävä kai olettaa, että homma toimii, kun esileikkien aikana ei tätä ongelmaa ilmene. En uskalla vielä ottaa puheeksi, kun ei ehkä niin hyvin tunneta tai siis sellaista 100 % luottamusta ehkä ei vielä ole syntynyt. Mä vaan jotenkin pelkään, et se kertominen pahentais vielä tilannetta...
Kokeilin tuota alkoholia, about 5-6 annosta ja Cialista. Siitä tuli kyllä paha olo, sydän hakkas ja pikemminkin ahdisti enemmän. Rauhoittavia mulla on jemmassa kyllä muuta vaivaa varten, mutta en ajatellut (vielä) että niitä kokeilisin tähän :D Voi kunpa saisi sen yhden onnistuneen kokemuksen edes, pidän kuitenkin kumppanistani kovasti joten ei pitäis siitäkään olla kiinni.
jos ne sun testoarvot on normaaleissa lukemissa, mutta alarajoilla niin voi olla, ettei sinulla siksikään seiso; - etenkään kun yhdistetään ko. vaiva koviin suorituspaineisiin. Itselläni sama vika ollut joskus, eli seisoo kyllä, mutta kun reikään pitäisi mahduttaa, niin eipä otakkaan eteen. - Ihmeellistä joskus tämä miehenä oleminen ja onhan meillä kovat paineet.
Itse olen kookas mies kropaltani ja kulliltani, niin sehän tarvitsee valtavat paineet.
..kun erosin tuossa taannoin tyttöystävästä ja rupesin harrastelee satunnaisempia suhteita, niin rupesikin olemaan ongelmia erektion kanssa. Luulen, että sitä on tietynlaisiin juttuihin tottunut ja sitte, kun kuviot muuttuu niin ei jotenkin innostukaan ja sitte, kun kuitenki periaatteessa pitäis innostua, niin paineet alkaa kasautua..!
Kannattaa kokeilla erektiorengasta, se auttaa pitämään erektion sen hetken, et saat munan sisään ja sen jälkeen pillu hoitaa loput. Tarvittaessa runkkaat vaikka ittes kovaks sen renkaan kanssa ja sit hommiin. Sen avulla sain ite ainaki homman toimimaan ja nyt sitäkää ei aina tarvii käyttää - jos ei tietty halua..
Tuossapa kun luin viestiäsi niin oli ihan kuin omaa tekstiään olisi lukenut. Minä olen 35 vuotias mies, terve sellainen. Olen myöskin eronnut joitakin vuosia sitten. Kalusto on pelannut silloin tosi hyvin, valittamista ei ole ollut.Mutta kas kas, eroamisen jälkeen kun aloin myöskin näihin satunnaisempiin suhteisiin ilmeni ongelmia. Veijari ei meinaa pelittääkään. Useamman keran homma on jäänyt tekemättä yrityksestä huolimatta. Pidättäydyin sitten seksistä kokonaan jossain vaiheessa koska en halunnut kokea sitä nöyryyttävää tilannetta naisen edessä, etten voisikaan olla silleen hänen kanssaan. Se syö kuulkaa miestä se ! Ja fyysistä vikaa ei kyllä ole. Sen tiedän siitä, että jos laitan käden housuun ja ajattelenkin naista, on täysi taistelukunto heti päällä.
Nyt olen löytänyt oikein mukavan, ihastuttavan kauniin naisen, jonka kanssa olemme tapailleet. Ja uskokaa veljet, paineet ovat kovat. Seksiin pitäisi varmasti jo mennä mutta kun pelottaa. Kai sitä on vaan uskallettava puhua asiasta?
Kuten tuossa yksi kirjoittaja kertoikin: EI OLE HELPPOA TÄMÄ MIEHENÄ OLEMINEN.
Naisena oon ehdottomasti sitä mieltä, että PITÄÄ puhua!! Aina sanotaan, että naiset on salaperäisiä ja niistä ei ota selvää jne. mutta ihan sama on kyllä välillä miehissä. Jos asioista ei puhu, niin toinen ei voi niistä tietää ja hommat saattaa mutkistua vielä lisää. Tän hetkisellä seurustelukumppanillani on välillä ajoittain ongelmia tollasten asioiden kanssa ja oon huomannut, että jos kerran käy niin - niin suuremmalla todennäköisyydellä käy seuraavallakin kerralla, ainakin hetkellisesti. Se on siis korvien välissä. Siksi yleensä tollaisen epäonnistumiskerran jälkeen yritän ottaa yhden kerran, jolloin esim. otan häneltä vaan suihin. Se onnistuu yleensä, koska olen oppinut mistä hän pitää.. : ) siinä ei ehkä ole niin paljon paineita tai jotain. En tiedä.
Kyllä puhua pitää. Olen nainen ja joitain kertoja erektiohäiriöihin törmännyt (tosin ollut kysymyksessä keski-ikäiset miehet). Jos ei se puhuminen nyt aina ongelmaa sillä hetkellä korjaakaan, niin ainakin selventää tilannetta ja kyllä naiset (ainakin me kypsemmät) ymmärtää. Sitäpaitsi nää hommat nyt voi hoitaa niin monella eri tavalla - ja kaikki muukin on hyvää.
Jos miehellä on noita suorituspaineista (tai ihan mistä vaan) johtuvia erektio-ongelmia, kannattaa ehdottomasti puhua kumppanille. Nimittäin, jos ei puhu, nainen yleensä luulee, että vika on siinä, ettei hän ole tarpeeksi kiihottava. Sitten kun suorituspaineita on sekä naisella että miehellä, onkin melkoinen soppa valmis.
Itselleni on ainakin tullut epävarma olo, kun miehen erektio lopahtaa, kun pitäisi esileikin jälkeen alkaa tositoimiin. Ensimmäisenä tuli mieleen, että hän oli jollain fantasioillaan saanut veijarin toimintakuntoon, mutta kun olisikin pitänyt alkaa harrastaa seksiä minun kanssani, veijari lerpahti vastenmielisyydestä. Ei muuten ollut mukava tilanne....
Syy on erittäin harvoin naisessa, vaik tääl provosoijat muuta väittäisivätkin.